sunnuntaina, syyskuuta 04, 2011

Kirkon raiskauskulttuuri

* Päivitetty mm. linkkejä loppuun


Taas se nähtiin, että kirkon ulkopuolella uskonnollisuus on niin villiä ja vaarallista. Voi kauheeta, voi, voi niitä lahkolaisia ja harhaoppisia.

Vai onko valtionkirkko turvapaikka modernin humaanille ihmiselle?

Terveen uskonnon perikuva?
Kenelle kirkko on turvapaikka?

Mikään ei ole pohjimmiltaan muuttunut uskonnollisessa kulttuurissamme, vaikka paljastuksia tapahtuu nyt aikaisempaa enemmän. Nimenomaan paljastuksia.


Maailmalla tuhannet paljastuneet tapaukset katolisen kirkon tietoisesti suojelemasta pedofiliasta ja suomalaiset tapaukset varsinkin kirkon suojeleman lestadiolaisen lahkon keskuudessa on vain perinteistä  kirkkokulttuuria.

Suomen valtionkirkko on vastuussa kaikista lestadiolaisista raiskauksista koska kirkko hyväksyy lestadiolaisten epäprotestanttiset harhaopit, nuorten epähumaanin seksuaalisen pelottelun, uskonnollisen vallan väärinkäytössä naisten  seksiin pakottamiseen avioiitossa sekä miehen määräämään aktiin pakottamiseen ilman ehkäisyä.

Lestadiolaisten pappien erityisvapaudet opetuksissaan ja lahkon tukijoina mutta samalla kirkon työntekijöinä johtuvat suuresta rahasta. Lestadiolaiset ovat iso kirkollisveron maksajaryhmä pohjoisessa. Money talks.
  • Piispojen kunnioittava ja suojeleva asenne lestadiolaisia patriarkkoja kohtaan johtuu kunnioituksesta katolilaista hierarkiaperinnettä kohtaan. Siinä ei ole mitään luterilaista järkeä, vain vanhan vallan kaihoa.1000 vuoden aikana Suomenkin kirkko on ollut pedofiilien ja raiskaajien unelmatyöpaikka.

Nyt vasta paljastuu median kautta roomalais-katolisen eurooppalaisen kirkkokulttuurin syvin perinne, mieskeskeisen valtakulttuurin ja mielivallan keskeinen ilmiö.


Ev.lut kirkko on toki  muuttunut osin ulkoisen paineen, humanistisen ihmiskuvan ja lakisäädösten takia mutta kirkon suojeleva asenne omaan arvovaltaansa ja pappikeskeiseen kulttuuriin ei ole muuttunut.

Kirkon työntekijät ja eläkeläiset  hautovat satoja kirkon raiskaustapauksia salaisuuksina, joita ei kirkon arvovallan ja pappien "oman perhe-elämän suojelemiseksi" paljasteta. 

Johtaja, joka esiintyy pokkana uskonnollisessa kielenkäytössä Jumalan edustajana, armon ja sakramenttien ainoana jakajana, voi toimia kuin Jumala. Tämä on kirkon perinteisen kulttuurin ydin, koskematon pappi pelastuksen tuomarina. Jumalan edustamisen fantasia ja kiistämätön kikka hierarkian perustelemiseksi.


Nyt paljastuneiden ja kohta paljastuvien tapausten suhteen kannattaisi olla myös erityisen vihainen ja selvitystä vaativa ihmisten ylläpitämästä johtajien suojelusta. Johtaja kun on johtaja vain kannattajakuntansa ihailun takia.

Miksi ihmiset samaistuvat mieluummin johtajiinsa mutta eivät omaan vertaisryhmäänsä ja johtajan kiusaamiin?

Kun luodaan tiukka hierarkia, niin vallan ihailusta ja alistujien harrastamasta misantropiasta muodostuu helposti koskemattoman systeemin ihanne.

Ihmiset, jotka halveksivat omaa heikkouttaan, jota systeemi opillisesti luo ja vahvistaa (lukekaa esim. virsien tekstejä), ihailevat psykoottista johtajaa.  Heikot, jotka ihailevat valtaa ja suostuvat heikoiksi saavuttaakseen ihailullaan vallan suopeutta ja säädeltyä "hyväksyntää".

Hierarkisessa kulttuurissa ei ole väliä mitä tekee, vaan kuka tekee

Normimoralismissa ei ole eettistä punnitsemista. Oikeuslaitoksemme on viime aikoina vapauttanut useita virkamiehiä selvästä virkarikoksesta lievin nuhtein. Tämä on syvä perinteemme myös ajalta, jolloin papit olivat ainoita virkamiehiä eli paavin ja kuninkaan veronkerääjiä.


Suomalaiset suojelevat vieläkin tuhansia karmeita muistoja psykopaattien ihanneyhteisöistä eivätkä kerro kokemuksiaan.

Turvallisuutta, ihmiset opetetaan lapsen kaipaamaan sokeasti turvallisuutta ja näkemään turvallisuutta kauhun ja piinankin keskellä - ja syyllistämään itseään. Systeemissä paljastaja on "yhteisen eheän" turvallisuudentunteen tuhoaja eikä se psykopaattijohtaja.

Yhteisön "kunnia" on hyvistä lavasteista ja salaisuuksista kiinni.

Kirkon muokkaamassa kasvatuskulttuurissamme ja hierarkian ehdottomuudessa on opetettu, että lapsen puhumana aikuisen  vastuuseen vaatiminen teostaan johtaa lapselle entistä julmempaan lapsuuteen. Ja kirkossa papin vaatiminen tilille johtaa eristämiseen pappiskeskeisessä kontrolliyhteisössä.

Kirkkolahkojen valtaan alistuvan uskonnollisen kasvatuksen ja uskonnollisen puheen idea on, että aikuiset voivat samaistua Jumalan rooliin kasvattajina ja toisten tuomitsijoina palkkioksi omasta uskonnollisesta alistumisesta, angstista ja syntien vatvomisesta (ei toki johtajien syntien).

Jos aikuisena alistut uskonnollisen yhteisön hierarkialle ja sen määrittelemälle "Julmalalle", voit alistaa lapsia kuin Julmala, niinkuin sinua Julmala haluaa alistaa ja niinkuin Julmala on myös vastuuton etäisyydessään.

Tulkaa ulos kaapeista, haavoitetut.
Paljastakaa suomalaisen vallan historiaa.

Suomalaiset johtajat puhuvat omasta "vastuustaan" mutta tosiasiassa vetoavat sillä vain lisää etuoikeuksia.

Suomen ev.lut ja ortodoksinen kirkko istuvat vieläkin oman märkäpaiseensa päällä eli papit ja piispat eivät paljasta kirkkojen historian seksuaalisen ahdistelun ja kiusaamiskulttuurin laajuutta.

Painostajista ja raiskaajista ei puhuta kirkon työntekijöiden toimesta mutta paljastuneita tapauksia sitten harmitellaan suureen ääneen tekopyhyyden loimussa.


Kirkko on muuttunut yhteiskunnan mukana, ainakin pinnallisesti, mutta kirkko ei ole virallisesti muuttanut roomalais-katoliselta kirkolta perittyjä oppeja, magiakäsityksiä kirkosta armon ainoana julistajana ja papin jumalallista rooliasemaa Jumalan sijaisena. Protestanttinen vapaa yksilön usko perustuu yleiselle pappeudelle. Tämä teologinen osuus on kuitenkin haudattu taas katolisen kirkon oppien alle.

Sotilaspapit ovat myös räikeä katolinen perinnemuoto ja vanhemman Lutherin muokkaama säälittävä valtaoppi, jolla kirkko varmisti valtansa valtionkirkkona ruhtinaiden vallan pönkittäjänä. Lutherkin hylkäsi omia protestanttisia oppejaan valtakamppailussa.

Ev.lut Kirkko romahtaa itsepetokseensa "modernina kansankirkkona", jos todellista, selkeää ja jatkuvaa protestanttia uskonpuhdistusta ei tapahdu protestanttisten periaatteiden mukaan piispojen jalokivin koristeltujen paimensauvojan alla ja katolisen kirkon oppiin mukautuvan "ekumenian" alta.
On siis aivan eri asia, tapahtuuko uskonpuhdistus perinteisiin nojaten vai uudistuksen tarpeen mukaan. Luther hylkäsi perinteet perusteluina ja aloitti jatkuvan uskonpuhdistuksen periaatteen, jossa järki ja humaani ymmärrys ihmisten tarpeista ohjaa uskonpuhdistusta.

 Kirkon on valittava, onko se roomalais-katolinen vallan kirkko vain jatkuvan uskonpuhdistuksen kirkko.
  • Lutherin modernein oivallus oli se, että kirkko on teoriassa ja puhtaan teologisesti täysin tarpeeton instituutio mutta ihmisten tottumuksen takia, ihmisten tukena ja arvojen instituutiona sen on muututtava jatkuvasti yksilöiden eettistä ja "hengellistä" kasvua tukevana toimintamuotona, ei perinteen suojelijana.

Suomalaisten piispojen hiipat juhlatilaisuudessa ovat vain yksi esimerkki, kuinka kirkkoon on tuotu takaisin katolista kulttuuria lama-ajan konservatiivisella ja ihmisten inhimillisen hädän kärjistymisen varjolla, 1990-luvulla - aikaisemmin niitä hiippoja ei ollut protestanttisten kirkon rituaaleissa.
Myöskin ehtoollisoppi muutettiin piispojen käskystä 2010 takaisin katolisen transubstantiaatio-opin mukaiseksi rituaalimagia-opiksi. Harva pappi kuitenkaan sitä noudattaa ja hiljainen pappien vastustus on tässä tapauksessa aika yleistä kirkossa.

Maltillisuuspuheilla piispat ovat suojelleet mahtavia konservativiisia oppeja ja hierarkiaa ylläpitävien syntioppien ihmiskuvaa.

Kirkko pitäytyy yhä katoliseen oppiin kirkon hierarkisesta vallasta papin erityisen välittäjäroolin kautta. Se ei ole protestanttinen näkemys totuuden etsinnästä ja rakkauden yhteisöstä. Kirkko haluaa nykyisellä asenteella jättäytyä kirkkomuseoksi ja rituaalilaitokseksi. 

Seurakunta ei edes valitse pappia vaan kirkkoherra. Juhlapuheet seurakunnan kutsumasta paimenesta ovat yksinkertaisesti valhe. Kirkkoherranvaaleissakin tuomiokapitulit antavat etukäteen vaalituloksiin drastisesti vaikuttavia vaalipisteitä suosikilleen, joka estää täydellisesti demokraattisen vaalin toteutumisen. Seurakunta ei voi erottaa pappia ja kirkkoherraa eikä seurakuntalainen voi valita seurakuntaansa (kuninkaan läänityspolitiikkaan kuului pakottaa kaikki alueellisesti paikallisen kirkon jäseneksi oppimaan nöyryyttä Jumalan ja kuninkaan edessä).

Seurakuntavaaleissa on vieläkin mahdotonta tietää selkeästi ja helposti ehdokkaiden uskonnollisa, taloudellisia ja poliittisia kytköksiä sekä rikosrekisteriä koska tuomiokapituli haluaa pitää kirkon konservatiivisen valtaeliitin profiilin salaisena. Kirkon vaalit eivät ole valtion vaalit valtion vaalilakien mukaan (vaikka niihin virallisesti vedotaan) vaan kirkolliskokouksen ja eduskunnan vapaasti määrittämien ehtojen mukaan täysin erillinen systeemi.

Kirkossa ei ole puhdasta ja selkeää demokratiaa vaikka toimittajat kritiikittömästi esittävät ev.lut kirkon edistyksellisenä uskontona.

Kirkko on syvien salaisuuksien laiva ja sisäpiiripelin mukaan luoviva perinneorganisaatio. Tiedätkö sinä, mitkä seurakuntasi yhteistyöfirmoista ovat lestadiolaisten firmoja tai kirkkovaltuuston jäsenien ystävien firmoja?

Tiedätkö sinä, mitä oppia rahoitat seurakunnassasi kirkollisverollasi?

Oletko ilmaissut mielipiteesi ja salaisuutesi julkisesti?



www.kotimaa24.fiOulun seurakuntien tiedottaja Rebekka Naatus uskoo, että naisen asema puhuttaa vanhoillislestadiolaisuutta monin tavoin lähitulevaisuudessa. Tuoreessa Kotimaassa hän kertoo elämäntarinansa ja analysoi omalta kannaltaan hänelle tärkeätä uskonkotia.


  • "Yhä useampi seksuaalirikos tulee ilmi sosiaalisessa mediassa"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090414320247_uu.shtml




II

Taas on Euroopassa, Belgiassa tutkinnan alla Vatikaanin vääristyneen ihmisopin  seurauksena perverssiä toimintaa.

Pappien selibaatti-ilmiö johtuu tiukasti katolilaisyyden ytimesta, sen teologisesta opetuksesta pappien ja paavin yli-ihmisyydestä, pyhyydestä tavallisten ihmisten yli.


Luther kävi tätä valhetta vastaan ja näki ainoaksi keinoksi tuomita katolilaisuus ihmisiä harhauttavaksi systeemiopiksi. Se onkin ainoa keino.

Vatikaani on etupäässä autoritaarinen plutokratia, kirkkokaupunki, jolla on etäispesäkkeitä muissa valtiossa.

Vatikaani oli ensimmäinen EU Euroopassa keskiajalla, verottaja ja valloittaja.

Se ei ole uskonto, joka haluaisi kuunnella jäseniään vaan systeemi, joka haluaisi kontrolloida jäseniään tiukasti. Demokratian muodot ovat aina olleet Vatikaanin suurin vihollinen "vasemmistolaisuutena". Vatikaani odottaa vesi kielellä, jos Euroopassa syntyy laman seurauksena kaaosta.

Jokainen viime vuosisadan fasistinen yhteiskuna on tarvinnut Vatikaanin apua valtaannousussa. 

Vatikaani nostaa nyt kyllä muutaman pivän sisällä oikeusjutun Benettonin huumorikuvaa vastaan mutta kymmeniä lapsia raiskanneita pappeja se kätkee Vatikaanin sisälle antaen ikuisen suojapaikan. Mikä loistava lapsiperheiden lomakohde, Vatikaani. 




- Vatican officials told Irish not to report child abuse

http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-12222612



 - German "priest still sees himself as a victim."

Dr. Huth paints a portrait of the priest known as Father H., accused of sexually abusing boys in the archdiocese of Munich and Freising, then run by Archbishop Joseph Ratzinger, the future Pope Benedict XVI. Father H., says the psychiatrist, "was narcissistic, like other pedophiles, and I repeatedly warned church officials in the 1980s that he shouldn't be allowed to work with children or young people."

http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1973914,00.html





- Belgian tilanne jo aikaisemmin:

http://www.presstv.ir/detail/159779.html




- Vatikaanipappien seksuaalinen tilanne kirkon näennäisen seksuaalikielteisen kulissin takana

"There is a culture of 'omerta' (silence) in which the Church pretends not to know about any of this. 

Thousands of priests 'in illicit relationships with men and women'

Thousands of Catholic priests are in illicit relationships with both men and women in contravention of the Vatican's teachings on celibacy and homosexuality, a new book by an investigative journalist has claimed.

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/vaticancityandholysee/8...




- The Vatican has defended the Pope against allegations that he was responsible for delaying Church action against a US paedophile priest.

AP published a letter, signed by Cardinal Joseph Ratzinger in 1985, resisting Stephen Kiesle's defrocking.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/8612787.stm


- Welcome to the most secure place (there are more men in black rather than Swiss Guards to protect the Pope) in the world: The Vatican.

http://atheistmovies.blogspot.com/2010/10/bbc-vatican-hidden-world.html



When Ireland's prime minister, Enda Kenny, dared to attack the Vatican's role in the alleged cover-up of child abuse, he unleashed an unprecedented row between the Catholic church and the Irish state, with Rome recalling its ambassador to Dublin, and one priest even comparing Kenny to Adolf Hitler.
But
Even the country's leading Catholic newspaper praised Kenny's speech, in which he accused the church's hierarchy of downplaying the rape and torture of children to uphold the power of the church. In an editorial, the Irish Catholic said Kenny had "captured the anger of a generation" and described the church hierarchy as "arrogant and authoritarian".

Katolilainen valheen valtakunta ja perinne pappeuden perustelussa aseksuaalisuuden ollessa todiste pappien ylemmyydestä muihin kuolevaisiin:
A book about priests' sex lives, their mistresses and their children has been met in Italy with a wall of embarrassed silence

Katolisen kirkon rakenteet huojuvat:

Dokumenttielokuva netissä:
Vatikaanin säännöissä papin mikä tahansa seksuaalinen toiminta johtaa periaatteessa papin erottamiseen ja karkottamiseen. Mutta Vatikaani erottaa vain naisten kanssa muhinoineet mutta ottaa sen sijaan pedofiilipapit Euroopasta Vatikaanin alueelle turvaan. Tervetuloa, turistiperheet, Vatikaaniin.





- BENEDICT PEDOPHILE MASTERMIND part 1 - BBC  video









Oi Suomi















3 kommenttia:

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Uskonnollisissa yhteisöissä suurin ongelma on salailu ja varsinkin sen salailun ja ainostuksen perustelu Jumalalla ja perinteellä ja papin roolilla.

Näin estetään juridinen prosessi ja uhrin kokemusten tärkeys.

Ja annetaan psykopaattien toistaa rikoksiaan rauhassa.

Raiskauksen tai seksuaalisen painostuksen seurauksena suomalaisessa kirkossakin on useinmiten vain uhrin painostaminen.

Kirkkoherra kutsuu totisena lapsen vanhemmat sakastiin ja kuvailee, kuinka ahdistelevan papin elämä ja perhe saisi kärsiä peruuttamattomista ongelmsita, jos asia tulisi julkisuuteen.

Eikä kukaan sitten jätä asiaa poliisille, koska uskonnollinen puhe käännetään seksuaalisen saalistajan puolustamiseksi ja kirkon maineen suojelemiseksi.

"Tämä... on valitettava tapaus. Hän on hyvä mies, syvästi uskonnollinen ja tämä tapaus on vain yksi inhimillinen hairahdus ja meille kaikille vaikea. Mutta olemme kaikki armoa tarvitsevia Jumalan edessä. "

Kirkossa on hyvin vahva salailun perinne uskonnolliseen retoriikkaan perustuen.

Se on uskonnon väärinkäyttöä. Totaalisesti.
Se on murrettava. Totaalisesti.

Protestanttisessa uskontovallankumouksessa hylättiin pappien erillisoikeudet ja kirkkoinstituution tuomiovalta yhteisön lakien ohi.

Luther korosti anteeksisaamisessa tiedostamista ja vastuuta (kuten Jeesuskin) ja siksi Luther lakkautti ihmisten syntientunnustusvelvollisuuden papeille.

Rippi ei ole protestanteille sakramentti kuten katolilaisille, joilla pappi on seurakunnan gestapo, joka tietää kaiken seurakuntalaisista ja jonka takia seurakuntalaiset pelkäävät häntä.

Tiedän monta tapausta, joissa pappi tai kirkkoherra on paljastanut sisäpiiriläisille kannattajilleen asioita, joita on kuullut ripissä.

Luther oli todella vihainen pappien vallasta ja vallankäytöstä. Siitä se protesti alkoi ja moderni Eurooppa pois Paavin, "kristuksen sijaisen" vallasta.

Usko ei ole kirkon asia vaan yksilön asia siitä, mitä hän valitsee eettisen ja tulevaisuuspainotteisen toimintansa perusteeksi.

Jokainen uskoo johonkin mutta usko ei voi ola laittomuuden ja väkivallan suojelun peruste. Tämän yeisperiaatteen aloitti protestanttinen vallankumous yhteiskunnan ja kirkon erottamisessa. Järjen ja humaanin ymmärryksen vuoksi.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

"Vanhoillislestadiolaisen yhteisön luoma paine ehkäisemättömyysopin pitämiseen ja suureen perheeseen on säälimätön. "

”Paine suureen perheeseen on säälimätön”

Lestadiolainen todistaa uskonnollisen kulttuurin painostuksesta

http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=461&id=20248

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Tilannekatsaus

http://freepathways.wordpress.com/2010/05/17/srkn-johtokunta-torjui/