torstaina, huhtikuuta 15, 2010

Koulusurmat, traumavelka ja kognitiivinen harhauttaminen

Koulusurmat kiristäneet lasten ja vanhempien välejä

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat aiheuttaneet molempiin yhteisöihin epäluuloisen ilmapiirin, Turun Sanomat kirjoittaa.  Vähitellen levisi  epäluuloinen ilmapiiri. "Nuorten kesken ennen nörtteinä pidettyjä kavereita on alettu pitää mahdollisina kouluampujina", Räsänen sanoo. Erityisesti lasten ja vanhempien välit ovat kiristyneet. "Tapahtumat näyttävät hyvin selvästi nostaneen esiin vastakkainasetteluja: riidellään kotiintuloajoista ja siitä, kenen seurassa saa olla", tutkimuksen johtaja, taloussosiologi Pekka Räsänen kertoo. - HS.fi

Koulusurmien traumaongelmien julkinen käsittely antaa nyt uuden mahdollisuuden sosiologiseen tarkasteluun valottaa suomalaisen väkivallan ekosysteemiä eli väkivallan perintöä. Väkivallan kierrettä, jonka taustavoimat ovat menneessä historiassa ja sen lataamassa alitajunnassa.

Varsinainen kysymys traumaoireiden tulkinnassa ei ole nyt näistä terroriteoista vaan siitä väkivallan käsittelemättömästä eetoksesta, jonka nämä tapahtumat ovat aktivoineet.

Sisällissotakin oli pitkän yhteiskunnallisen väkivaltakierteen seuraamus. Suomalaiset ovat kuolleet nälkään ja kuninkaan sodissa satoja vuosia. Ne traumat eivät katoa noin vain. Se ei unohdu emotionaalisesta muistista. 

Mitä tarkoitan väkivallan ekosysteemillä? Että esi-isiemme kokema ja tekemä väkivalta ei poistu historiaa ja tapahtumia unohtamalla.

Psykoanalyyttisen psykologian tärkein perushuomio ihmisen tietoisuuden emotionaalisista perusprosesseista on se, että trauma voi siirtyä lapselle suvussa ja kansakunnassa ilman mitään (verbaalista) tietoa traumaattisista tapahtumista. 

Trauma on ikuista perintöä - jos sitä ei käsitellä.

Monet nuoret suomalaiset tytöt kärsivät raiskatun naisen syndroomasta,  vaikka eivät ole kokeneet itse raiskausta. He kierrättävät ja ylläpitävät vaikkapa isoäitinsä äidin kokemuksia sisällissodasta.

Nuorten miesten tarve kiihkeään väkivallan fiktiiviseen käsittelyyn videokuvauskerhoissa on ihmetyttänyt suomalaisia nuoriso-ohjaajia. Nuorilla on ollut valtava väkivallan käsittelyn tarve - mutta kuitenkin suurin osa videokerhoista valitettavasti lakkautettiin juuri nuorten tarpeiden takia.


Trauman unohtaminen ei hoida vaan tuhoaa.

Tämä on kognitiivisen terapiasuuntauksen pahin perisynti, jos terapeuttinen ihmiskäsitys ja toiminta  tähtää positivistiseen ihmiskuvaan eli yksilöä painostetaan vain unohtamaan ja keskittymään uuteen elämään ja positiivisiin näkökulmiin. Toimimaan yhteisön hyvänolon palvelijana ja varomaan "hankalan yksilön" tunneilmaisuja.

Mutta kognitiivinen tsemppiterapia, uskottelukasvatus, ei vie pitkälle. Yksilön  traumavelka on aina myös häpeäkonflikti ja sitä ei hahmoteta eikä kohdata pakenemalla ja vetoamalla.

Koulusurmakriisin ilmeneminen yhteisöissä näin aggressiivisena on lähinnä sisällisodan henkistä perintöä ja verivelkaa, joka ei poistu, kun sitä ei ole käsitelty.

Koulusurmatrauma nostaa suomalaista arkkityppistä väkivaltatraumaa pintaan. Se ei ole vain tapauskohtainen trauma eikä siis selviä tapauskohtaisena ilmiönä.

Häpeässä ihminen kuvittelee olevansa yksin eikä hahmota väkivaltaisen eliittikulttuurin traumataakkaa yhteisenä ongelmana. Häpeä on eliitin ja uskonnon ase alamaisia kohtaan ja estää solidaarisen yhteisen identiteetin ja enemmistön vallan.



   II

Ensisijaisin kysymys kriisihoidossa nyt onkin, kykeneekö koulusurmayhteisö hyväksymään oman historiansa ja vastuunsa siitä, että ampujat olivat koulukiusattuja ja toteuttivat sitten kostotoimenpiteenä joukkomurhan sisällissodan voittajien perinnön hengessä?

Tarpeeton väkivalta on ollut kuninkaan, kirkon ja valtion ratkaisu  miekkalähetyksestä sisällissodan joukkomurhiin, sotavankien teloituksiin ja Koiviston-Viinasen harjoittamaan poliittiseen lamaväkivaltaan ja kansalaisten syyllistämiseen saakka.


Tutkimustulosten mukaan ruumiillinen kuritus ei yksinään aiheuta aggressiivista käytöstä, mutta yhteys siihen on selkeästi olemassa.  Noin puolta 2500 tutkimukseen osallistuneesta lapsesta oli lyöty rangaistuskeinona haastatteluja edeltävänä kuukautena.  Kolmivuotiaina ruumiillisia rangaistuksia saaneet lapset olivat väkivaltaisempia viisivuotiaina kuin ne lapset, joita ei rangaistu ruumiillisesti. Myös henkinen pahoinpitely, äidin synnytyksen jälkeinen masennus sekä päihteiden väärinkäyttö vaikuttivat lasten käytökseen. - helistin.fi

Sosiodraamoja ja psykodraamoja vetäessäni olen huomannut, että ihmisillä on todellinen tarve ja alitajunnan paine kohdata tuska ja nonverbaaliset traumalukot (usein juuri depressio) - eikä turruttaa ja unohtaa niitä kohtaamatta.

Ihminen ei kommunikoi pelkästään sanoilla.

Sanat ovat pieni osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Sosiaalinen toimintamme on hyvin paljon emotionaalista vastetta ja sen tulkintaa. Kuinka koemme toisen reagoivan meihin ja kuinka ilmaisemme omia tuntemuksiamme toisen olemuksesta ja käyttäytymisestä.  Koemmeko toisen psyykkiseksi rasitteeksi vai hyödyksi - vai tasavertaiseksi ja samankaltaiseksi.

Historia toistaa itseään traumatajunnassamme.

Meillä on sukujen traumatajuntaa ja yhteiskunnallista traumatajuntaa. Valtaosin siis alitajuntaan torjuttuna. Myös ideologisen harkitusti, valheilla.

Traumat siirtyvät sukupolvelta toiselle vaikka tietoa tapahtumista ei siirtyisi.

Sukujen salailu ja valheet ovat tehneet väkivallasta näkymättömästi syövyttävän, outoja aggressioita ylläpitävän ja valtavan suomalaisen depressiokatastrofin jatkuvan prosessin. Joka näkyy myös taloudellisesti ihmisten työkyvyttömyytenä.

Vaikka muisti katoaa, tunne jää
"Vaikeaa muistinmenetystä potevat potilaat säilyttävät tunnemuiston traumaattisesta kokemuksesta, vaikka kokemus itsessään pyyhkiytyy mielestä. YLEfi



III

Yksi havainnollinen kysymys
hahmottoman menneisyyden  avaamiseksi voisi olla se,  miten on mahdollista, että Suomessa on vieläkin nimettömiä joukkohautoja, joiden uhrien henkilöllisyyttä ei ole haluttu selvittää?

Mikä on eetos, joka haluaa valehdella ja anonymisoida historiaa? Suomi lähettää Bosniaan hautojen tutkijoita suurieleisesti, mutta omaa historiaa ei saa avata.

Oikeistolainen kärikirjoitettu ja vääristelty nationalismi on yksi laajimmista ideologioista, joilla sumennetaan mentaalista historiaa.  

Luodaan sankarillisia eetosta mm. kuinka Suomen talvisota ja jatkosota olivat moraalisesti korkeatasoisia.  Yhteistyö natsi-Saksan kanssa kuitataan ilman johtopäätöksiä. Sisällissodan taustat ja suojeluskuntalaisten vastuu sodan alkamiseen on täysin pyyhitty koulukirjoista pois: puhutaan itsenäisyyden pelastamisesta, vaikka oikeisto oli ajamassa Suomea Saksan keisarikunnan osaksi.
 
Koko Suomen historiaa ei toki voida selvittää täysin mutta kunhan selvitettäisiin ja opetettaisiin edes lähihistoriaa. Mm. sodanjälkeinen 50-luku oli käsittämättömän väkivaltaista aikaa mutta julkisuudessa monet henkilöt nostalgisoivat oudolla tavalla tuonkin vuosikymmenen.

Sisällissota ja sitä edeltäneet nälkäkuolemat ovat vieläkin suuri ja sensuroitu tabu, hyvin aggressiivisen torjunnan ja kansallisen oikeiston ideologian taustalla ("Vapaussota" yms poliittiset käsitteet ja uskonnolliset ohitulkinnat).

Kansallisuusaate on peittänyt suomalaisen poliittisen historian raadollisuutta ja traumakeskeisyyttä. Rehellisyys on korvattu teräksiesen sileällä propagandalla, isänmaallisuudella ja puhtaalla suomalaisuudella. Vasta nyt olisi mahdollisuus kuunnella tutkijoita ja luopua propagandahistoriasta. Suomi ei selviytynyt henkisesti monesta historian vaiheesta. Suomi valitsi jopa sisällissodan pyövelin presidentikseen - eikä se ole sattuma.


Suomalaisten keskustelematon, painostava ja kapea poliittinen ilmapiiri, siis perinteinen herrapelko ja psykopaattijohtajien aulis valintatapa ei ole pelkkä klisee vaan pitkä historillinen prosessi, aateliston ja kirkon alistavan propagandan lopputulosta. Alistumista ja uhrautumista on paukutettu suomalaisten korkeimmaksi hyveeksi.


Ja kansa on uskonut väkivaltaisen ja hierarkkisen todellisuuskuvan "todeksi". Otetaan, mitä ylhäältä annetaan = uskonnon semanttinen valta
 
"Vastakkainasettelun aika on ohi".
"Älkää vastustako vallassa olevaa, älkä uskoko demokratiaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Älkää uskoko valintaan ja yksilön mielipiteisiin."

Suomalainen depressio on etupäässä väkivallan, tunteiden ilmaisun kirkkokulttuuria ja eliittihierarkian sokean alistamisen vallan perintöä.

  • 1970-luvulla vasemmiston näkemys yhteiskunnasta nousi esille. Eliitti ei ollutkaan enää yhteiskunnan hierarkisen arvojärjestelmän määrittelijä vaan ihmis-arvo ja solidaarisuus. 


IV

Suomalainen emotionaalisen ilmaisun kapea-alaisuus kertoo kulttuurisesti sensuroidusta ja kontrolloidusta sisäisestä paineesta, ei emootioiden puutteesta.


Hahmottoman aggression ja avuttomuuden tunteita perintönä jälkeläisille. Herääkö yhteiskunta itsetuhoisuuden ja ahdistuksen ongelmaan vasta kun itsetuhoisuus muuttuu tuhoisaksi, kostavaksi aggressioksi?

PS  Hypnoosissa, pappien ja "ennustaja-parantajan"  käytännöissä on käytössä selkeimmin kontrolloidusti juuri nonverbaalinen, subliminaalinen ja ruumiinkielinen vuorovaikutus. Emotionaalinen huomion ohjaus ja sen vastekäyttäytyminen. Kun toisen ihmisen emotionaalisten vasteiden lukeminen ja analysoiminen tapahtuu nonverbaalisesti, voi sugestolukija vaikuttaa tehokkaasti ihmiseen, joka luulee olevansa nonvebaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolella, "oman itsensä kontrollissa". 
 





 Kognitiivinen positivismi yhteisön kontrollin välineenä
 ja sen kyseenalaiset tausta-ajatukset:
"Voithan luopua tuskasta"
"Älä rasita muita ihmisiä tuskallasi, olet vastuussa läheisistäsi"
"Et voi mitään menneisyydelle, päästä siitä irti, ei sitä voi ymmärtää, sen voi vain jättää"
"Ajattele vain elämän hyviä puolia - ajattele tulevaisuuttasi, älä takerru menneisyyteen"





Lukijat kertovat:
Lastani kiusataan päiväkodissa IL






Sukututkimus voi johtaa sukuriitaan





Suomen väkivallan vuodet 1929-1944,


mitä niistä tiedät?

" Suurpääoma näki, että pulasta tulee pitkä, joten suurpääoma alkoi oman asemansa ja voittojensa turvaamiseksi alentaa työläisten palkkoja ja työolosuhteita - maksattaa siis niin kuin aina kriisin seuraukset työläisillä. 

Ja sitä varten tarvittiin väkivaltaorganisaatioita nujertamaan työläisten kasvava tyytymättömyys.  Sitä varten alettiin perustamaan erilaisia diktatuuriliikkeitä esim. Valtakunnan suojeluliitto, Lalliliitto ja Lapuanliike, jota fasistit kutsuivat ”kansanliikkeeksi”. Vuonna 1929 perustettu, tai paremminkin sen käytännöllinen organisointi, Lapuanliike, ei ollut ihan poikasten puuhastelua, niin kuin porvarit siitä haluaa jotain sanoa."




Joka kymmenes aikuinen kärsii painajaisista | Turku | yle.fi





Kriminaalipsykologi: Nettiuhkailijat ovat irti todellisuudesta
Maahanmuuttajiin ja poliitikkoihin kohdistuvat internet-uhkaukset täytyy kriminaalipsykologi Jaana Haapasalon mielestä ottaa vakavasti, vaikka esimerkkejä tällaisten uhkausten toteutumisesta ei käytännössä ole.  Julkisuuteen nousi maanantaina verkkosivu, jossa uhkaillaan Suomen eturivin poliitikkoja ja kehotetaan järjestelmälliseen väkivaltaan maahanmuuttajia vastaan.  - Maahanmuuttajien tekemiä väkivaltarikoksia paheksutaan, ja heti perään tehdään väkivaltaisia suunnitelmia tiettyjen ihmisryhmien likvidoimiseksi, Haapasalo kuvailee. - Tällaista tekstin laatijalla on vaikea traumaattinen tausta. Muuta hänestä on hankala päätellä.  YLE.fi
 




 












Kun häpeä on systeemin ja uskomusjärjestelmän ase, eliitin vallan tae:

 
Pentti Ikonen, Eero Reckhardt 1994 kirja:
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia
(Häpeän alkuperä)

" Häpeän kantamuoto on se lamaannus-, poistamis- ja pysäyttämisreaktio, joka liittyy hyväksyvää vastavuoroisuutta tavoittelevan pyrkimyksen epäonnistumiseen. Häpeän erityisluonteen ymmärtämistä hämärtää se, että kirjallisuudessa häpeä yhdistetään kaikenlaisiin epäonnistumisiin pyrittäessä tavoitteisiin. Häpeä liittyy kuitenkin nimenomaan vastavuoroisuuden tavoittamiseen, pyrkimykseen saada viesti perille ja toivottu vastaus siihen. Se toimii kanssakäymistä ohjaavana tekijänä, sen varjelijana.

Häpeä on se intensiivinen mielipaha, jonka koemme tyypillisesti silloin, kun tavoiteltu ja jo toteutuneeksi tai toteutuvaksi luultu vastavuoroisuuspyrkimys jää toteutumatta. Kun preverbaalinen lapsi ilmaisee vastavuoroisuutta etsivän pyrkimyksen, hän tekee sen koko olemuksellaan ja hänellä on syvä resonanssin tarve. Hän lähettää viestin, jonka hän odottaa tulevan vastaanotetuksi. Kun vastavuoroisuuden löytäminen epäonnistuu, koskee epäonnistuminen koko olemusta. Häpeässä koko toiselle ihmiselle ilmaistu oma olemus paljastuu vääräksi. Tämän paljastumisluonteensa häpeä säilyttää kaikissa yhteyksissä. Toiveen toteutumisyrityksen ilmaiseminen tai paljastuminen altistaa häpeän kokemukselle kaikissa kehitysvaiheissa ja kaikkina ikäkausina. "














- - - -

7 kommenttia:

catulux kirjoitti...

"Koulusurmien traumaongelmien julkinen käsittely antaa nyt uuden mahdollisuuden sosiologiseen tarkasteluun valottaa suomalaisen väkivallan ekosysteemiä eli väkivallan perintöä. Väkivallan kierrettä, jonka taustavoimat ovat menneessä historiassa ja sen lataamassa alitajunnassa."

Ensimmäinen lause eli laukaus; ja metritolkulla ohi.


Arhin pitäisi päästä tuosta valtavasta suomitraumasta. Sen jälkeen näkökulma voisi laajeta näkemään koulusurmien matka suomalaiseen yhteiskuntaan.

Pöljä-Pekan ja Mölli-Matin teot ovat taattua tuontitavaraa lännen mailta, sieltä USA:sta.

Ja USA lienee eniten mammonan ja konsumerismin lävistämä maa läsnimaiden joukossa. Siksi Arhin pitäisi lopettaa itsensä ja suomen ruoskinta ja kysyä, mítkä asiat/arvot ja aatevirtaukset länsimaisessa, avoimessa yhteiskunnassa altistavat pöljät/pahat yksilöt idoottimaisiin veritekoihin.

Voisikos sanoa, että elämää suuremmat arvot ovat länsimaisessa yhteiskunnassa hukassa. Ainoa mikä merkitsee on mielihyvä, tietenkin kuluttaminen (tuottaa edellistä) ja minä ja minuus ja minun tuntemukseni.

Yhteiset arvot, kuten isänmaa, uskonto ja koti joutavat tietenkin romukoppaan naurettavina muinaisjäänteinä.

Koulusurmaajan tai perheensä tappajan maailma on narsismin ja suuruudenhulluuden lävistämä ja tiivistyy pimeään ajatukseen:

jos MINUA loukataan, minulla on oikeus tappaa kaikki; vaikka koko maailma.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Toisen elämän kunnioittaminen on ehdoton arvo. Murhaaja on murhaaja oikeuden edessä.

Elämää suuremmat arvot ovat usein kuitenkin juuri kostoarvoja. Perinteen tai ideologian puolustamista ihmisten ja nyt-hetken tarpeiden ohi.

Jos joku ajattelee edustavansa pyhää ja ainoaa totuutta, muut täytyy vaijentaa.

Nettikeskustelun vaijentaminen on todellakin joidenkin poliitikkojen julkinen agenda. Se on todella pelottavaa elämää suurempi arvo.

Sananvapaus on elämisen arvoinen arvo.

Väitän tässä traumakriisitilanteessa nyt sitä, että terapeutit ja opettajat ovat kyvyttömiä ratkaisemaan tätä paisunutta ilmiötä ja yhteisön aggressiopelkoja.

Ne aggressiot ovat yksilöiden elämää suurempia.

Traumaperinnettä, nimeämätöntä ahdistusta, jota siirretään koulukiusaamiseen ja väkivaltafantasioihin, satojen vuosien tuskaa ja pimeää transferenssia.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Psykoterapeuttisen näkökulman ulkopuoleltakin, muuten vaan sosiologisestikin, syytökset "uskonnon menettämisestä" ampumisten ajajina ovat vähän kummia.

Max Weberin "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki" muistuttaa "luterilaisen työmoraalin" alkuperästä. Kilpailuyhteiskunta on kalvinistinen ja luterilainen "juttu". USA ja Suomi on näissä tosi kovaa kauraa - esimerkiksi kreationismi on molemmissa maissa harvinaisen suosittua juuri samasta syystä.

Entä jos atesimi onkin vastareaktio tälle? Luterilais-kalvinistinen työn parissa kilvoittelu ei tuokaan sitä onnellisuutta ja itsen toteuttamista Jumalan kunniaksi, ei sitä onnea millä kristinuskon protestanttiset linjat sitä myy.

Entä jos uskonnon heitto romukoppaan onkin juuri se oikea teko, Weberin klassikkoon viitaten. Protestantit on ensin poltelleet noitia innolla (katolisilla ikävä maine, mutta protskuilla oli lynnkausmeininki. Inkvisiitio oli sentään järjestelmällinen, kun taas protestantit synnytti sekä USA:ssa että pohjoismaissakin massahysterioita, joissa tapettiin väkeä varsin vähäisin syin.)

Sitten prostestantit tekivät kilpailuyhteiskunnan ja sitten syyttävät muita maailmankatsomuksia kun yhteiskunta on sellainen kun he ovat sen rakentaneet. Onnettomista voi tulla muita enemmän ateisteja. Se unohtuu, kun pitää päästä leimaamaan.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Mielestäni noitavainojen historiassa protestantit ja kalvinistit ovat eri asia.

Ja on monia syitä, milloin noitavaino on ollut hyödyllinen kirkon pelotepropagandalle ja valtapolitiikalle.

Kalvinistit keksivät puhdasoppisuuden suojaksi noitavainot eli mainioksi pelotteeksi seksuaalisuutta etsivile naisille sekä valtapeliksi.

Katolilaisille papeille noitavainot olivat enemmän mediataistelua saatanaa vastaan ja ahnetta ansioiden ja kannusten hakemista kirkon hierarkiassa.

Pohjoismaisissa noitavainoissa on huomattava, että Pohjoismaissa ei tapahtunut aitoa uskonpuhdistusta vaan vain kuninkaiden poliittinen valinta vaihtaa äkkiä kirkko pois paavin vallan alta.

Katolinen valtakirkkonäkemys jäi vallalle, ja tämän mukaan kirkko saa vainota eriuskoisia.

Pohjoismaiset noitavainot olivat ensin järjestelmällistä sodankäyntiä ja sitten helvettilieskoilla kuvitettua kirkkotaidetta ja teologista propagandaa muinaisuskontoja vastaan. Kaikki muu demonisoitiin jotta kirkko olisi "ainoa vaihtoehto kansalaiselle".

Suomessakin tapettiin kaikki shamaanit 1070 lähtien paavin antaman tappoluvan turvin.

Pohjolan verisestä vainohistoriasta voi olla jäljellä dokumentteja Vatikaaninssa, inkvisition suljetussa jättikirjastossa.

Myöhemmin tämä hävityssodan propaganda muuntui Ruotsissa tosiaan luvalliseksi populaariteologiaksi ja hysteriaksi, jolloin köyhät noitien metsästäjät saivat mainetta ja rahaa.

Ja yksi ensimmäisiä Ruotsin vainon aloittajia sai tappaa oman vaimonsa päästäkseen vaimosta eroon.

Suomessa lähes kaikki noitatapaukset olivat miesshamaaneja ja vainojen pragmaattinen syy tarkasti valtion vainopolitiikkaa muinaisuskonnon käyttäjiä vastaan - tietysti ihmisten mielikuvitusta yllyttäen mutta tiukasti viranomaisten ja kirkon valtaa lisäämässä.

PS

Huuhaa-ihmeidentekijöiden tieteellinen metsästäjä tulee muuten Suomeen.

9.6. James Randi luennoi

Helsingin Yliopistossa, Porthania sali PIII (Yliopistonkatu 3) klo 18–20

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Calvin tappoi 200 naista hukuttamalla Geneve-jokeen liiallisesta seksuaalisuudesta.

Noitavainojen ennätysmassamurha, jota moni ei tiedä.

Ja USA:ssa siis kaikki uskonnollisuus on kalvinismin läpitunkemaa.

Evankelikaalisuus on kalvinismia, hyvin suoraan ja selkeästi.

Reaganin ja Bushin poliittinen uskonnollisuus ja useat poliittiset lobbausjärjestöt kuuluvat tähän kategoriaan.

Äärimmäinen poliittisuus, hyväveli-verkostot, sotaisa hurmos ja yhteiskunnan muokkaaminen kirkkovaltioksi on juuri kalvinistien oppeja.

Vaihtoehtokulttuurien noitavainot ovat kalvinistista toimintaa aivan kalvinismin alkuhetkiltä saakka.

Helena Pavloff-Murto kirjoitti...

Nuorison rehellinen ja suora puheenvuoro vanhemmilleen kodista, sodasta ja sen sukupolvelta toiselle siirtyvästä traumaperinnöstä; "Eikö oikeesti riitä jo...?!?"

KOTI -esitykset
ma 12.11. & to 15.11.2012, klo 19.00 Espoossa
http://www.facebook.com/events/312236688864740/

"Maamme liki kuusivuotisen joukkotappelun seurauksena väestöstämme kuoli tilastojen mukaan hyvin likelti 100 tuhatta ihmistä - ihan vitusti siis. Kahvipakettien sijaan kerättiin vielä bingovoittobonuksina 200 tuhatta haavoittunutta, joista sittemmin kruunattiin pysyvästi vammautuneiksi ihastuttavat 94 000 ihmistä. Vammautuneista suurin osa oli alle kolmikymppisiä hullunrohkeita idiootteja. Sotien seurauksena 12 prosenttia koko väestöstä joutui jättämään kotinsa, kun Suomi menetti liki 45 tuhatta neliökilometriä dinosauruksilta perimäänsä maata. Maa-alan alkuperäisessä perinnönjakotilaisuudessa suomalaisten kansalaisuutta ei kuitenkaan kysytty. Sodan syttyessä lapsia oli maassamme alle miljoona. Heistä joka 20. menetti huoltajansa täysin turhaan. Huolimatta kondomin massatuotannon satavuotisesta taipaleesta, maahamme synnytettiin sotien aikana vuosittain 65-95 000 lasta. Miksi helvetissä? sitä pohtikoon jokainen mielessään... LEPO!"

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Amerikkalaistutkimus: Suomi on kulttuurikartalla lähes katolista Eurooppaa

SAMI METELINEN
-- Suomi on arvoiltaan ja asenteiltaan lähempänä katolisen Euroopan maita kuten Ranskaa ja Belgiaa kuin pohjoismaisia naapureitaan, selviää laajasta amerikkalaistutkimuksesta.--

TÄSTÄ pitäisi ymmärtää, että aateliston ja Vatikaanin runttausta ei käsitelty eikä uskonpuhdistusta Suomessa ole tehty. Homovihan ylistäminen kirkossa kertoo selkeimmin tämän Vatikaanin demonologiateologian tärkeyden kirkkohalitukselle. Aina vaan.


http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Amerikkalaistutkimus%20suomalaisten%20arvot%20lahella%20katolisia%20maita-22861