In the name of Christ, I quit Christianity and being Christian

In a message posted on her Facebook page, Rice said she was "out". "In the name of Christ, I refuse to be anti-gay. I refuse to be anti-feminist. I refuse to be anti-artificial birth control. I refuse to be anti-Democrat. I refuse to be anti-secular humanism. I refuse to be anti-science. I refuse to be anti-life. In the name of Christ, I quit Christianity and being Christian. Amen," the author wrote.

http://www.guardian.co.uk/books/2010/jul/30/anne-rice-quits-being-christian

ja Suomessa

Helsingin kohta ex-piispan Eero Huovisen mukaan kirkon täytyy vakavasti harkita vihkioikeudesta luopumista, jos eduskunta hyväksyy lain sukupuolineutraalista avioliitosta. "Luonnonoikeudellisen ihmiskäsityksen ja luterilaisen uskon mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio", Huovinen perustelee kirjallisessa kannanotossaan. HS.fi

Huovinen alkaa vähitellen paljastamaan katolilaisia karvojaan, nyt kun eläkevapaus sarastaa piispan ammatin taktisen mediapelin jälkeen. Tätä ennen hän on toiminut raukkamaisesti kulisseissa purkaessaan protestanttista yksilökeskeisen uskonnonvapauden periaatetta vaikka on vedonnut Lutheriin.

Luther ymmärsi, kuinka tuhoisa on instituution valvoma laki, jota perustellaan uskonnolla.
Mutta ei Huovinen.

Hyväuskoisille toimittajille Huovinen on esiintynyt isällisenä, kysymyksiä "huumorilla" vääristelevänä ja luterilaisena mutta vallankäyttäjänä ajanut kirkon konkreettista liittämistä takaisin äitikirkkoon ja paavin hallinnon alaisuuteen.

Luonnonoikeudellisen ihmiskäsityksen takana on kova katolilainen ihmiskuva, jossa ihmisen kelpaavuus Jumalalle riippuu jäsenen kelpaavuudesta pappien seksuaalifobisten oppien kunnioittamiskäytännöissä.

Luonnonoikeudellinen ihmiskäsitys perustuu Aristoteleen ideamaailmaoppiin, joka deduktiivisen jyrkästi kieltää prosessievoluution.

Tämä ei ole lainkaan luterilaisen ja protestanttisen ihmiskuvan mukaista. Ihminen ei voi pitää luontoa uskonnon tai tieteen lhtökohtana, ihminen itse määrittelee järjellään ja seuraamuksilla itse luomansa kulttuurin hyvän ja pahan, hyödyllisyyden tai haitallisuuden.

Pappien naimattomuus (katolisen kirkon oppi) ja avioliiton ulkopuolinen seksuaalisuuden häpäiseminen kirkon moralistisella "tuomio-oikeudella" (ev.lut piispat yhä pitävät oikeutena tuomita seksi epäkristillisenä toimenpiteeenä) on tarkoitettu korostamaan kirkon oikeutta puuttua yksityiselämään ja korostamaan pappien puhtautta, puolijumalallisuutta, kiistämätöntä valtaa - ja jäsenten häpeällistä saastaisuutta katolisen jumlakuvan ja idolien (neitsyt Maria) edessä. Katolisen kirkon mukaan epäinhimillinen on ihailtavaa ja uskonnollisen vallan peruste.

Luonnonoikeus
" (lat. ius naturale; myös luonnollinen laki, lex naturalis)
on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleisesti päteviä, kulttuurista ja ihmisestä riippumattomia normeja. Näin ollen ihmisen säätämän lainsäädännön ja oikeuden on oltava sopusoinnussa luonnonoikeudellisten normien kanssa ollakseen moraalisesti oikeutettua. Luonnonoikeudellisina normeina on pidetty esimerkiksi yksilön oikeutta elämään, omaisuuteen ja vapauteen."

Korkeakirkollisten määrittelemä  luonnonoikeus ei siis perustu kuitenkaan/ollenkaan tieteeseen vaan raamattunäkemystä ja kirkollista valtaa tukevaan kristilliseen luontokäsitykseen alamaisuudesta Jumalalla ja kuninkaalle jopa seksuaalisuuden osalta. Seksuaalimoraali ja käsittelemätön homofobia määrittelee siis uskonnollisen  luonnonoikeuden,  ei tiede, psykologia tai vertailevatutkimus.

Seksuaalisuutta kaikissa muodoissa halveksineet, omassa  lapsuudessaan traumatisoituneet kirkkoisät ovat kirkon luontomoralismin takana. He ihailivat nuoria neitsyitä - kun itse evät nauttineet seksuaalisuudesta.

Katolisen kirkon uskontofilosofia on järjestelmällisen todellisuuspakoista: vaikka mm. Jeesuksen elämää referoivissa evankeliumeissa puhutaan selvästi Jeesuksen veljistä, kirkko kieltää Jeesuksella olleen äitinsä kautta sisaruksia koska Jeesuksesta muokataan uskonnollisesti aseksuaalista olentoa.

Totaalinen valta luo totaalisia ja mahdollisimman etäisiä idoleita.

Alistamisen päämäärä on ihmisten vieraantuminen omasta elämästään ja alistumista vieraannuttaviin mielikuviin.


Kalevala on yksi kristillisen propagandan erikoisimmista ilmentymistä.

Väinämöisen ylimielisyydessä on kiteytettynä nimenomaan kristillinen jumalakäsitys ja mukamas sen kautta on kuvattu Väinämöisen merkitystä suomalaiselle mytologialle - siis mahdollisimman kirkollisen ja patriarkaalisen jumalakuvaidolismin kautta.

Kalevala on mahdollisimman halpa vale ja vääristelmä muinaisuskonnosta. Kauhistuttava kulttuurin raiskaus kirkon työtä täydentämässä kirkollisten mielikuvien kautta ja niitä vahvistamassa.

Kalevalan päätehtävä oli pyyhkiä mielistä pois laaja feminiininen uskontokulttuuri, mitä muinaisuskontomme oli.

Elias Lönnrot tuhosi kaikki alkuperäiset muistiinpanonsa laulajien lauluista ja tarinoista rankan editoinnin, hellenistämisen (kreikkalaisperäiseen kulttuuriin sovittamisen) ja kristillistämisen jälkeen.

Kemppinen :: Isät ja vaimot

Hierarkisen kulttuurin systeemiteoriaa

Mitä Wikileaks
haluaa Vatikaanista?

  * The Index of the Vatican Secret Archive. 

At present pre-screened scholars are allowed to see it but not copy it
(under scholar rule *16 http://asv.vatican.va/en/fond/amm.htm )

http://www.wikileaks.com/wiki/Draft:The_Most_Wanted_Leaks_of_2009

 

 * Uskontotiede fundamentalismi dogmatiikka kirkkohistoria protestantismi, kirjallisuustiede uskonpuhdistus kirjallisuus.

Loma-BBC World News suoraan koneellesi

 

BBC World News TV online

-live video stream tietokoneesi selaimeen

&

France 24 News Video

klikkaa oikealla olevaa watch-linkkiä 

(ehkä kriittisempiä uutisia kuin BBC:llä)

+

asenna uusin flash-laajennus selaimeesi

(yleisin ja tärkein selainlaajennus)

::Netti-TV internet uutiset stream live katso netistä televisiota ilmaiseksi international free ilmainen

Aallolla ei ole muotoa, väreilyllä on voima

  

Aaltojen lailla suomalaisten tunteet väreilevät helteessä.

Hiki haihtuu, ajatus sulaa
ja nousee ylös pyörteeseen,
joka salaliittona
valmistaa rankkasadetta.

Painamme kaasua ohituskaistalla,
koska loma odottaa meitä,
 malttamatta, lupaillen, kiemurrellen,

kiirehdimme, jotta huominen ei ehtisi toivittemme väliin,
kiihkeästi ja vapisten rakkaamme loma,
loma vapahtaa meitä ja niin,
sen huokaus laittaa suun kuivamaan,

loma unohduttaa,
loma lohduttaa,
haihdumme siitä etäisestä,
mitä täytyy joskus kutsua elämäksi.

 Spuge

* 2010 runot

Kun rytmi oli laki - The Beat is the Law

Kun rytmi oli laki

YLE Teema Pe klo 00

 (The Beat is the Law, Englanti, 2009) 

" 1980-luvun brittipopin kapina Margaret Thatcherin kylmää yhteiskuntaa vastaan. Tarina mm Pulpin ja Molokon juurista kuohuvassa Sheffieldissä. Ohjaaja Eve Wood"

Venäjän kulttuurisotaa - ortodoksinen kirkko ei vastaanota arkkipiispaa

Tämä ei ole STT:n uutisia.
Tämä on sisäpiirin uutisia. Huhuja.

Venäjä käy hyvin taantunutta kuttuurisotaa pientä Suomea vastaan, toistamiseen ja yhä uusin tavoin. Pienisieluinen dissauskampanja tapahtuu tietysti Venäjän suuruuden osoittamiseksi.

Suomikuvaa täytyy tahrata Venäjällä, koska se on siellä liian hyvä.

Myös uskontokin on nyt sotkettu tähän poliittiseen kyykyttämiseen.
Suomalaiset toimittajat ovat sisäistäneet hyvin korrektin suomalaisen kulttuuripolitiikan näkemyksen "uskontoneutraaliudesta", jonka mukaan uskontoa ei saa nähdä ja uutisoida poliittisena ilmiönä. Mutta sitä varten keisari perusti kirkkosysteemin ja kaikkivaltiaan Jumalan keisarin kuvaksi.

Venäjällä kirkon todellinen rooli on palautettu hyvin rivakoin ottein taas valtion alasimeksi ja valtiovallan epädemokraattisen jumalallisuuden takeeksi. Mutta myös siis jopa suomikuvaa sabotoimaan.

Mitä tämä liittyy suomalaisten toimittajien korrektiusneuroosiin?
Toimittajat eivät ole uskaltaneet uutisoida sitä, että Venäjän ortodoksinen kirkko kieltäytyy tapaamasta ev.lut kirkon arkkipiispaa Kari Mäkistä sekä Helsingin (tulevaa) naispiispaa Irja Askolaa.

Kysymys on pintapuolisesti kirkon "pyhien arvojen" kuten miehisen vallan pilkkaamisesta ja homoseksuaalien hyväksymisestä.

Tämä ei ole mielestäni loukkaavaa mutta se on loukkaavaa matelemista, kun muut ev.lut kirkon vanhoilliset piispat aikovat tästä poliittisesta boikotista ja halveksunnasta huolimatta tavata ortodoksisen kirkon johtajia. Eli ev.lut kirkko osaa ekumeenisen matelemisen. Loukatkaa meitä, me vain hymyilemme ja kumarramme ja halveksimme itseämme.

Tälläinen matelu ei periaatteessa kuuluisi luterilaisen sivistyskirkon ja uskonnon-/mielipiteenvapauden profiiliin. Joko toinen kirkko hyväksyy protestanttisen kirkon samanarvoisena tai ei hyväksy. Keskustelua ei tapahdu ilman samanarvoisuutta ja kunnioitusta. Nyt tämä luterilaisten "ekumenia" on vain ortodoksisen ja katolisen kirkon poliittisten päämäärien tukemista. Protestanttinen vapauden oivallus on ollut aika himmeällä liekillä kirkon linjauksissa.  Kirkon oppia on väännetty ahkerasti viimeisen 15 vuoden aikana katolisen kirkon oppien suuntaan piispa Huovisen johdolla.

Kuitenkin uudet piispat pakottavt kirkkohallituksen uusille linjoille - ehkä.

Tuoreen kulttuurisodan varjossa suomalaisilla ja venäläisillä kansalaisilla olisi sinänsä uskomattoman sympaattinen synkronisaatio: luonteenpiirteemme ovat pohjimmiltaan ällistyttävän lähellä toisiaan traumaattisen historiamme takia.

Mutta poliittinen ideologia molemmin puolin rajaa on sabotoinut jatkuvasti naapuruussuhteitamme.

Valitettavasti. Vuosisadan alussa poliittinen johtomme oli mm. omaksunut saksalaisten venäjäpropagandan ja läntistä ihmistä korostavan rotuopin, ja siitä sorvatun suursuomi-ideologian. Tämä lapsille 30-luvulla kouluissa paasattu fasistinen rotuideologia johti suoraan myös tieten tahtoen valittuun talvisotaan. - kts linkki alla.

II

Ortodoksisen kirkon tekopyhyys noin muutenkin on megalomaanista.

Julkisesti alaisille eli jäsenille julistetaan ankarasti homoseksuaalisuuden synnillisyydestä ja heteroseksuaalisuuden pyhästä tehtävästä tuottaa sieluja kirkonkirjihin - mutta munkit on vapautettu täysin tämän homo-ominaisuuden synninalaisuudesta. Kun munkki kieltäytyy teologisesti pahemman perisynnin harjoittamisesta eli seksin harjoittamisesta naisen kanssa, hän saa luvan harjoittaa toisten pyhien kanssa homosekusaalisia suhteita kuten aateliset tsaarien ja keisarien aikana. Vapaana kansanhallintaan tähtäävän propagandamoralismin yläpuolella.

Tämä on sitä todellista kirkkopolitiikkaa, joka on kirkoille tuttua ja keskeistä ennen Lutherin protestanttien humanistisia arvoja.

::

filosofi Georg Henrik von Wright 

ja fasistinen utopia saksalaisesta kulttuuri-imperialismista

::

Berlusconi, hybris ja imago - dokumentti BBC

BBC

Berlusconi 

This World BBC World Documentary 

Sex scandals, divorce and a brutal assault in Milan - 2009 was a tough year for Silvio Berlusconi. Mark Franchetti finds an Italy divided between those who love and those who hate him. But can Berlusconi continue to defy his critics?  - - ilmainen televisiokanava 72 Welhon kaapeliverkoissa 

Berlusconi on tehnyt monta imagohattutemppua peräkkäin. Hänellä on sama kikkavarasto kuin fasisteilla vuosisadan alussa: tottelevat rikkaita ja liehakoivat köyhiä.

Berlusconilla on ihailtava imago, ainakin italialaisittain hyvin ihailtu rohkeus: hän ei häpeä mitään vaan osoittaa ns rohkeutta halveksimalla kaikkea poliittista, pitkän tähtäimen avointa pohdintaa. Italialaiset ihailevat varmoja ja riippumattomia ihmisiä. Vasemmiston sisäpiiririidat ja keskinäinen yhteistyökyvyttömyys  kyllästyttivät äänestäjät ja italialaiset kääntyivät takaisin oikeiston lumottuun charmiin.

Jokainen haluaisi olla rikkaampi, miksi ei siis ihailla italian julkkiksista rikkainta ihmistä.

Vasemmisto on järjestänyt Italiassa näyttäviä mielenosoituksia oikeiston, fasistien ja mafian yhteistyötä vastaan, ja näitä tapahtumia YLE ja Helsingin Sanomat väistelevät tai leimaavat poliittiseksi häiriköinniksi.

On hyvin kuvaavaa, kun media puhuu Europan suurista terroriteoista niin järjestään unohdetaan Italian oikeiston ja Naton salaisen iskuosaston rahoittama terrorismi 1950-1980. Suurimmassa kuoli 200 ihmistä.

Terrorismi on Helsingin Sanomien vuosikymmenien uurastuksen myötä leimattu vain vasemmiston ja nyt muslimien puuhailuksi. Israelin suorittamaa terroria ei kutsuta terrorismiksi, koska se on oikeistolaista sotateollisuuden bisnestä "oikeassa hengessä".

Partiointia. Poliisitoimi. Täsmäisku. Sotilastoimi. Puhdistus.

*  DVD:nä Sabina Guzzantin michaelmooremainen "Viva Zapatero!" (2005)

  

"Numb"

Seassa tippa jenkkisiirappia mutta muuten realistisen arvaamaton, terapiakriittinen ja eksistentiaalinen komedia - kuin hyvä eurooppalainen elokuva.  Mm. Matthew Perry

  ::

* televisio ohjelmat tv ohjelmatiedot Räjähdysherkkää kemiaa

Apartheid-talousmalli voimistuu

 

 S-etukorttilaisten apartheid-bonus  

Kiitos, suomalainen yrityskulttuuri, tulevaisuuskuvamme kirkastamisesta.

Uusi uljas globalisaatio ja osakeyhtiöiden loppumaton ahneus: tappiot jaetaan työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa mutta voittoja ei jaeta. Ei tarvitse ihmetellä miksi Suomessakin asiakaspalvelukin on karvasta paskaa. Paska valuu alas huipulta.
 

Vain vihaiset asiakkaat voisivat muuttaa Suomessa yrityskulttuuria mutta Suomessa sijaitsee Europan laimeimmat ja pelokkaimmat asiakkaat. Pois synnintunto kansalta, lyökää synnintunto johtajien tasolle niin että korvat soi.

Suomalaiset kuluttajat ovat laimeita lampaita, jotka rasittavat kavereitaan valituksilla mutta eivät uskalla valittaa syyllisille ja vastuullisille.

Kallis ja huono ruoka on monopolien sampo.

Pilailuviranomaiset... Kilpailuviranomaiset eivät puutu lainkaan isojen yhtiöiden sopuisaan herrasmiesmonopolipeliin, jossa poliitikot (joiden pitäisi olla kansalaisten edustajia), istuvat kauppaketjujen hallituksissa ja niin pelin nappuloina ovat köyhät raatajat, jotka kantavat joka ostoksella kolehtia maan tavan kannattelemiin kauppaketjumonopoleihin.

Poliitikoille ei pitäisi antaa anteeksi valehtelua, oman sidosryhmän salaista lobbausta ja korruptiota.

En ole ikinä ymmärtänyt suomalaisten halua ja suuria nostalgisia tunteita tuntea jaloja tunteita armahtaessaan vanhempiaan ja  poliitikkoja - jotka eivät kadu eivätkä paljasta itse mitään. Tsaarin ja keisarin uskolliset lampaat uudella vuosituhannella uutta erehtymätöntä herraa etsimässä.

Kansa ei ymmärrä olevansa itse demokratian voima ja päämäärä.

Poliittinen kulttuuri ei ole muuttumassa suomalaisten sairaan toiveikkaan johtajaromantiikan ja anteeksiantavan alamaiseetoksen takia. Solidaarisuutta ei tunneta kaltaisia kohtaan mutta armoa tunnetaan aateliskulttuuria takaisintuovia poliitikkoja kohtaan. Ikuista isää kontallaan etsimässä itkuinen kansakunta.

::

Markkinat =

Jumala - näkymätön käsi ohjaa oikeaan?

::

Kiltin suomalaisen tragedia

::  Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa

::

Tarkovskin elokuvat ilmaiseksi netissä

Tästä ei ukkossään laatuviihde ja mokkulasivistys mökillä parane, jos haluaa nopeasti elokuvakulttuurin ytimeen ja jos kuvanlaatu ei ole suurin vaatimus ilmaiseksi pikaelokuvahetkeksi.

Tarkovskin elokuvat ilmaiseksi netissä. 

Suositteluni katsomisjärjestykseksi, jos et ole aikaisemmin katsonut:

Mirror

Rublev

Offer

Solaris

Stalker

::

Tarkovskin mukaan 10 maailman parasta elokuvaa

::

 

 Blade Rublev 
- mitä yhteistä on Blade Runnerila ja Andrei Rublev-elokuvalla?

::


Outoa ja hilpeää:

Lynchin 

tuottamaa ja laulamaa musiikkia

::

* Elokuvalataukset youtube torrent laatuelokuvat parhaat elokuvat mustavalkoelokuvat art poetic films elokvuakerronta dramaturgia elokuvasivustot.

Veljekset Brödre - vähäeleistä Shakespearea dogme-tuotantona

Sota ei tule ulkoa vaan sisältä.

Veljekset

Brödre, Tanska DVD

"Ohjaaja: Susanne Bier. Michael luullaan kadonneeksi Afghanistanin rauhanturvaoperaatiossa. Kun hän yllättäen palaa"... (katso itse elokuva)

Tätä voi sanoa psykodraamaksi Shakespearen hengessä.

Tästä on nyt tehty 15 kertaa suurempi uusintatuotanto Amerikassa mutta se on vain kalpea varjo tämän elokuvan hienovaraisen dramaturgian rinnalla. Katsoja vedetään mukaan näyttelijöiden eläytymisen avulla hahmojen ahdistukseen ja vihaksi sekä häpeäksi kääntyvän  elämän kaipauksen sokeaan tragediaan. Sukujen sisäinen viha ja rakkaudennälkä muuttuu helposti kanniblismiksi ja ulkoisen vihollisen etsinnäksi.

Cain und Abel. Mutta kumpi on kumpi tässä elokuvassa?
Kumpikin. Kumpaakin.


Psykodraama-prosesseissa hahmo voi/usein sisältää itsessään vastakkaisten roolipaineiden pakkomielteisen kaaoksen ja konfliktin.Sisäinen konflikti onkin usein valmiiksi paradoksi: uhri mm. omaksuu alistajansa ja häpäisijänsä ominaisuuksia ollakseen vihollisensa vertainen.

Rakkaus ja hyvien mielikuvien tavoitteleminen ei ole sama asia, vaikka ihmiset sotkevatkin elämäänsä tämän assosiaation takia.

Homojen kulkueen aiheuttama ahdistus nousee kelpaamattomuuden pelosta.

Ahdistusta ei ensisijaisesti nosta homoseksuaalisuuden uhkaava mahdollisuus vaan kasvatuksen julma ihmiskuva. Kirkon opettaman ihmiskuvan mukaan kelpaat vanhemmillesi ja Jumalalle vain jos olet "normaali " hetero ja pystyt perustamaan kuninkaalle/valtiolle kelpaavan tuotantoyksikön, perheen. Normaalina saat normaaleilta kiitosta normaaliuden tukemisesta.


Kun puhutaan yksilön saamasta ns hermoromahduksesta, puhutaan usein todellisuudessa vanhojen torjuttujen traumojen nopeasta ja epäassosiatiivisesta esiintulosta.

Ihmisen elämä voi olla kokonaan omistettu traumaattisen lapsuuden "neutraloisoimiselle", etäisyyden otolle, naamiotumiselle,  ahdistuksen vastavoimaksi niin että usein  uusi yllättävä traumaattinen episodi usein repäisee keinotekoisen ja epätasapainoisen elämänhallinnan kuoren pois tuskan edestä.

Kun käsittelemätöntä tuskaa torjutaan ja paetaan, sen tuhovoima lisääntyy, koska ihminen ei tunnista  ahdistuksen alkuperää ja tekee vääriä korjaus-/torjuntaliikkeitä. Ihminen ei halua olla uhri ja sen takia ihminen luo itselleen pseudorooleja ja repressiomekanismeja.

Suvun kirous on usein rakkauden taakse kätkettyä vihaa ja katkeruutta. Tässä kosketetaan erittäin syvää aihetta, ihmisen halua sotaan ja vapaaseen aggression osoittamiseen. Jotta voisi paeta oman suvun aggressioita. 

Heikko haluaa olla vahva.

Veljekset.

Moraali

Psykodraama

Vaikea lapsuus altistaa
sairauksille aikuisena

Historiaa: Stonehengen parantavat kivet

Stonehengen kivimonumentilla on tehty kaivauksia ensimmäistä kertaa 50 vuoteen ja päädytty uuteen tulkintaan paikan tarkoituksesta. Stonehenge on hyvinkin voinut olla eräänlainen hoitola. T: BBC. YLE Areena

* Tanskalainen elokuva, dramaturgia televisio-ohjelmat ohjelmaopas 2010 pohjoismainen nordic dogme dogma televisio tv-elokuvat film movie production original sota trauma Afganistan shellshock väkivalta sotatrauma traumaterapia Cain Kain Abel tappoi veljesviha perheväkivalta pelko ahdistus toistopakko isä isäsuhde suku vankeus kidutus

Kristillisten valtio-oppia: normikansalaisen oikea seksuaalisuus ja kirkon ihmiskuva

Pelkää homoja ja sinä pelastut.
Kunnon kansalainen on hetero.
Vai miten on?

Rakkaus ja hyvien mielikuvien tavoitteleminen ei ole sama asia, vaikka ihmiset sotkevatkin usein elämäänsä tämän harhaisen assosiaation takia.

Mistä olet saanut hyvät mielikuvasi?
Miksi paha on pahaa? Mikä saa sinut ahdistumaan ja miksi?

Homojen Pride-kulkueen aiheuttama ahdistus nousee pohjimmiltaan kelpaamattomuuden pelosta - eikä uskosta tai valtio-opista.

Ahdistusta ei ensisijaisesti nosta homoseksuaalisuuden uhkaava mahdollisuus vaan kokemamme kasvatuksen julma ihmiskuva.

Kirkon ja "kristillisen" koululaitoksen opettaman ihmiskuvan mukaan kelpaat vanhemmillesi ja Jumalalle vain jos olet "normaali", hetero, ja pystyt perustamaan kuninkaalle/valtiolle kelpaavan tuotantoyksikön, perheen.

Normaalina saat normaaleilta kiitosta normaaliuden tukemisesta. Voit tuntea olevasi turvassa, kun et ole erilainen. Toiseus on silloin kelpaamattomuutta, ylpeyttä normaalien omahyväisyyttä ja universalismia vastaan.

Jos joku on onnellinen jollain toisella tapaa, kirkon "kristilliseen" ihmiskuvaan alistunut törmää oman tunnemaailmansa ahdistaviin rajoihin ja sen pelkoihin.

Kun itse ei ole saanut olla erilainen, silloin kaikki erilainen ahdistaa ja nostaa jopa vihaa.

Oma alistuminen ja autoratiivisen seksuaalisuuskäsitysten omaksuminen ilman omaa valintaa ja ymmärrystä on nöyryyttävää. Kaikki tähän liittyvä tunnesolmu ja ahdistus koetaan sitten uhkaavaksi erilaisessa ihmisessä. Tämä on peruspsykologiaa. Projisoimme helposti kaiken käsittelemättömän ahdistuksen muiden ihmisten ongelmiksi - ja pahuudeksi. Näemme siten erilaisuuden kapinaksi alistuneita normaaleja kohtaan.

Alistumisen eli mukautumisen kautta olemme kuvitelleet saavamme kirkkaan ja varman ihmiskuvan.

Pelastusvarmuuden normaaliuden kautta. Mutta tottelemalla ja pelkäämällä ei kuitenkaan synny pelosta vapaata ja itenäistä elämänasennetta.

II

Asmo Maanselkä on puukottanut lausunossaan itseään ja puoluettaan pahemmin kerran selkään. Ehkä saa muutaman äänestäjän mutta myös yleisen leiman otsaansa. Fundamentalisti. Kirkkovaltion ajaja.

"Kysymyksen ytimessä on valtaväestön kokemus siitä, sopeutuuko vähemmistö yhteiskunnan arvoihin tai niiden kunnioittamiseen."

Mikä onkaan ydinongelma tässä ahdistusta nostavassa ja kristinuskoon/normaaliuteen vetoavassa, perverssissä, "kristillisessä" valtio-opissa normatiivisuudesta?

Maanselkä ja Päivi Räsänen eivät osaa oikein erottaa instituutioon kohdennettua kritisoimista ja instituution harjoittamaa valtaa toisistaan.

Kirkko on toiminut valtiokirkkona ja olemme lähes kaikki joutuneet kirkon opetuksille alttiiksi. Kirkon ihmiskuva on ollut valtiouskonto: hyvän kansalaisen mitta.

Kristillisen puolueen sekoilu ja Räsäsen pikaperäntyminen rasistisesta ihmiskuvastaan kertoo paljon tästä prosessista. Sotketaan yhteen nationalismi, kristinusko, yksilön kehityksen seksuaalisuus ja rasismi - ja sitten huomataan, että soppa ei toimikaan vuonna 2010.

Kannattaako rasistista väkivaltaa vai ei? No eihän se olisi sitten niin kristillistä, jos se hyväksytään.

No siedetäänkö homoja? No jos suomalaiset (äänestäjät) niin haluavat niin mikäs siinä.

Kristillisten kumiselkäranka ja moraaliton lypsymoralismi.

Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynti (Juhannustanssit-kirjasta) on jo ohi, kristilliset moralistit. Teidän kalenterinne, ihmiskuvanne ja raamatuntulkintanne jäi  -60-luvulle ja oppinne keskiajalle kirkkoisien poliittiseen oppisotaan ja mellastukseen.

On todella vaarallista ja fasistista ajaa  kirkkopoliittista syntioppia valtio-oppina. Calvin ajautui tappamaan ihmisiä kuin karjaa tehdäkseen Genevestä puhtaan kaupungin ja oman despotisminsa valtakunnan. Kalvinismi perusti protofasistisen puhtausaatteen, josta tuli natsismin pohja.

III

Homopelkojen taustalla on melko varmasti pedofilien, namusetien ja "hellyyden kipeden" patriarkkojen, vapaa toiminta ennen -60-lukua. Hyvin maltilliset tuoreet tuomiot oikeusjärjestelmässä kertovat vieläkin siitä vallan perinnöstä, jonka mukaan suvun patriarkan tai matriarkan julmaa seksuaalisuutta lapsia kohtaan, pedofiliaa, hyväksyttiin "välttämättömänä pahana", peiteltiin ja suojeltiin laajasti Suomen maassa.

Sadistinen homoseksuaalisuus ei ole geneeristä homoseksuaalisuutta eli psykologisesti tasapainoisen normaalia ja vuorovaikutukseen kykenevää aikuisten seksuaalisuutta, rakastavaa parisuhdeseksuaalisuutta.

Pedofiilit ovat lähes kaikki itse lapsena miehen tai naisen raiskaamia ihmisiä ja heidän sadistinen seksuaalisuutensa ei ole psykologisesti tervettä seksuaalisuutta vaan valtaan tähtäävää väkivaltaa ilman vuorovaikutusta ja yhteyttä. Kuitenkin kansan mielessä homot ja pedofiilit muokkaantuivat kirkonkin opetuksen mukaan samaan laariin.

 

Michel Foucault:

Seksuaalisuuden historia


Moraali

YLE Areena

 

Väkivallan eetos Suomessa - vihaa lähimmäistäsi kuten itseäsi

Suomalainen väkivalta ja vihakulttuuri näkyy taas mediassa.

Aina se ei näy eikä stitä monikaan hyvinvoiva kansalainen usko vaikka se on vaikuttavimpia voimia jokapäiväisessä elämässämme, peloissamme, odotuksissamme ja käsityksissämme. Suurin tabu kulttuurissamme. Siitä puhutaan mutta puhujiksi pääsevät yleensä katsovat vain "alempia yhteiskuntaluokkia" huokaisten itse helpotuksesta.  Kiitos etten ole niin kuin nuo muut.

Media on nyt kuitenkin avoimempaa.

Enää media ei osallistu valheelliseen "olemme muita parempia"-Suomikuvan rakentamiseen.


Suomalainen väkivalta on hyvin järjestäytynyttä.

Eliitti on muokannut historiaamme äärimmäisen väkivallan kautta. 


Orgaaninen, olennainen osa kulttuuriamme, hierarkiaamme. Osa historiaamme, osa hahmottamistapaamme, osa valtion ja kirkon järjestelmällistä toimintatapaa.

Kulttuuriseen väkivaltaan liittyy suoraan psykologisesti ja poliittisesti se, että erilaisuutta saa halveksua kun suomalaisuuden  nationalistista fantasiaa ja jäykkiä arvoja ihailla.

Keskustelua ja vuorovaikutusta halveksutaan mutta tottelemista korostetaan "ahkeruudella", "sisulla", "suomalaisuudella", "talvisodan hengellä", "työkeskeisyydellä", sinnikkyydellä tms. Ongelmista ei saa puhua tai saa otsaansa luuvitosta ryhmän itsekuvan tahraamisesta.

Mitä poliitikot ja sisäpiirit edellä, sitä juntit perässä.

Kovuutta on ihailtu ja se on näkynyt selvästi politiikassa. Mitä härskimpi, salaavampi ja vääristelevämpi pääministeri on, sitä enemmän hän saa kunnioitusta/pelko. "Jämptejä" ja aggressiivisia äitejäkin ihaillaan "luonteesta". Ja sitten ihmetellään, kun lapset ajavat puuhun, juovat tai tekevät itsemurhan.

Poliittisessa historiassamme Jäätteenmäki yritti suoraselkäisesti murtaa salailun poliittista  sisäpiirikulttuuria - ja siksi hänet poliittisesti teloitettiin julmasti omien puolutovereittenkin toimesta.
Suomalaiset tuudittautuivat presidentti Halosen roolipelin myötä vaaralliseen uneen "kivan presidentin" mielikuvan varaan - eivätkä näe että Koiviston, Ahon ja Lipposen kova oikeistopolitiikka on murtanut täysin kansalaisten kannattaman hyvinvontivaltion. Hyvinvointivaltiota ei ole enää.

Mies ei ole mies jos mies ei pysty lyömään.


Väkivalta oli voima Kekkosen ihaillun imagonkin takana

(toimi laittomana pyövelinä sisällissodassa ja SUPOssa ammattikiduttajana).


Lähes jokainen Suomen armeijan käynyt on koetettu brutalisoida väkivaltaan turvautuvaksi junttimieheksi koska armeija palkkasi aikoinaan lähes pelkästään epäsosiaalisia psykopaatteja ammattisotilaiksi.

Ev.lut. kirkkokin on sallinut sotarikollisten juhlia joukkomurhia 90-vuoden ajan ympäri Suomen kirkoissa: suojeluskuntalaiset ovat saaneet vapaasti heiluttaa sotalippujaan kirkon sisällä kun taas vasemmistolaisilta on ehdottomasti kielletty edes rauhantoiminta kirkoissa.

Suomi rahoittaa bosnian joukkohautojen DNA-tutkimuksia mutta ei missään nimessä suomalaisten joukkohautojen ja sisällissodan murhien selvittämistä. Kymmenillä paikkakunnilla on nimettömiä joukkohautoja. Helsingin kaupunkikin kielsi Suomenlinnassa joukkohautojen merkitsemisen!


Väkivallasta valehteleminen ja hierarkkisesta vallankäytöstä vaikeneminen on väkivallan kierteen jatkamista.

Ikään kuin väkivalta poistuisi valehtelemalla ja kieltämällä. Stakes kieltäytyi koko olemassaolon ajansa tutkimasta naisten väkivaltaisuutta koska sekin on räikeä ongelma perheissä. Tabujen tabu.

Suomi on karmeassa kärjessä aikuisten väkivaltamyönteisyydessä - missään muussa vanhan Euroopan maassa ei yli 30% aikuisista kannata kasvatusväkivaltaa kuten Suomessa.

"Ruma sota" onkin tärkeimpiä historiankirjoja viime vuosina.

Se hyvin tekee selväksi, kuinka rajun väkivaltainen  Suomi oli sodan aikana ja sodan jälkeen.

Ei mitään jalostavaa vaikutusta sodalla vaikka kuinka nyt  traumaattisesti kynelehditään isien uhrityöstä.

Poliitikot valitsivat ideologisesti verisen talvisodan mielummin kuin pienet aluevaihtokaupat Neuvostoliiton kanssa. Tätä ei uskalleta vieläkään opettaa rehellisesti mm. nuorille yläasteen historiassa. Eikä opeteta myöskään, kuinka jatkosodan aikana sotilaat harrastivat situationaalista homoilua korsuissa. Ei sovi taistelijan fantasiakuvaan Suomessa.


Historiaamme on tuhottu ja valehdeltu järjestelmällisesti. Kulttuuria pahoinpidellään, historiaa raiskataan.

Aivan sattumalta tuhottujen asiapapereiden jäljiltä selvisi viime vuonna selvisi se, että valtio päästi SS-erityisryhmän tappamaan kommunisteja ja juutalaisia kymmenillä vankileireillä.


Väkivaltaan liittyy aina tyhmä ylpeys ja statuskamppailu.

Suomi on statuskulttuuri - eli häpeäkulttuuri. Statuskulttuuri on aina myös häpeäkulttuuri, jäykkien arvojen ja naurettavan ihmiskuvan irvikuva. Saat hävetä, jos et noudata kovan miehen, tiukan äidin tai suoritushullun oppilaan roolia.

Sinun on tehtävä mitä tahansa, nuoleskeltava ja maastouduttava tai uhottava, jotta välttyisit häpeältä.  

Suomalainen yhteiskunta on hyvin statuskeskeinen kulttuuri. Titteli ja suhteet ovat tärkeämpää kuin taito ja lahjakkuus. Hierarkista väkivaltaa järjettömien rakenteiden puolesta. Mielipuolista.

Opettajat kunnoittavat koulukiusaajia, työpaikalla ainoaa rehellistä ongelmien esilletuojaa lähes aina monotetaan ja uskonnollisissa järjestöissä johtajat sallivat tekopyhän hiljaa erilaisten ihmisten painostamisen ja leimaamisen.

Kirkon piirissäkin tunnen monta teologia, joiden esimies on ripin jälkeen rikkonut "rippisalaisuuden" työntekijän homoseksuaalisuudesta ja henkilö on erotettu raukkamaisesti mitä valheellisimmin tekosyin. Viha on harvoin Suomessa suoraa, se kääritään ryhmäkuriin, uskontoon, valheisiin tai ihanteisiin.

Järjestelmällisin väkivalta Suomessa on hyvin naamioitua ja hyvin organisoitua.

Kirkon sotilaspappi on heilunut aseen kanssa Afganistanissa toisen uskontokulttuurin alueella eikä se ole ketään sen nimellisemmin oikein häirinnyt. Kertoo kansakunnastamme ja sotahullusta kulttuuristamme paljon.

Puhe suomalaisten yhtenäisyydestä ja sodan yhdistävästä voimasta on karmeaa puppua, valtion harjoittamaa propagandaa kansalaisten ja sukujen mielenterveysongelmien lakaisemiseksi maton alle. Ihmiset masennettiin, pilkattiin ja tumpattiin matalaksi valtion toimesta "yhtenäiskulttuuriin" monin eri tavoin sisällissodan jälkeen. 70-luvulla tasa-arvo oli taloudellisessa hyvinvoinnissa, veronamksukyvyssä - ei kuitenkaan lainkaan statuskulttuurin purkamisessa. Taustalla on historiallisesti tietysti Ruotsin imperialismi ja Venäjän virkamiesaatelisten pöhöttynyt korruptio.

Monessa koulussa painostetaan nimenomaan kiusattuja (ei kiusaajia), jotta nämä "auttaisivat" ja ymmärtäisivät kiusaajia. Aikuisten tehtäviä ei saa kouluelämässä siirtää lapsille. Muuten jälki on karmeaa ja koston kierre on selvä ja julma.

Alkoholisekoilu on yleisesti hyväksyttyä ilottelua ja pakoa koska silloin ihmisten ei tarvitse tiedostaa itseään ja historiaa, aktivoitua poliittisesti ja selvittää sukunsa salaisuuksia - kunhan saa vähän välillä karjua ja vittuilla kavereille humalassa.

Ja unohtaa kaiken näennäisesti. Ilman vastuuta.

Kaiken se estää.
Kaiken se mahdollistaa.
Historia ei koskaan katoa.

Huumattu Suomi:

Vihreä rauhoittaa, valkoinen piristää

" MoonTV:n Pride-reportaasissa gonzoileva toimittaja Raine pohtii Priden tarpeellisuutta: "Onhan tää jo nähty, ei me eletä enää missään keskiajalla." Hetkeä myöhemmin joukko eksyneitä sotureita saapuu keskiajalta suihkuttamaan marssijoita pippurikaasulla. - Voima

Areena Ulkolinja

 Fasismi nousee Euroopassa

"Äärioikeiston kannatus kasvaa Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Samalla mm. muukalaisviha saa yhä kärkevämpiä muotoja."

Syrjäntaka - sisällissota :: Kemppinen

Suomalaisten lasten pahoinvointi

::

Suomelle erikoinen EU-hehkutus:

 ”Ei mistään eri mieltä”

::

Loviisan vuoden 2010 rauhanpalkinto on myönnetty
sveitsiläis-amerikkalaiselle psykoanalyytikolle Arno Gruenille.

Gruenin mukaan perusongelmana on kieltoja ja palkitsemisia suosiva kasvatus, joka opettaa miellyttämään auktoriteetteja, mutta ei ohjaa yksilöitä henkilökohtaiseen moraaliseen kasvuun.




::

Vapaan koulutuksen tukisäätiö

- oikeistolainen VKTS koulusysteemin muokkaajana

 Säätiö vaikutti aktiivisesti kouludemokratian poistamiseen ja yhteiskuntaopetuksen rajaamiseen. Säätiö piti kouludemokratiaa yksiselitteisesti haitallisena. Näin Suomen kouluolot lähtivät eriytymään muiden Pohjoismaiden käytännöistä.

 

 

 

Puhdas heteroseksuaalisuus pelastaa

Olen aina yhtä ällistynyt, kuinka paljon homojen rehellinen esiintyminen ja seksuaalinen tasa-arvo nostaa pintaan ihmisten ahdistusta.

Aika moni mielipide paheksuu homokulttuurin ja kulkueen mukana kulkevia lapsia. Fobiaa lasten turmeltumisesta, huolta yliseksualisoitumisesta ja heterokulttuurin saastumisesta. Ne jyrää meitin.

Mutta kuinka toimii "heterokulttuuri"?
Neutraalisti? Kunnioittavasti? Terveesti?

Ihmiset vievät yleisesti lapsiaan mm. kirkkoihin, pyhäkouluihin, elokuviin ja häihin, joissa juhlitaan heteroseksuaalisuutta. Jopa kastetapahtumassa usein pappi livauttaa jotakin heterohegemoniaa puheessaan "täyden elämän" ehtona ja "lisääntymiskäskyn" täyttymyksestä.

Hyväksyvätkö seksuaalikulttuurista huolestuneet tahot tämän mutta ei homoseksuaalista kulttuuria ja yhteisön iloa lasten elämänpiirinä?

Heteroseksuaalisen yhteisön harrastama heterososiaalinen painostaminen, propaganda ja opettaminen on jokin standardi?  Miksi lapsia saa altistaa heterokulttuurille mutta ei homokulttuurille?  

Jos puhutaan seksuaalisesta ymmärryksestä, valinnanvapaudesta ja tasa-arvosta?
Jouluna kirkossa lapsille opetetaan lisäksi uskomatonta tarinaa neitseestäsyntymisestä. Kun mies-Jumala yliluonnollisesti raiskaa neitsyen, kansa kokoontuu juhlimaan sitä joka vuosi. Tämäkö on seksuaalipoliittisesti neutraalia ja älykästä lasten hämmentämistä? Psykologisesti terve rituaali?

Lapset eivät ole sokeita. He näkevät missä yhteisössä he elävät.

Jos se on rakastava yhteisö, he ovat siitä ylpeitä.

Lapsen seksuaalisuutta ei ohjelmoida suvaitsevaisissa yhteisöissä. Sitä ei ohjelmoida  suvaitsevaisissa homoyhteisöissä eikä  suvaitsevaisissa heteroyhteisöissä.

Vain yhteisön suvaitsemattomuus, tietämättömyys ja pelkoasenteet vaikuttavat lapsen seksuaalisiin asenteisiin, rajauksiin ja pelkoihin, oli yhteisö homo- tai heteroyhteisö. Mutta ei voi pohjimmiltaan vaikuttaa yksilön seksuaalisuuteen.

Seksuaalinen suuntautuneisuus (suuntaan tai toiseen) on tiettävästi  biologisesti painottunut piirre, mutta yhteiskunnan toiminnan ja ihmisarvojen kannalta yksilöllä on kaikki vapaus valita ja tiedostaa omaa seksuaalisuuttaan.

 Lapset eivät ole epäseksuaalisia enkeleitä mutta valitettavasti kirkon opettama lapsi-ihanne kehottaa näkemään lapset epäseksuaalisina ja ohjelmoitavina. Jumalan lahjoina aikuisille, jotka haluavat edustaa Jumalaa lapsille ja jotka haluavat nähdä lapset tottelevaisina, ei tiedostavina yksilöinä.

Heterojen heterojuhlat eivät lopulta vaikuta homoseksuaalisiin lapsiin "positiivisen" heterouttavasti eivätkä  homokulttuurin juhlat vaikuta heterolapsiin homouttavasti.

Yhteisön negatiiviset asenteet "toisenlaisia" kohtaan voivat  aiheuttaa suuntautuneisuuden suhteen pelkoja, itsevihaa, riittämättömyyden tunteita ja yksilön neuroottisia repressiotapoja, tukahtuneisuutta.

Homojen herättämä ahdistus kertoo jotakin kulttuuriperintömme ongelmajätteistä ja ristiriitaisuuksista.

Kuinka meitä on ohjailtu ja peloteltu yhteisön jäseniksi, "kunnon kansalaisiksi" ja kuinka erilaiset ihmiset ovat uhka pakotetuille yhteiskunnan arvoille. Suvaitsemattomuus on ollutkin moralistinen ihanne ja omahyväisyys onnellisuuden allegoria.

Ihminen haluaa kelvata yhteisölleen ja usein jyrkästi ehdollistava ja kelpaavan yksilön tiukasti määrittelevä yhteisö voi kiehtoa ihmisiä varmoilla vastauksilla ja näennäismoraalilla, rajoja etsivällä moralismilla.

Kun joku määrittelee minut, minun ei tarvitse määritellä itseäni.

Kun suostun määriteltäväksi, minun täyty määritellä muita sen mukaan, kuinka olen suostunut määriteltäväksi.

II

Kun puhutaan seksuaalisuuden kulttuurisista asenteista, piilomerkityksistä ja negatiivisista tunnelatauksista, pohjalta löytyy aina uskonnollinen kontrolli ja opetus.

Luterilainen kirkko on periaatteessa opeiltaan protestanttinen kirkko, modernia ja vapauttavaa uskonnollisuutta, jonka mukaan avioliitto ei ole kirkon asia tai uskonnollinen tapahtuma vaan vain yksilöiden välinen sopimus. Näin luterilaisesti ihmiset ymmärtävät tarkkaan itse olevansa vastuussa suhteesta ja toisen kunnioittamisesta vetoaatta mihinkään magiaan tai miehen erityisasemaan Jumalan määrittelemänä.

Luther ja muut katolaisen alistuskulttuurin purkajat luopuivat vallanhimoisten kirkonmiesten keksimästä avioliittokäsityksestä "sakramenttina", uskonnollisena pelastusrituaalina. Protestanttisessa valistususkonnollisuudessa uskonto ei saa olla valtakoneisto ja tuomiolaitos, joka sitoo ihmisiä samankaltaisuuteen.

Uskonto on yksityisasia ja seksuaalisuus on yksityisasia luterilaisessa kristinopissa. Uskonto ei kumoa luonnonlakeja ja yksilön taipumuksia, se on protestanttisuuden ydin, jos puhutaan länsimaisesta uskonnollisuudesta. Siinä on luterilaisen suvaitsevan ihmiskuvan elämänvoima, järki ja voima.

 Useimmat ev.lut. papit valitettavasti opettavat kuitenkin yhä muinaisen katolilaista harhaoppia ja syntikäsityksiä heteronormatiivissa opetuksissaan.

Monen teologin kannattaisi kysyä, miksi seksuaalisuus olisi jumalolennolle jotenkin tärkein asia? Mitkä asiat kannattaisi primaaristi määritellä uskonnollisiksi ja metafyysiseksi ongelmiksi?  Puhuuko Jeesus vuorisaarnassa seksuaalikysymyksistä? Eikö juuri Jeesus ollut vihainen rituaalipuhtaudesta puhuville fariseuksille?

Uskonnon funktio on ollut identiteetin muodostamisessa ja sen voi muodostaa hyvin väkivaltaisesti. Yleensä väkivaltaiseen identiteettiprosessiin ja puhtautta paasaavaan uskontofundamentalismiin kuuluu yhteisten vihollisten valitseminen, jotta oman yhteisön rakkaudettomuutta ja julmuutta ei tarvitsisi käsitellä.

Tässä ihmiskunnan uskontojen historia on synkkä. Uskonnot voivat luoda houkuttelevan samankaltaisuuden ihanteen ja alistumalla ryhmäidentiteettiin (epä)yksilö saa sitten luvan vihata erilaisia ihmisiä, jotta voisi peittää oman epävarmuuden ja omat ristiriidat. Viha yhdistää - sokeasti.
Kannattaisi  jo luopua taikauskosta ja kirkon vääristämistä seksuaalisuuden "puhtauskäsityksistä".

Kannattaa rakentaa ihmiskuvaa järjellä ja uskoa enemmän psykologisia ja sosiologisia tutkimuksia ihmisen omakuvasta ja taipumuksista kuin tukeutua muinaisten paavien valtataistelussa luomaan seksuaalipolitiikkaan ja ihmiskuvaan.

Seksuaalisuus ja mieltymykset ovat aina lopulta yksilön oma asia. Seksuaalisuus on yksilön nautinnossa ja nautintoa rajaa vain laki, joka suojelee tasapainoisesti ja vapauttavasti yksilöä toisten yksilöiden mielivallalta.

Heteroseksuaalisuuskaan ei ole puhdasta, selkeätä eikä ristiriidatonta minkään tieteenalan mukaan, ei varsinkaan psykologian ja psykoanalyysin.

Kaikissa nisäkäslajeissa on hetero- ja homokäyttäytymistä sekä impulsseja monista eri syistä.


Ahdistus ja häpeä olivat kirkon valttikortit:

Keskiajan seksuaalisuus

luultua vapautuneempaa

Loviisan vuoden 2010 rauhanpalkinto on myönnetty

sveitsiläis-amerikkalaiselle psykoanalyytikolle Arno Gruenille.

Gruenin mukaan perusongelmana on kieltoja ja palkitsemisia suosiva kasvatus, joka opettaa miellyttämään auktoriteetteja, mutta ei ohjaa yksilöitä henkilökohtaiseen moraaliseen kasvuun.

 

 

Beck Studio Live - Yanni "Santorini" in Record Club

Record Club: Yanni "Santorini"
from Beck Hansen on Vimeo.

  &

Ismo Alanko Tavastialla 9.7.