iPad - 10 tuntia videokatselua ja Steve Jobsin kamppailua

Steve Jobs on kuuluisa ankaruudestaan. Ja lupailuistaan. Visioistaan. Työntekijöiden ruoskimisesta. Rigidistä firmakulttuurista hippien palvelijana.

Steve Jobs took the iPad to the Wall Street Journal to explain why the paper should drop Adobe's Flash, to a cool reception.  http://www.theregister.co.uk/

Ja se kauna heijastuu nyt oudolla tavalla miljoonien ihmisten toivelaitteissa. Steven sairaalloisen maaninen intohimo statukseen, statuslaitteen toistuvassa uudelleenluomisessa, laite, joka on brändi, osa elämää, jota lapsikin osaa käyttää. Ja jota Microsoft aina kopioi.

Apple on julkaissut futuristisen iPadin, 2000-luvun Newtonin, kevyen kosketusnäyttö-tietokoneen iBook-kaupan ja iWork-perustyöohjelmiston kera. 

iPhone ja Touch ovat luokassaan ehdottoman parhaat taskuselaimet ja silti niissä ei ole suosituinta multimediaformaattia, Adoben flashiä. Steven mukaan Adoben tekemä laajennus on liian hidas. Sitä ei saa edes itse asentaa iPhoneen, vaikka "hidas" laajennus toimisi.


Nyt megajulkisuutta jo puoli vuotta saanut huhu iPadistä todellistui. Huhu olikin totta. iPadin, suomalaisittain vaikkapa selailulevy, tärkein ohjelma saattaa olla kosketuspiirto-ohjelma. Ihmiset ja lapset tykkäävät töherrellä. Tuleeko tästä lasten tietokone?

Mutta iPadissä ei ole nettisivujen yleisintä multimediaa, flashiä.
Miksi?
(Html 5 javan kanssa tulee nyt siksi ehkä lujaa korvaamaan flashiä,  juuri Jobsin takautuvan toiminnan seurauksena...) 

Adobe raivoissaan iPadin Flash-puutteesta

Ensimmäisen kiven lasilinnaan heitti Adrian Ludwig, joka ihmetteli blogimerkinnässään Applen toimia. Ludwigin mukaan Flashin hylkääminen tarkoittaa sitä, ettei iPadilla voi käyttää monia internetin videosivustoja (75 prosenttia), eikä pelata monia selainpelejä (70 prosenttia). - fin.afterdawn.com

Mistä tämä riita juontaa?

Applen johto oli jo joskus 1990 pyytänyt Adobea ystävällisesti tekemään uutta ja parempaa videoeditointiohjelmaa mutta Adobe ei tehnyt - vaikka oli  luvannut.

Apple oli jo -80-luvulla mainostanut Macciä visuaalisena Sampona, katseen koneena, multimediaihmeenä - mutta varmasti toimivaa visuaalisuuden lippulaivaa eli videoeditoinitohjelmaa ei oltu saatu tavallisten kuluttajien saatavilla.

Kun Adobe uhkasi lopettaa Mac-video-editointiohjelman kehittämisen, Apple joutui imagosyistä kehittämään itse edullisen mutta ammattilaisille kelpaavan video-ohjelman.  Apple julkaisi  sitten yllätykseksi  sujuvan Final Cut Pro-ohjelman, koska Adoben sisarfirmat olivat yrityskauppojen takia sotkeneet Applen suhteen omat bisneskuvionsa.

Ja Steve otti tämänkin sydämeensä ja siksi hän pihisee vieläkin kylmää vihaa ohjelmistofirmaa kohtaan, joka uskalsi aiheuttaa harmia ja imago-ongelmia Applelle.Jobs epäonnistui NeXtin kehittämisen vallankumoukselliseksi videotietokoneeksi ja kanavoi myös tätä epäonnistumistaan Applen imagon epäonnistumiseen.

Apple meinasi sitten hukkua Maccien OS-systeemin jatkuvaan muuttumiseen, hitauteen ja kalleuteen 1997 ja se johtui paradoksaalisesti samasta syystä, kuin mistä Apple on nyt menestynyt. Mustasukkaisesta laitteiden ja ohjelmien varmasta naittamisesta, stabiilista kokonaissysteemistä. Apple ei anna systeeminsä asentua laillisesti muiden laitteisiin, vaikka käyttää nyt samoja prosessoreja kuin wintoosat. Ison veljen omistava laatukontrolli pelaa nyt.

1997 lähestyvä konkurssi johtui tavallaan siitä, että Stevenin visiota yritettiin toteutettiin Applessa ilman Steveä ja se pelastui vain kun yksi perustajaego palautettiin takaisin bitti-Oziin, Applen ytimeen - Steve palasi toimitusjohtajaksi omaan luomukseensa  kaiken  säätäjäksi, tuotekehittelyn luovuuden  kanavaksi ja sensuroijaksi, keskitetyksi visiogeneraatoriksi, standardien tsaariksi.

Vastoin kaikkia moderneja bisneoppeja.

Vastoin tervettä järkeä kylläkin myös kömpelö ja epäkäytännöllinen Microsoft voitti systeemikilpailun 1991 - vain koska ATK-tukinörtit halusivat vaikeasti ja jatkuvasti säädeltävän systeemin, joka takasi heille työtä IT-tsaareina pikkuisissakin firmoissa.

Apple on fiilistä. Kosketusta. Varmuutta. Helppoutta.

Laitteiden visuaalinen ulkonäkö on yhtä tärkeää kuin niiden toimivuus. Käyttäjille syntyy luottamus.

Steve Jobs valjastaa  Freudin havaintojen mukaisten sublimaatiomallien mukaan oman egonsa tuotteeksi. Koko hänen olemassaolonsa on tuotteistamisessa, narsistisessa ulkoistamisessa. Hän on tuote ja tuote on häntä.  

Itse lupailin 1997 ihmisille, että Apple nousee vielä Microsoftia suuremmaksi ja tärkeämmäksi filmiöksi käyttöliittymän inhimillisen käytettävyysvision ja selkeän visuaalisuuden takia. Minua pidettiin seinähulluna. Apple-fanina. Menetin monta graafisten ohjelmistojen konsultointikeikkaa ihan vain tulevaisuusmielipiteitteni takia PC-tukihenkilöiden säätäjien maailmassa.

Fanitan laitteiden inhimillisyyttä, en Stevenin yrityskulttuuria. Paradoksi.

Apple paradox

"We've always tried to be at the intersection of technology and liberal arts - we want to make the best tech, but have them be intuitive. It's the combination of these two things that have let us make the iPad."  - Steve Jobs 2010 speech

Rumaa käytettävyyttä iPhonelle:

* Conflict, miksi iPhonessa ei ole flashiä, design ergonomia käyttäjämukavuus
 uus kättäjätutkimus käytettävyys emotional experience mouse feeling emotion tuote product.