keskiviikkona, helmikuuta 03, 2010

Epäilyksen varjossa - Elokuva Alpo Rusista

  Keskiviikkona sekä sunnuntaina TV2 että varmaankin Areenalla

Epäilyksen varjossa

Elokuva harhautuksesta, SUPO:sta poliittisena aseena
- ja salatummasta tiedosta
 
" Saksojen yhdistymisen jälkeen Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA sai haltuunsa kokoelman CD-ROM-levyjä, joilla oli tuhansien Itä-Saksan salaiselle poliisille Stasille kylmän sodan aikana tietoja luovuttaneiden ulkomaalaisten nimet. Rosenholz-aineistona tunnettu kokoelma sisälsi myös 20 suomalaisen nimet. 1990-luvulla CIA luovutti nämä nimet Suomeen Suojelupoliisille.
Jostain syystä Suomi (kuningas Mauno Koivisto) oli ainoa maa, joka julisti haltuunsa saamansa informaation käyttöluvan salaiseksi.
Epäilyksen varjossa tutkii, miksi Supo odotti vuoteen 2002 ennen kuin aloitti aineiston "laajimman" tapauksen, ”tapaus XV/11/69”, tutkimisen. Koodinimen takana ollutta henkilöä epäiltiin syyllliseksi törkeään vakoiluun Itä-Saksan hyväksi vuosien 1969 ja 1976 välisenä aikana. Tästä rikoksesta voidaan tuomita elinkautinen vankeusrangaistus. Koodinimen takana olleita epäiltyjä oli kaksi: Alpo Rusi, arvostettu kirjailija ja presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantaja mm. Kosovon rauhanneuvottelujen aikana, ja hänen vanhempi veljensä Jukka, entinen valtioneuvoston tiedotussihteeri.
Heidät oli Stasin aineistossa listattu yhdessä koodinimen ”Pekka” alle. Epäilyksen varjossa kuvaa, kuinka Supo kuulusteli Alpo Rusia lukuisia kertoja mutta ei ollut juurikaan kiinnostunut Jukka Rusista.
Elokuva kattaa seitsemän vuotta, vuodesta 2002 vuoden 2009 lokakuuhun. Se on kroniikka ajojahdista ja siitä, kuinka Suomen poliittinen eliitti hyökkäsi omansa kimppuun. Se kertoo siitä, kuinka Alpo Rusi vapautui kaikista häntä vastaan esitetyistä syytteistä ja siitä, kun hänet kaiken päätteeksi nimitettiin Suomen Sveitsin suurlähettilääksi syyskuussa 2009. Elokuvan shakespearelainen draama näytellään Suomen poliittisen eliitin, Suojelupoliisin, valtamedian ja Alpo Rusin ja hänen tukijoidensa välillä.
Epäilyksen varjossa on kokopitkä dokumenttielokuva historioitsija, diplomaatti ja kirjailija Alpo Rusista, joka ei suostunut hyväksymään häntä vastaan esitettyjä vääriä syytöksiä. Sen sijaan, että hän olisi ollut hiljaa, hän puolusti itseään kaikella sillä tiedolla, viisaudella ja kokemuksella, joka hänellä on. "

Alpo Rusi itsekin syyllistyy tyypilliseen "huonomuistisuuteen", kun ei muista matkojensa rahoittajia.

 Hyvä dokumentti 70-luvun pimeistä varjoista ja huonosta omastatunnosta, jotka pelosta nousivat taas salailun, hämäyksen ja sijaiskärsijän etsintään.
Miksi ei kukaan -70 luvun aktiivi uskalla laittaa pöydälle koko nöyryyttävää puolueiden Neuvostoliitto-peliä? Koska häpeä on vielä läsnä. Sisäpolitiikkahan kierrätettiin Neuvostoliiton KGB:n kautta. Asioita hyvaksytettiin, kullattiin neuvostodiplomaattien leimoilla ja muita kanssapoliitikkoja yritettiin leimata Neuvostoliitolle vihamielisiksi.  Mitä Kekkonen edellä, sitä muut perässä. Koivisto, Sorsa, Väyrynen, Ilkka Kanerva. 

Politiikka oli uhkapolitiikkaa. Kantelu- ja kielimispolitiikkaa. Pelkoa ja ylpeyttä hyvinhämmentävällä tavalla miksattuna tyypilliseen suomalaiseen isänpelko-neuroosiin.

Suomalaisille opetettiin poliittisen elämän vääjäämättömyytta ja kritiikittömyyttä. Yhä Väyrynen saa luottamuksen puolueeltaan, vaikka käytti uransa etenemiseen keinoja, lupauksia ja muiden tekemiä suunnitelmia, joista ei vieläkään uskalla puhua. 

Nykyinen poliittinen eliitti haluaa kieltää moraalittomuutensa ja valintansa Neuvostoliittoon nojautuneen korruption ja pelailun suhteen. Arkistot ovat tutkimatta ja avaamatta. Presidentti Halonen kieltäytyy yhä avaamasta jopa Koiviston arkistoa.
 


Ohjaus ja käsikirjoitus: Pekka Lehto
Kesto: 90' Tuotanto: Pauli Pentti / First Floor Productions Oy 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kylmä tasavalta ... Tän kaiken sekoilun voi laittaa täysin supon piikkiin. Miksi piti alkaa penkoa stasia ilman vahvaa näyttöä , tai ylipäätään ollenkaan ?

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Siis katsos, omatunto on omituinen juttu.

Todella vakavia juttuja tiedustelupalvelujen kanssa aikoinaan sekoilleet ovat yrittänet painaa omantuntonsa ja syyllisyytensä syvälle mutta sellainen ylensä nousee ahdistuksena ja odottavana pelkona. Silloin ihmisen psyyke "haluaa reagoida" jonkinlaisella aktiivisella aggressiolla - ja siihen tarvitaan sitten sijaiskärsijöitä, syntipukkeja, joihin syytökset voi ohjata.

Teatteria, kulisseja.