On se kumma, että kapinavaaleissa kansan rohkaisua saaneet puolueet pelkäävät yhteiskyykyssä yhä lilliputtikokoomusta ja kumartavat heidän romahtaneita yhteiskunta- ja talousteorioitaan.
Kokoomukselle luovutettiin taas tärkeimmät ministeritornit ja vasemmistoliiton Helsingin osasto iloitsee naurettavista pesteistä todellisen talousvallan ulkopuolella talousanarkiaa kuitenkin tukemassa. Tästä hallituksesta tulee harmaan talouden takuumies.
Taas.
Pankeillehan harmaa raha on rahanpesua ja bisnestä ja siksi yhteiskuntasopimus on pelkkä harmi rahan insestisessä markkinahulinassa. Kukaan henkilö, joka kannatti EU:n romahtanutta talous- ja pörssipolitiikkaa ennen 2008, ei saisi olla suomalaista talouspolitiikkaa muovailemassa. Heidän perusteensa ja teoriansa spekuloivan pörssitalouden itsesäätelystä, avoimesta EVM-shekistä pankeille veronamaksajien taskuista ja pankkien vapauttamisesta on jo tuhottu. Katteettomiksi ja harhaisiksi todetut.
Urpilaisen pelko vallan ottamisesta oli johdonmukainen jatko hänen taustavoimiensa suomassa nukkerooliinsa Lipposen luomassa pseudovasemmistoharhassa kokoomuksen apupuolueena.
SDP oli joskus humanistisen ideologian puolue, jonka toimintaa ohjasi jakamisen ideologia, mutta Mauno Koiviston aloittama lamahysteria Keskustan vaihtokaupassa tukiaisia kahmivalla komppaamisella sai Paavo Nahkuri Lipposen ärjyvallalla SDP:n toimimaan vain syrjäytymisen pelkoa vastaan ilman mitään ideologiaa eliitin suljetussa kabinettiminimaailmassa.
Lipponen sai mietovasemmistolaiset uskomaan kansan syyllisyyteen laman aiheuttajana ja että valtio tasaajana ja toimintakykyisten kansalaisten turvana olisikin vain haitta ison rahan pullataikinan paisumista. Kansaa oli rankaistava ja ideologia halvennettava puhumalla käänteiskäsitteillä valtion tuhoamisesta "tehostamisena" ja oikeistolaista komentohallintoa "kompromissien tekemisenä" ohi kansan arvovalintojen.
SDP:n hierarkiseksi ajettu puoluelaumasysteemi ja paikallistasojen aktiivisuuden tuhoaminen ympäri Suomen ohjattiin keskustoimiston ja Lipposen vallan keskittämisen hyväksi. SDP systeeminä luopui vastavoiman roolistaan eikä lama-ahdistuksessa kyennyt osoittamaan laman todellisia ideologisia syyllisiä ja korruptoitui muun ikuisen kasvun pörssi-ideologiaan uskovien uskovien kanssa. Ylikansallisille yhtiöt annettiin amerikkalaisten konsluttien avulla yksilön status ja tavallisen kansalaisen suojelu hylättiin firmojen ja "pääoman" turbosuojelulla.
Hyvinvointi ja yhteiskunta on jäänyt SDP:ltä täysin sivuun väärän ideologian kerjuupoikana. Nykyinenkin yksityiselle terveydenhoitoalalle suunnattu rahoitus vie suoraan yli kolmasosan yleisestä terveydenhuollosta. Palvelusetelin tärkein vaikutus on siis rampauttaa hyvinvoinnin selkäranka, luoda 6-8 kk hammashoitojonot tavalliselle hampaitaan mädättävälle kansalle ja ohjata rahat ylikansalliselle kolossille, joka ei edes hoida potilaitaan loppuun saakka vaan voi milloin tahansa sylkäistä potilaan ulos systeemistään veronmaksajien harteille ilman juridista vastuuta. Sosiaalidemokratiaa? Vastuullista kapitalismia? Ei kumpaakaan. Elittikapitalismi katsoo kansaa eliitin hyödykkeenä. Yleinen hyvnvointi on haitallista eliitille sillä kurjistumisen kuilu on ideologisena ajatuksena tärkeämpi - pelote.
Vaikka Katainen puhuu taloudesta, hän ei eduta taloutta vaan vain yhtä talouden ideologista mallia. Ääripäitä, yhteiskuntaluokkia ja halveksuntaa tuottavaa eliittikapitalismia, jossa keinottelu ja spekulaatio arvostetaan yhteiskuntasopimuksen sääntelyn ja jakamisen yli. Soinikin voisi herätä oikean politiikan tekemiseen ja yhteiskuntasopimuksen ideologiseen pohdintaan mutta pelkäänpä että hän keskittyy oman henkilökohtaisen harrastuksensa eli valta-asemansa pönkittämiseen Mao Tse-Tungin tapaan ja niin hänelle maan heikentäminen ja ahdistunut epäsopu toivottomassa ja ideologiatyhjässä ilmastossa on eduksi porvarien varjossa, kuten oli Lipposen yrmyllekin.
Anna Kontula ei suosittele Kataisen suunnitelmahallitukseen menoa: " verotuksen progression lisääminen ja parannukset perusturvaan eivät riitä kompensoimaan leikkauksia kunnilta, yliopistoilta, uusiutuvista enegriasta jne."
" Jos historia toistuu, ensimmäinen kerta on usein tragedia, toinen farssi. Varsinkin vasemmiston kannalta Jyrki Kataisen sateenkaarihallituksen muodostaminen on ollut farssi, jonka kuluessa on manattu esiin menneisyyden haamuja ja taistelutunnuksia. Menneisyyden henkien ja taistelutunnusten manaaminen on kuitenkin onnistunut vain osittain.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti