USA:ssa valtio kustantaa digiboksit
Maailman vapain markkinatalous onnistuu aina tuon tuosta yllättämään. Siinä, missä holhous- ja hyvinvointi-Suomessa digitaalisten tv-lähetysten katselun vaatiman digisovittimen hankkiminen jäi kansalaisten itsensä maksettavaksi, Yhdysvalloissa valtio korvaa boksien hankintakulut lähes kokonaan. - HS
Elämme digigiljotiinin alla.YLE yrittää tehdä digipolitiikastaan hassua tilannekomiikkaa keräämällä ihmisten "kommelluksia" digiboksien kanssa. Elonleikkuu sivaltaa Suomen kansan uuteen uljaaseen aikakauteen.
Kaupalliset TV-kanavat (Canal digital, TV1000) ovat saaneet veronmaksajien rahoilla laajan ja varman jakelujärjestelmän (siis maksukorttisysteemin). Heillä on edessään lihavat vuodet. Irvokkaan shown tästä tekee se, että tämän kaupallisen televisiotoiminnan hegemonian mahdollisti Yleisradion valhekampanja "palvelutelevisiosta", joka sivistää ja luo kotimaista tuotantoa. Vain raha sitten ratkaisi - Ylen arvomaailma on siis lopulta selvillä. Tilanne on nyt se, että Yle tekee itsestään tarpeetonta ja karsii mahdollisimman paljon omaa kulttuurituotantoaan.
Seitsemän prosenttia suomalaisista tv-talouksista aikoo jättää digisovittimen hankkimatta, selviää tilastokeskuksen kyselystä. -IL
Miksi kuulun siihen osaa suomalaisia, jotka jääräpöisesti vastustavat YLEn hyvää pakkodigitalisointia?
Laatu. Huonohko laatu.
YLE on markkinoinut digihubaa laadun takeena mutta valitettavasti silmäni näkevät liikkuvan digikuvan etupäässä pikselimössönä - ja saan pahimmassa tapauksessa migreeniä. Olen aivan tosissani. Kuulun ihmisiin, jotka kykenevät näkemään "subliminaaliset" yhdenkin framen kuvamuutokset ja siis myös "pikselaatiohäiriöt". YLEn digikuva on varsinkin kauheaa katsottavaa kaverin kokonaan digitaalisesta systeemistä. MPEG 2-kuvasignaali (kuvaformaatti) on todella vanhentunut kuvaformaatti (28-v.) - ja siksi laadullisesti surkea YLEn hirveän kuvanpakkausoperaation takia.
a) Miksi YLE ei pakkaa kuvaa maltillisesti eli hyvän kuvanlaadun tuottamiseksi?
Digikanavat ovat digitaalisesti muokattua ja pakattua kuvaformaattia eli yleisten kanavien kuvamateriaalia on tuhottu ja vääristetty nimenomaan siksi etta kaupalliset TV-kanavat saisivat mahdollisimman monta kanavaa. Mitä enemmän kuvaa pakataan ja sullotaan, sitä enemmän maksullisia kanavia on "tarjolla". Digi-TV markkinoitiin aikoinaan ilmaisten ja kulttuuri-kanavien lisäämisellä mutta YLE on valinnut sanansa syöden kaupallisen linjan, rahan takia. Kuvanlaatua on tuhottu ylikansallisten, kaupallisten firmojen pyynnöstä.
b) YLE on lisäksi ns "tasavertaisuusperiaatteen" takia tuominnut kaapeli-TV-taloudet turhaan yhtä ankaraan kuvanpakkaukseen kuin antennilähetykset - vaikka kaapelitalouksiin voitaisiin lähettää hurjasti parempilaatuista MPEG2 -kuvaa, nykyisille kaapelidigibokseille siis! Digisekoilua ja kontrollifanatismia.
c) YLE:n lähetykset voitaisiin lähettää myös nyt huimasti laadukkaampina HD-MPEG4-lähetyksinä kaapeliverkoissa (vaikka YLEn digital betacam masternauhojen laatu ei aivan parasta HD-huippua tällä hetkellä olisikaan) - mutta YLE ei salli sitä kaapeliyhtiöille vaikka kuvan laatu olisi siten ällistyttävän paljon parempi taulutelevisioissa kuin nykyinen pakattu pakkausartefaktien sähinä.
* MPEG4-vaatii eri digiboksin tai USB-tikun kuin nykyinen perusdigiboksi - mutta niitä on jo tarjolla useita.d) Entäs ääni?
** USB-HD-tikut maksavat 35 e mutta niille ei ole kaapeliverkossakaan lähetyksiä
*** Welho ja Elisa aloittavat kaupalliset HD-lähetykset (mutta eivät USB-HD-tikuille) - joita on jo Canal digitalilla
Siinä jo ihan teknisen todistettavasti YLE on valehdellut asiakkailleen. Nykyisen analogisignaalin ohessa tuleva Nicam-äänisignaali on huikean paljon laadukkaampi kuin YLEn pakkaama digitaalisäröääni, julmasti pakattu alhaisen bitraten mp3. Eli digilähetyksissä on paljon huonompi ja muunnellumpi äänenlaatu lähes CD-tasoiseen nicam -lähetykseen verrattuna. Eikä monikanavaääntä suostuta lähettämään (ettei vain kaupallisten kanavien määrää vahennettäisi).
e) Lisäksi YLE on kieltänyt mm TEEMA-kanavan lähetyksen analogisena kaapelitalouksissa vaikka perustuslaki velvoittaa selväsanaisesti Yleisradioyhtiötä levittämään mahdollisimman laajasti omaa läheytssignaaliaan.
- Kaapelidigitalisointipakkoon ei ole perusteita. Asiassa tullaan vielä toisiin ajatuksiin, hän uskoo. Se, että valtio sanelee koko kansan siirtymään digiaikaan myös kaapeliverkossa, on perusteetonta piilotukea yksityiselle liiketoiminnalle.
45-vuotias Petteri Järvinen laskee, että rahaa palaa vielä karkeasti noin 100 miljoonaa euroa, kun loputkin kaapelikatsojat ostavat digisovittimensa. -Verkkouutiset
Kaikki tämä vain poliittisen pätemisen takia, jotta poliittisesti puoluesihteereistä ja puolueaktiiveista valittu YLEn johtotaso on saanut käyttää digitaalisia mainoslauseita, ollakseen pioneereja digitaalisessa historiankirjoituksessa. Jotta heilläkin olisi ollut jotakin virkaa. Kehitystä ja kaupallisuuden lisäämistä laadusta välittämättä.
O tempore o mores.
Petteri Järvinen
Digitv:n lupaukset ja todellisuus
Tulevaisuuden digi-tv - HD
Digitv:n lupaukset ja todellisuus
Tulevaisuuden digi-tv - HD
"Motiva, Kuluttajavirasto ja TUKES arvioivat keväällä 2007, että digisovittimet kuluttavat n. 3,7 % kaikesta Suomen kotitalouksien käyttämästä sähköstä. Se vastaa 19 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutusta. Digisovittimista aiheutuva 44 megawatin lisäkulutus vastaa yhden voimalan tuotantoa.
KW digitaalinen lähetystoiminta aikakausi lähetykset televisio digiboxit .
Tekstit
2 kommenttia:
Digiprojekti on tämän ajan ehkä näyttävin osoitus hallintojärjestelmän kykenemättömyydestä "hallintaan". En tiedä, voiko järjestelmää edes kutsua teknokraattiseksi, kun valta ei ole tekniikan osaajilla muuten kuin näennäisesti.
Itse näen tässä(kin) hankkeessa varsinaisena ongelmana toimivan yhteiskunnan sisäisen viestinnän puutteen ja politiikkaa vaivaavan monologisuuden.
Nyt koulua ja lukiota käyvät lapset ja nuoret taitavat olla tässä kohtaa viisaampia kuin aikuiset konsanaan: kriittisyyttä kun opetetaan nykyään peruskoulua myöten. Ihmetyttää vaan, että missä on poliitikkojen oma kriittinen asenne digi-tv:n tai ylipäätään joka tuutista tunkevan paskapuheen suhteen.
Niinpä
Mediapolitiikka on Suomessa vain valtapoliitiikan jatke.
Ei ole enää kulttuurinäkemyksiä ja kulttuuripyrkimyksiä.
Kulttuuripolitiikka on vain politiikkaa. Sivistys nähdään uhkana, kuluttajayksilön ihanneroolin vastaisena.
Politiikka on aivan oma kulttuurinsa. Oma simulaationsa kulttuurista - peli.
Poliittisessa pelissä kerätään pisteitä kunkin puolueen sisäpiirielvistelyn ja ennenkaikkea vallitsevan poliittisen kulttuurin hegemonian eteenpäinviemisestä. Ja nythän se on tietysti kaupallisuus. Sokea kapitalismi.
Ei asiakastyytyväisyys, ei sivistys, ei kansalaisten aktivoiminen, ei tasavertaisuus, ei monimuotoisuus.
Ja kaikkein vähiten ylikansallisen identiteetittömyyden kulttuuria vastaan puolustautumista. Kulttuuripolitiikassa täydellinen luovutusvoitto. Nykyinen luovuutta ja kokeilua halveksiva kulttuuripolitiikkaon selkeästi valittu linjaus.
Mitä politiikka on pelisysteeminä?
Poliittisen peliprofiilin tärkein tekijä poliittisen roolin vetäjälle on kovuus ja hämäämisen taito. Vakuuttava kaksinaamaisuus. "Suvereenisuus". Pelin säännöiksi hyväksytyt "realiteetit".
Että osaa lobata salassa ja tehdä muuta kuin mitä puhuu mm median julkikulisseissa. Kekkonen on jokaisen poliitikon märkä unelma, jumalakuva. Hän on psykopaattien kruunattu idoli. Mies, jota ihaillaan mutta joka ei toimi minkään edustamansa ideaalin mukaisesti. Poliitikko. Kykenevä.
Peljättävä ja voimakas Valtapeluri.
Arvojen murskaaminen on poliittisen karskiuden osoittamista.
Muistatteko sanan "reaalipolitiikka"?
Diktatuuria demokratian "vuoksi". Psykopaattien keinojen huikein paradoksi ja selitys valinnoille.
Jo Kekkonen käynnisti tämän nykyisen ylikansallisen EU-suomettumisen, identiteettikadon.
Lipponen ja Koivisto oppivat tämän alfapoliitikkojen vihan demokratiaa kohtaan. Kuinka ansaita laakerinsa ja nähdä politiikka voimapelinä, ei solidaarisuuden monimuotoisuutena. Lipponenhan suoraan käski EU-poliitikkoja ja meppejä olla ajamasta Suomen etuja EU-politiikassa, jotta olisimme rähmällään ja mielinkielin kaikkea ylikansallista kohtaan.
Suomettuminen ei hävinnyt minnekään, eli rähmällään oleminen.
Nyt poliitikot palvovat jotakin Suurempaa joka on kapitalismi, rajattomuus, EU.
EU:lla olisi kaikki mahdolliset mahtavat kauppapoliittiset aseet asettaa sanktioita ja rajoituksia kehitysmaiden hyväksikäytölle.
EU voisi myös käydä hyvin perusteltua sotaa kulttuuri-identiteettien katoamista vastaan...
Mutta se on hyvin minimaalista.
Kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja elokuvataisteessa taiteilijat ovat aika yksin, kunnes saavat kaupallista menestystä tai pääsevät johonkin sisäpiiriin. Sen jälkeen EU:n tukisysteemit aktivoituvat taitelijan suhteen ja lauma kuraattoreita juoksee perässä vaatimassa ja luomassa kaupallisuuden paineita kulttuurin "tuottajalle".
YLE:kin on törkeästi ohjannut resurssinsa muualle kuin uudenlaisen tuotannon hoivaamiseen. Uusi kulttuurillinen osaaminen ei nouse ilman tuhlailevaa ja kokeilevaa kulttuurituotantoa, jossa hyväksyttäisiin mahdollisimman erilaisia ja persoonallisia tekijöitä. Sitä YLE:n hallitus ei halua. Komppaa vain massakaupallisuuden puolesta. Follow the money.
Joku Manne-TV on halveksiva irvikuva "monikulttuurisuudesta". Sen rahoittaminen osoitti kuinka YLE:n kulttuuripolitiikka halveksii todellista monikulttuurisuutta. Oikein räkäistä ivaa Yleisradioyhtiön kadonneen kulttuuripolitiikan haudan päällä.
Lähetä kommentti