"Suomi on propagandavaltio" - Haavikko -

PS. kommentointi on nyt jokaiselle vapaa,
ei vaadi enää blogger-jäsenyyttä

"Suomi on propagandavaltio"

"– Kvartaalitalous ei ole toiminnallista taloutta
vaan pelkästään taloudellista havittelua,
Paavo Haavikko sanoo." - Taloussanomat

Olemme pitkään olleet yhden, ainoan vaihtoehdon maa. Mentaalisesti ja "realistisesti".

Tämäkin Haavikon haastattelu on niitä harvinaisia ja tärkeitä pilkahduksia ymmärryksestä, että ideologiat eivät ole kadonneet minnekään. Ihmisen tulevaisuustoiminta on aina ideologiaa, tulevaisuuteen kurkottaminen ja hahmottaminen on aina ideologiaa. Valinta. Aina siis myös Perustelujen valintaa.

"Järkeen" eli perusteltuun tulevaisuususkoon vetoamisen tapoja on erilaisia keinoina. Vaihtoehdottomuus on pelotestrategia. Tehokkuus, tuottavuus, yksityistäminen ei ole todellisuutta kuin vain arvovalinnan kautta - vaikka ne esitetään meille todellisuudeksi. Vaihtoehdottomuuden retoriikka on aina vallankäyttäjän retoriikkaa.

Tehokkuusajattelu on vain yksi dogma, ei ennakkoehto todellisuudelle.
Tehokkuusajattelu on veruke, ei ehto. Siitä on tehty mentaalinen ehto.
Se on hyvin ahdas hyvinvoinnin arvomäärittelytapa.

Dalai Laman tuore poliittinen boikotointi eli ministerien torjumat audienssit Suomessa on vain tehokkuusajattelua. Ettei veli Kiina hermostu ja erurojono ehdy suurfirmojen maailmanvalloitukselta. Poliittinen rajaaminen taloudellisella realismilla. Häntä heiluttaa koiraa. Mitä nyt pienestä miitinkipannasta nokiaurosten hikoilevien pallien takia.

Kapitalismi ei ole ennakkoehto todellisuudelle.

Me olemme valinneet uskomme kohteet ja sitä kautta nykyisen todellisuuden.
Hyvinvoinnin ohittaminen arvona on ratkaisu, ei mikään seuraamus.
Talouden hyväksyminen pelinä on valinta.

Uskomme että globaalilla rahalla voi mitata kaikkea, uskomme että katoavia luonnonvaroja saa tuhota, uskomme että saastumista ei voi lopettaa. Uskomme tulevaisuuteen? Ei, uskomme "hyvää" tuottaviin asioihin, uskomme halpoihin raaka-aineisiin, uskomme jatkuvaan talouskasvuun - ja kiellämme seuraamukset uskomme välikappaleisiin tuijottaen.

Pahinta on sokeus vaihtoehdoille.
Monorealismi.
Pelko on vallan voima.

Arbeit macht frei.
Freiheit macht arbeit.
Libertaristinen harha on vapauden näennäisessä illusorisessa voimassa.

Vaihtoehdottomuus ja libertaristinen periaate, "käytännön positivismi" eli "järkeisusko" on äärimmäisen vaarallista mm pörssitalouden järkeistämistä. Jos pörssikurssit nojaavat hypoteeseihin, ne eivät ole järjen tuotosta vaan uskomustapojen ja siis muotivirtausten seuraamusta. Mielikuvien shakkipeliä.

Yhteiskunnan tuhoaminen arvoratkaisujen ylläpitäjänä on libertaristinen haaveuni. Usko mielettömään vapauteen ja mielipuolinen näkemys ihmisen hyvyyteen ilman säännöstelyä. Libertaristinen ontologia on näkemys, jossa kilpailu jalostaa ihmisen hyvään olemukseen. Hyvinvointi ei ole ensisijalla tässä ihmiskuvassa vaan kilpailu ja statusmenestys. Häviäjät eli väistämätön prosentuaalinen osa ihmisistä eivät ole ole ansainneet onnellisuutta ja ihmisarvoa.

Libertarismi on pseudohumanistien pseudoevolutionismia.

Arvovalinnoilla on aina seuraamuksensa. Rajaton Pörssitaloutemme hyväksyy silmittömän sademetsien tuhoamisen ja orjatyövoiman käytön dollarilla per päivä-palkalla. "Tehokas" teollisuus halpatyövoimamaissa on sallittua. Nämä hirvittävät kapitalistiset arvovalinnat perustuvat uskomuksille, että joitakin ihmisiä saa orjuuttaa ja joitakin ei. "Kaikki ovat tasa-arvoisia, periaatteessa, mutta toiset ovat vain tasa-arvoisempia". Globalinen hyötyajattelu halvalla on valinta. Ei vahinko.

Pimeänä keskiaikana kirkon selitykset, rituaalien seuraamukset, pelon kohteet, kiroukset, vääräuskoiset ja "noidat" olivat erittäin laajojen selitysten kohteena. Uskomukset ovat olleet siis aina laajojen selitysten varassa. Magia ei ole ikinä magiaa vaan aina oma syy-seuraussuhdekokonaisuutensa.

Vaikka vaihtoehdottomuus olisi massiivisen selityskokoelman varassa, se on silti vain valinta.

Magiaa on kaikki vaihtoehdottomuus.
Vaihtoehdottomuus luo magiaa.

"Raha tekee minut kunnioitettavaksi, koska kaikki kuinnioittavat vain rahaa. En halua olla luuseri, koska en tunne olevani luuseri ja teen mitä tahansa että muutkin ymmärtävät ett en ole luuseri. "

Kapitalistinen vaihtoehdottomuus ja suuryritysten tukeminen nähdään nyt pyhänä vaihtoehdottomana ratkaisuna.
Kapitalismiamme, pörssiämme ja kvartaalitalouttamme markkinoidaan vaihtoehdottomana tilana, tosiasiana vaikka se on vain arvovalinta. Teologina olen opiskellut nimenomaan kulttuurimme uskomuksia ja sidostekijöitä eikä minun näkökulmastani pörssi eroa mitenkään kirkkojen uskomus- ja rituaalisysteemistä.

Manipulointi on aina ensin selitysmallien valintaa.
Muiden selitysten kumoamista ja mitätöimistä.

Mediatodellisuus muuttuu kuitenkin käänteiseksi.
Vastaanottajat muuttuvat aktiivisiksi.
Digitaalinen ajan, paikan ja rajojen murtuminen on vapauden uusi muoto.
Kultuttamisesta tulee jokaisella ostokerralla äänestys, kun ostaja tulee saamaan tietoonsa reaaliajassa tuotteen eettisen tuotantoarvon eerilaisten tuotetiedotuspalvelujen kautta.


Fasismi ei ole mitään muuta kuin vaihtoehdottomuutta
ja seuraamusten kieltämistä.
Olemme pitkään olleet "ainoan" vaihtoehdon maa.
Että muita ratkaisuja ei ole voitu tehdä kuin mitä on tehty.
Että kukaan päättäjä ei tahdo pahaa vaan kaikki tehdään yhteiseksi hyväksi eikä piruja kannata maalata seinälle vaan antaa päättäjille työrauha. Hyvän tahdon positivismia, poliittisen todellisuuden kieltämistä. Että tulevahko elintarvikeveroale on köyhille eikä elintarviketeollisuudelle.

Talvisotaakin on markkinoitu historian kirjoissa vaihtoehdottomana tapahtumana, vaikka suomalaisten diplomaattien ylimielinen käyttäytyminen ja vihamielinen töykeys diplomatiassa Neuvostoliiton poliitikkoja kohtaan on selkeä historiallinen tosiasia. Suomi käyttäytyi diplomatiassaan kuin suurvalta ennen sotaa. Neuvostoliiton vähäiset sotilasaluevaatimukset hylättiin vihaisesti, koska täällä luotettiin vain Natsi-Saksan tuhatvuotisen valtakunnan alkuun. Tietysti Neuvostoliitto oli törkeä esittäessään alueluovutukset mutta on hyvin todennäköistä, että Neuvostoliitto ei olisi hyökännyt Suomeen pienen myönnyttelyn ansiosta. Mutta täällä oli jo valittu Hitler kukkosodan voittajaksi, toiveena ja poliittisena ratkaisuna. Ainoana tulevaisuutena.

Kekkonen oli diktaattori, koska osasi sitten opettaa meidät pelkäämään vapautta. Kekkonen rakasti Neuvostoliiton pelkokuvan rakentamista, jotta hän sai olla Avaintenhaltija. Se on jättänyt pysyvät vammat suomalaisten demokratian hahmottamisen kyvyttömyyteen. Demokratiaimpotenssia.

Kirkko tuhosi muinaisuskontomme pyhät paikat järjestelmällisesti. Kirkko kertoi kuinka helvetti on valmistettu pakanoille, jotka ovat Jumalan vihollisia oman uskonsa kanssa. Armon uskonto häpeän, halveksunnan ja itsetuhoisten ajatusten voimalla. Mutta hei, päämäärä pyhittää keinot.


Pelko on vallan voima.

Hesarin päätoimittajat poistivat pari viikkoa sitten toimittajan valmiin jutun rikkaan liikemiesnaisen ylimielisestä lapsenhoitoa ja hyvinvointivaltiota halveksivasta lausunnosta valmiiksi taitetusta Hesarista - ja tämä sensuuriproseduurikaan ei ole varmaan päätoimittajan mielestä sensuuria. Hesarin piti suojella liikemiesnaista hänen omalta "mokailultaan", ettei bisnesihmisen todellinen nihilistinen ihmiskuva olisi päässyt sensuroimatta julkisuuteen - ja se sensuurisuojelu on siis päätöimittajan mielesta vain empaattista ymmärrystä "lipsahdusta" kohtaan.

Pois jättäminen on ankarinta sensuuria.

Hesari on yksinkertaisesti noteeramatta monia ilmiöitä ja se on sensuuria ja käytännössä Hesari (oheisjulkaisuineen) on taloudellisesti merkittävien ammattikuntien virallinen uutistoimistomonopoli. Kuinkahan moni poliitikko jaksaa enää lukea kotiseutunsa päälehteä vertaillen Hesariin?

Journalismi on vaarallista, jos se ei tiedä mitä väriä tunnustaa. Jos Hesarin tomittajat jatkavat hermostunutta naurua joka kerta kun he kieltävät pomojensa vaikuttavan heidän työhönsä, pysyy Hesarin todellisuus vääristyneenä ammukahvipöytään saakka. Itsesensuuri on selvä tosiasia parille toimittajalle, jotka sen ovat minulle uskaltaneet myöntää. Hesari on poliittinen media, jolla on poliittiset vaikuttimet. No okei, Hesari on yllättävän hyvin reportoinut Kiinan tilanteesta monesta muusta ristiriitaisesta asiasta niin että olen yllättynyt.

Törkein kouluesimerkki on ollut Hesarin lasipalatsin pikajunttaus lupahakemuksineen, vain pieni ilmoitusjuttu ensin lehdessä, ikään kuin päätös olisi jo tehty lupahakemuksen mukana, tietysti ilman keskustelua. Ja se parin vuoden takainen ruotsalainen mielenosoitus, jossa ammuttiin mielenosoittaja. Hesarin mukaan se oli mellakka vaikka ruotsalainen poliisi oli palkannut omat häirikkönsä mielenosoittajien sekaan.

Hesari julkaisi myös aikoinaan tyylillisesti faktauutisointina USA:n "tiedustelupalvelun" piirroskuvat Saddamin liikkuvista kemiallisista tehtaista ja joukkotuhoase"löydöistä". Hesari julkaisee yleensäkin valkoisen talon masinoimat tiedotteet ja "uutiset" uutisina. Hesari ei käytä sanaa terrorismi kuvaamaan suurimman sotilasvaltion hyökkäämistä vieraaseen valtioon mutta Israleille vieralla, israelilaisten varastamalla tai miehittämällä maalla tapahtuvaa sissitoimintaa kutsutaan huoletta terrorismiksi.


Vastaanottajat muuttuvat aktiivisiksi.
Journalismi muuttuu yhä enemmän amatöörien vapaudeksi.
Journalismikin muuttuu valinnan markkinoiksi yleisölle.
Ihmiset tulevat luottamaan tyylillisesti ja ilmaisullisesti vapaisiin nettijournalisteihin, blogeihin enemmän kuin monopolimediaan. Tyyli tulee ratkaisemaan uskomattoman paljon mutta myös vastarinnan avoimuus. Mediatietoisuus alkaa murentamaan ikuisten arvojen ikoneja, TV-uutisia ja Hesaria.

Ruotsalaisessa Agenda-ohjelmassa on parin amerikkalaisen nuoren kundin haastattelu (englanniksi itse haastattelu). He ovat vaihtoehtoisen 911-dokumenttiaallon yksi tuottajaryhmä. (Haastattelu on puolenvälin jälkeen tuossa videoclipissä - windows media videotyyppinä).


Eläköön vaihtoehdot.

Eläköön järki, joka ymmärtää vaihtoehdot.
Eläköön järki, joka ei perustele vallassa olevaa todellisuustulkintaa.
Eläköön pelosta vapautuminen ja pelkokuvien tunnustaminen.
Eläköön uusi journalismi.
Eläköön ajattelu.
Eläköön nettijournalismin mahdollisuudet.
Eläköön todellisuuden löytäminen.

.