Vihreät vaativat rahaa köyhyyteen, kulttuuriin ja ilmastopolitiikkaan

"Vihreät vaativat rahaa köyhyyteen, kulttuuriin ja ilmastopolitiikkaan.

Varjoesitys on vihreiden mukaan tasapainossa. Rahat otettaisiin peruuttamalla osa tuloverojen kevennyksistä, verottamalla sähköyhtiöiden päästökaupan ansiosta saamia ylimääräisiä voittoja, korottamalla alkoholi-, tupakka- ja jäteveroa sekä tehostamalla harmaan talouden torjuntaa. "

Kuinkahan käy?

Onnistuuko noin "jälkikäteen" varjobudjettiajatuksella kulttuurinihilismin selätys? No, täytyy vihreiden yrittää ja pitää lippua korkealla vaikka eivät onnistuisi missää poliittisesti. Voivat sanoa yrittäneensä, se riittää monelle vihreälle.
Kuinkahan moni vihreä poliitikko uskoo muuhun kuin julkilausuman itseisarvoon?

Kulttuuriin olisi rahaa mutta se kaikki väärinkäytetään elitistiseen kiljuntaan.

Sosiaalidemokraatit suovat oopperan 50 miljoonan euron tukirahat vuodesta toiseen mutta kirjallisuuden stipendit ovat niukassa. Kirjailijoita saa ruoskia ja harrastajateatterit nääntyä kunhan opperassa voidaan kylpeä luksustaiteen kimalluksessa. Kulttuurin uusiutuminen vaatii rahaa, ei teatteritaide tai elokuvataide uusiudu ellei tule yltäkylläistä stipendijärjestelmää ja kokeiluhalua kulttuuripolitiikkaamme.

Kulttuuripolitiikkamme on uskomattoman perverssi ja vääristynyt. Rahaa olisi, mutta suurin osa laitetaan oopperaan. Kun olen puhunut vihreidenkin poliitikkojen kanssa, he osaavat vain reagoida hymyilemällä ja myöntämällä "tosiasiat", ikäänkuin oopperan tukeminen olisi itsetäänselvyys ja peruuttamaton tosiasia johon ei saa puuttua vaikka se on vain poliittinen valinta. Ei ole oikein, että vanhentunut spesiaalitaidemuoto saa olla käenpoika ja uida mahtavasta rahavirrassa kun tärkeämmät mielen ravitsemuskeskukset näännytetäänharkitusti kuoliaaksi. Näännytettyjä taidemuotoja ja nollabudjeteilla kyhättyjä teoksia on sitten helppo pilkata laadun puutteesta, kun tekijät on potkittu katkeriksi ja toivottomiksi.

Miten voi olla, että lukuintoisten suomalaisten rakastamassa kirjallisuudessa ei tueta kirjailijoita 70 miljoonalla eurolla vuodessa? Pitäisihän suosituin ja laaja-alaisin taidemuoto saada myös eniten tukea?

Kulttuuripolitiikka ei ole demokratiaa Suomessa.
Meillä on vain elitismiä ja kuppikuntia.

Ooppera on kiilattu ja korotettu muiden ohi eikä tukea jaeta kansalaisten taidetarpeiden mukaan. Rock-bändien tuki on mitätöntä. Apocalyptica sai vasta viime vuonna kulttuurinedistäistukea vaikka on kymmenen vuotta aurannut maailmalla tietä suomalaisena pop-innovaationa.

Ja luoja nähköön minkä nälkäkuurin HIM ja RASMUS saivat kokea, ilman tukea maailman maineeseen. Pop-musiikin vientimahdollisuuksista puhutaan mutta Ruotsin kulttuuripolitiikkaan kuuluu jopa se, että diplomaatit edistävät ahkerasti ruotsalaista musiikkivientiä. Eli Ruotsin musiikki-ihme ei ole ihme vaan päämäärätietoista strategiaa.

Oopperaa eivät vihreät poliitikot ole uskaltaneet vastustaa järjestelmällisesti, julkisesti ja selkeästi koska se on monen ammattipoliitikon ainoa käsitys pyhästä kulttuurista. Korkealta ja lujaa, ilman ajatuksia, ilman elämän pohdintaa, uljaasti, takuuvarman kliseisesti, dramaattisen viihdyttävää Campari-väliaikapaukun sumussa.