Sosiologi: 'Tappajapelit' eivät tee lapsista tappajiaTämä tukee freudilaista näkemystä kulttuurin sublimaatiotavoista ja ihmisen psyyken kanavoinnin pyrkimyksestä ja mahdollisuuksista. Ihmisen aggressivisuutta, varsinkaan poikien testosteroiniaggressiota esim kilpailuilmiönä ei voi poistaa sinänsä mutta sitä voi ohjata/kanavoida eri keinoin.
"Etelä-Kalifornian yliopiston sosiologin Karen Sternheimerin mukaan syytettäessä videopelejä nuorten väkivaltaisuudesta unohdetaan se tosiasia, että vaikka pelaaminen on kasvanut räjähdysmäisesti, on nuorisoväkivallan määrä romahtanut."
Äidin, isän, siskosten tai koulumaailman epäempaattinen henkinen väkivalta on paljon julmemmin psyykea muokkaavampaa kuin viihtellinen väkivaltapeli.
Väkivaltapelin pelaaminen voi olla aggression ja turhautumisen helpottavaa "purkamista" mutta ei toki ole itsetietoisuutta ja persoonaa sinänsä kehittävää sublimaatiota kuten esim musiikkiin ja kirjoittamiseen ohjattu toiminta. Ja tietysti ideologioihin suoraan kytketyt "pelit" kuten esim uusnatsien tietokonepelit ovat sitten aivan eri asia kuten muut ideologiset/uskonnolliset aivopesuun liittyvät sublimaatiomallit.Koululiikunta suosii lapsia, joilla on rikkaat vanhemmat ja paljon ystäviä luokallaan, osoittaa tällä viikolla tarkastettava sosiaalipsykologian väitöstutkimus. Iltalehti 2010
Sublimaatio on yleisesti ottaen jäsentyneen psyyken kulttuuri-ilmentymä, sosiaalista aggression jäsentämistä "kulttuuriksi". Kulttuuri on kanavointia ja kulisseja. Symbolinen todellisuus vaatii ihmisiä hillitsemään/torjumaan/siirtämään aggression tunteitaan monessa tilanteessa. Kulttuuri luo voimakkaita tiedostamattomia tulkinta- ja toimintamalleja, jotka todella toimivat suoraan ohi tietoisen minuuden.
Tuoreiden tutkimusten mukaan osa kaupallisten brändisymboleiden havaitsemisestakin menee reaktionopeudessa jopa impulssireagoinnin puolelle ohi tulkinnallisen prosessoinnin.
"Kognitiivisen psykologian" mielenmallin mukaan aggressiopelit eivät ole terveellisiä mutta kognitiivinen psykologia on joutunut ottamaan viime aikoina monta muutakin taka-askelta takaisin alkuperäiseen "freudilaiseen" psykodynaamiseen näkemykseen ihmismielen toiminnasta.
Alitajunta, traumojen pakkotoistoperiaate, sublimaatiokäytännöt kulttuurin ilmentyminä, sublimaatioehdollistumat mm sadismina ja väkivaltaviihteenä ja yleensäkin aktiivinen torjunta/ohitulkinta psyykkisinä prosesseina ovat tulleet "takaisin" peruspsykologiaan - aivan kuten Freud ja muut teoriaa kehittäneet psykoanalyytikot mielen prosessit alunperin oivalsivat.
Subliminaalinen havaitseminen on taasen eri prosessi, sitä alitajuista havaitsemista - ohi tiedostavan ja reaaliaikaisesti kommentoimaan kykenevän minuutemme.
Subliminal images impact on brainEli perinteisen kognitiivisen psykologian mukaan ihminen prosessoi kaiken tietoisesti mutta taas freudilainen mielenmalli on saavuttamassa takaisin perusteltua psykologian perusteiden kokonaisselitystä. Subliminaaliseen prosessointiin tietysti vaikuttaa kokemishetkellä sitten se, kuinka ihmisen arvomallit, arvovalinnat ja sosiaaliset tottumukset ovat tietoisessa egossa jäsentyneet ennen subliminaalista aistiprosessointia. Kuitenkin suuri osa maailmankuvastamme on omaksuttua, suoraan sosiaalisen mallioppimisen ja samaistumisten kautta eikä ole niinkään "tietoisesti valittua" arvomaailmaa.
The brain does register subliminal images even if a person is unaware they have seen them, UK researchers report. - BBC
Ihmisen traumoista muodostuneet dissosiaatiot vaikuttavat paljon siihen, mikä infomraatio ohjautuu "vain" subliminaaliseen havaitsemiseen. Dissosiaatio tarkoittaa aktiivista torjuntaa ja muistojen eristämistä tiedostavasta egosta. Dissosiaatio aiheuttaa myös epätervettä aggression sublimointitarvetta, sadistiset yllykkeet edellyttävät aina jonkin asteen dissosiaatiota omien traumojen suhteen.
Kaikki moderni psykologia perustuu Sigmund Freud in perusideoille.
Kaikki Freudin sivuajatukset ja kulttuurinäkemykset eivät toki ole kestäviä mutta hänen tärkeimmät ajatuksensa saavat yhä enemmän "kovan kokeellisen" neurologisen tieteenalan tukea. Niin alitajuiset prosessit, sublimaation tarve kuin subliminaalisen havaitsemisen prosessit.
Freud is back.
Freudin elämä ja teoriat lyhyesti
Violence and Childhood: How Persisting Fear Can Alter the Developing Child’s Brain
Kirkkopolitiikka, lestadiolaiset ja insesti - kuinka se toimii:
Tekstit
2 kommenttia:
28.1.2010 8:35
Melkoista hölynpölyä, että ”kaikki moderni psykologia perustuu Sigmund Freud in perusideoille” ja ”Freud is back”. Subliminaalista havainnointia ei ole vielä vakuuttavasti todistettu empiirisillä kokeilla (aivosähköisillä mittauksilla: EEG, PET/CT, MRI, fMRI). Subliminaalisen perkeption merkitys on kiistanalainen.
Kylläkin muutamien kymmenien millisekuntien mittaisten nopeitten mainosvälähdysten arvellaan yllyttävän mm. ko. tuotteen ostamiseen. On mahdollista, että tämä mekanismi toimii diffuusien identiteettien kohdalla vetoamalla alempiin fyysisiin tarpeisiin, mutta korkeampiin henkisiin toimintoihin se ei ulottuisi (tietoinen tahtotilaan perustuva motivaatio nousee asenne- ja arvopohjalta).
Freud on suureksi osaksi aikansa elänyt psykiatri. Psykoanalyyttinen teoria rakentui kapealle kliiniselle tutkimukselle eikä pystynyt tietenkään ottamaan huomioon uusimpia kognitio- ja persoonallisuuspsykologian oivalluksia.
Freud ei ymmärtänyt myöskään vanhempien ja lapsen suhteen merkitystä turvallisen persoonallisuuden rakentamisessa. Hänellä ei ollut nähtävästi mitään aavistustakaan mm. kiintymystyylien merkityksestä lapsen kasvussa eikä esim. Big 5:stä puhuttaessa piirreteorioista (Eysenck, Goldenberg, Costa & McCrae).
Freud näyttää perustaneen ihmiskuvansa libido-teorialle, mutta ei ymmärtänyt yhtään esim. eri temperamenttipiirteitä, genetiikan ja ympäristön merkitystä yksilön muovautumiselle, motivaation konstruktiivisia tekijöitä eikä emootioteorioita (koska niitä ei vielä liiemmin ollut modernissa klassifikaatiossa esiintyvällä tavalla).
Freudin ansioksi voi laskea kyllä tietoisen ja alitajuisen oivalluksen ja ego-superego-id-kolmijaon. Ehkä kuitenkin 10 v:n päästä se on vain psykologian historiaa, jonka on korvannut jokin ymmärrettävämpi luokitus. Mikään psykologinen teoria ei ole yksinään kaiken kattava, vaan parhaimmillaan yhdenlainen korostus tietystä näkökulmasta. Mm. defenssiteoriakin on kehittynyt paljon Freudin ajoista.
Arto Saarinen
Valkeakoski
(S-post. latinalaisittain, etteivät nettiroistojen hakurobotit pysty lähettämään lisää roskapostia suoraan kopioidulla osoitteella :-)
e-mail address in Latine in order to searching robots of net crooks and bad guys that they could not easily send more spams and trouble programs by directly copied e.m.a.)
arto punctus saarinen aetus elisanet punctus fi
En todellakaan tiedä, mitä Freudia olet lukenut
(useimmat suomenkieliset käännökset ovat epäpäteviä väännöksiä englanninkilisistä käännöksistä, ei suoraan saksan")
mutta Freudille turvallinen lapsuus oli kaiken toimintakykyisen mielenterveyden lähtökohta.
Freud tarkastelee enimmäkseen vääristyneitä lapsuustapauksia koska terapeuttien ja analyytikkojen tärkein tehtävä on tunnistaa puutteet ja vammat.
Terapeutit puhuvat traumoista mutta hyvä terapeutti ei väkisintulkitse traumoja vaan jokainen ihminen on oma yksilökohtainen trauma- ja ratkaisukokonaisuutensa omien tarpeittensa ja tulkintatarpeittensa kautta ilman raakaa yleistettävyyttä.
Freudia ei voi lukea tulkitsematta: Freudia on kritisoitava freudilaisittain Freudin omien pakkomielteiden rajaavan vaikutuksen takutta.
Kukaan ei voi olla suora auktoriteetti, jumala. Ei edes Freudin kiihkeä kriitikko antifreudilaisille ja feministeille.
Lähetä kommentti