Virtuaalinen omatunto

Kohta vaaliäänestykset jäävät kakkoseksi jokapäiväisen tuoteäänestyksen suhteen. Kulutusyhteiskuntamme todellakin kulkee kohti talouspoliittista todellisuutta, jolloin kuluttaja on kuningas ilman rajoja.
Globaali virtuaalietiikka.

"Eettisen ja ympäristöystävällisen kuluttamisen projekti

Suomen Kuluttajaliiton koordinoimana on vuoden 2007 alussa aloitettu eettisen kuluttamisen projekti. Päämääränä on luoda nettisivuille tietokanta, johon kerätään kattavasti pääsääntöisesti Suomessa julkaistua tietoa eettisestä ja ympäristöystävällisestä kuluttamisesta."

- Suomen kuluttajaliitto http://www.eettinenvalinta.fi/

Hyvin todennäköisesti voit lähitulevaisuudessa kuluttajana myös kamerakännykällä tsekata suoraan tuotteen koodin, niin että se ilmoittaa sopivan ohjelman kautta, tietoliikenneyhteyden tai lataamasi tietokannan avulla, onko tuote sinun aikaisemmin hyväksymässäsi eettisessä kategoriassa. Mobiilieettisyyttä.

Vain kuluttajien vaatimuksissa on voimaa tässä villinlännen globalisaatioprojektissa. Tuleeko hyvänmielen kuluttamisesta todellinen vallankumous?

Eettisen ekologinen listaus tulee melkovarmasti kohta sisältämään myös laajempia eettisiä listauksia ja kategorioita.

Voit nähdä tuotteen äärellä välittömästi, kuinka monta prosenttia työntekijöistä on alaikäisiä, mikä on tuotteen raaka-aineiden tuottaneiden työläisten palkka ja kuinka monta työläistä ja ihmisoikeusaktivistia on tapettu banaaniesi, kahvipapujesi ja kohta autojen halvan etyylipolttoaineen edestä viimeisen viiden vuoden aikana. Kun tunnistat tuotteen tietokannasta, voisit ehkä mahdollisesti nähdä suoraan haastattelun maaorjuudessa/velkavankeudessa elävältä kolumbialaiselta, kuinka elämä hymyilee ilman terveydenhoitoa, ilman eläkettä ja ilman ihmisoikeuksia.

Saa nähdä, ymmärtääkö Kuluttajaliitto tehdä projektin tietokannasta heti mobiilia ja tuotekoodeihin/tuotenimiin yhdistettyä java-ohjelmaa. Idea voi olla nyt hyvä mutta käytännön ratkaisut ovat ne todelliset askeleet kohti kuluttajan voimannäyttöä.

Ihmiset ovat laiskoja ja kiireisiä, vaikka haluaisivatkin olla eettisiä. Täytyisi olla valittavissa valmiita eettisiä profiileja, joita ihmiset voisivat valita helposti etukäteen tai muokata oman ja valitun profiilin mukaan sitten kuluttaja saisi ainakin yksinkertaisen ilmoituksen, onko tuote eettisesti in vai out. Suurin osa kuluttajien tuote-eettisestä valikoivuudesta tulee olemaan sellaista, jossa jokin valmistaja räikeästi poikkeaa alan muiden valmistajien moraalittomuudesta. Esim odottaville äideille Nestlen äidinmaidonvastikemarkkinointi Arfrikassa minimediapakettina voisi olla shokeeraavaa kuolleiden lasten kuvin ja hautajaiskuvin tuotteita vertailtaessa.

Uskon, että ihmisen uteliaisuus voittaa jopa nykyisen sokean mukavuuskuluttamisen, kunhan eettinen tiedottaminen tapahtuu reaaliaikaisesti, mukavasti ja vaivattomasti multimediakännykn kautta. Arkipäivän draamaa kännyyn. Kuten olemme amerikkalaisista elokuvista todenneet, ihmisten viihdemoraali, eettinen arviointi viihteen draaman osana on erittäin tärkeä osa viihdekulttuurin moralismia hyvän ja pahan taistelusta. Se on vain valjastettava käyttöön kulutussodassakin.

Aristoteleen mukaan ihminen on poliittinen eläin. Ihminen tarkastelee elämänhallintaa valtakuvioiden kautta, luoden sosiaalisia merkityksiä ja kategorioita. Kun mediaviihteessä on valjastettu tehokkaasti ihmisten seksuaalinen sublimaatiohalu, niin kulutusetiikassa täytyy valjastaa ihmisen poliittiset/draamalliset vaistot ja tuoda nähtäville kulutus kamppailuna, rikkaiden ja köyhien valtioiden valtataisteluna. Kulutus eettisenä tekona omaatuntoa ja omaakuvaa hivellen.

Yksi kysymys nousee kerta toisensa jälkeen kuluttajia tavoittelevissa ja nuoleskelivissa osakeyhtiöissä. Onko yritysten imagonrakennuksessa vieläkään ymmärretty eettistä painoarvoa itse organisaation toimintamuotona?
Eettisyys on hyvä tilke, vaalean vihreää jäkälää luksushuvilan hirsien väliin. Omantunnon laastari, nopeasti vaihdettavissa, nopeasti luvattavissa. Mainosten täysin hallitun maailman illuusio. Toive. Jos Nokia kusettaa omia työntekijöitään mahdottomilla bonusporkkanoilla, kuinka se ei voisi olla kusettamatta asiakkaitaan?

Hyvä yritys kertoo tarinaansa, joka on luotettava ja tosi.

-Pekka Aula & Saku Mantere 2007

Oikeudenkäyntejä tullaan tietysti myös näkemään ylikansallisten yhtiöiden ja maahantujien aseena eettisiä listauksia vastaan. Yhtiöt vetoavat tuotesalaisuuteen ja samaan henkeen väittävät että kukaan ei voi siten antaa lausuntoakaan tuotteen tuotantotavasta. Catch 22.

Maahantuojien nopein vastaisku mobiilieettisyyttä vastaan olisi tietysti sitten piilottaa tuotteiden näkyvät koodit ja siirtyä kokonaan salakoodattuihin RFID-siruihin tuotepaketeissa, jolloin kuluttaja joutuisi naputtelemaan tuotteen nimen hitaammin kännykkäänsä. Mutta kameramediakännyköille tuotteesta otettu kuva ja sen analysointi ja tunnistaminen tietokannan tuotteeksi voisi olla seuraava tunnisteaskel, jos viivakoodit poistuvat tuotteista. Eettiset kaupat olisivat sitten toinen uusi mahdollinen eettisen markkinoinnin väylä mutta epätodennäköisempi ratkaisu ison rahan päivittäistavarajyräyksessä.

Muistaakseni on jo olemassa suomalainen java-ohjelma, joka tunnistaa mediakännykän kameran kautta viivakoodit?

Olisiko tästä kuluttajaliiton operaatiosta konseptina sitten ainesta "vientituotteeksi"?



Suomi on täynnä uskomattomia innovaatioita mutta toteutus on melkein aina mössitty koska "pelkkä idea on jo niin hyvä". Suomalaiset elokuvat ovat yksi esimerkki tästä kulttuuritunnevammaisuudestamme: "kunhan tehdään jotakin", "pelkkä visio riittää"... eikä riitä. Suomalaisessa design-maailmassakin monta lahjakasta muotoilijaa on jätetty kannolle ihmettelemään, kun tuotteita ei ole jaksettu markkinoida ja "pakata", koska hyvän tuotteen täytyisi markkinoida "itse itseään".

kw:: Eettisen kuluttamisen virtuaalinen omatunto eettinen kuluttaminen