torstaina, tammikuuta 14, 2010

Berserkki Hazard

* Päivitetty ii


Kun selkeää mielipidekirjoitusta vaaditaan tuomittavaksi edes jonkun JSN:n kautta kanteluna, yritetään samalla kumota lain turvaama ilmaisuvapaus. Tai luottaa massojen kulttuuria rajaavaan voimaan. Tämän rankaisua vaativaa sensuuriasennetta naurettavampaa on yhä voimassa oleva jumalanpilkkapykälä.

Naurettavaa. Totta kai ihmisillä on julkisia mielipiteitä vaikuttamiseen pyrkineistä julkisuuden henkilöistä. Totta kai karakteerien mediaylistäminen kuoleman vaiheessakin saa ärsyttää ja siitä avautuvaa parodiaa kärjistää.

Tony Halme oli katteeton uhoaja, julkisena ihmisenä omien poliittisten lupustensa pettäjä, käärmeöljyn myyjä ja ihaili miehiä, joiden kaltainen hän itse ei ollut.  Hazardin kolumni oli selkeä vihassaan ja huvittavan osuva pateettisten imagolypsäjien nyyhkyilyn vastapainona.

Kaarina Hazardin kolumnia lukiessa - ja aina kolumnia lukiessa - on  pakko lukea samalla kirjoittajan ihmiskuvaa.

Ja tulkintaa suomalaisuudesta, nyt naisen närkästynyttä tulkintaa. Naisena kirjoittaja ei samaistu suomalaisen miehen tragediaan, koska kukaan suomalainen mies ei voi täyttää suomalaisen naisen unelmaa ihannemiehestä - tai freudilaisittain tarkasteltuna valheellista toivekuvaa unelmaisästä, jonka on luonut unohtaakseen oman isänsä ja äitinsä.

Kriittiselle naiselle ei tämäkään kuolema herätä kysymyksiä siitä, miksi suomalainen mies kuolee nuorimpana läntisen Euroopan maista.

Hänelle ei herää kysymyksiä siitä, miksi suomalainen mies on yhtä lukutaidoton oman tuskansa kanssa kuin Nykäsen armas vaimo valittunsa suhteen.

Hän ei ymmärrä, miksi lapsena väkivaltaa kokeneen miehen on pakko kirjoittaa kokemustensa perusteella anuksen yläpuolelle Exit only.

Hän ei ymmärrä, miksi voimattomuutensa voiman hakemiseen kanavoinut mies herätti niin paljon transferenssia, samaistumisen värähtelyä suomalaisissa miehissä.  Onnistuessaan urallaan hetken verran. Ollessaan voittamaton, kiistämättömän vahva, kyseenalaistamaton.

Ylittäessään yhteiskunnan rakenteellisen väkivallan omalla olemuksellaan.

Suomalainen kulttuuri on perustunut rakenteelliselle väkivallalle, jossa voimakkain on juhlinut eikä laki ole suojellut lapsia. Se on velka, jota maksetaan pitkään.


Suomalaisen miehen tragedia ei avaudu feministeille muuta kuin valistuksellisen paheksunnan ja pilkan kautta. Asetelma on outo. Miehen täytyy hävetä väkivaltaisuttaan, kun taas väkivaltaiselle naiselle on osoitettava sympatiaa hänen toimiessaan vain traumauhriutensa pakottamana, "naiseudesta" vieraantuneena.

Väkivaltaisen Suomen historia on niin piilossa miesten uhoamisen suojissa, traumoissa että naiset osaavat tarkkailla miesten ongelmallisuutta valitettavasti vain statuksen menettämisen ("omnipotentin isän statuksen" menettämisen) ja epäonnistumisen moralistisesta näkökulmasta. Menestyvien miesten uhoa kohdellaan siten usein vain huumorilla.

Miksi varsinkin miehen epäonnistuminen saa naisen kulmahampaat esille? Saiko Lipposen tai Vanhasen tietoinen despotismi koskaan Hazardin verbaalista vyörytystä lähellekään samalla mitalla? Voi toki haluta paljastaa kohteestaan paljon - mutta paljastaakin itsestään enemmän.

Ihminen puhuu aina omasta ihmiskuvastaan, sen puutteista ja uhkista, sen mitä kykenee - eikä se himmennä osatotuuden inhimillistä kirkkautta, subjektiivisen ilmaisun merkitystä. 

Hazardin kolumni oli hyvä. Ja aiheellinen. Viihdyttävä.
Mediatyötä kulttuurimme mieskuvan pullistelusta, sen sarvikuonomaisen jäsentymättömästä kovuuden ihailusta. Hazardin ei pidä missään nimessä sensuroida itseään, hän on rehellinen, pelkäämätön ja terävyydessään kipakka, erittäin harvinaista naistoimittajalle. Mutta ehkä turhan säästeliäs oman sukupuolensa toilailuja ja laskelmointia kohtaan.



"Nyt on tällanen ihmeellinen kierre, että kun joku aloittaa vihakampanjan sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla, niin valtamedia reagoi siihen niin, että pieni joukko voi terrorisoida suurta joukkoa pelolla."



Sisäinen luuseri

" Ihmisen manipuloiminen ”sisäiseksi sankariksi” on oikeastaan helppoa. Sitä tehdään sotilasakatemioissa, uskonnollisissa seminaareissa ja joissakin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa."


Sosiaalinen identiteetti ja feministinen
seksuaalisuus - Tästä äiti varoitti



Rakenteellinen väkivalta?

Aikuisten väkivalta lapsia kohtaan on ollut vapaata ja yhteiskunnan hyväksymää. "Hyvistä perheistä" kotoisin olevat koulukiusaajat ovat olleet opettajien erityissuojelussa "vahvatahtoisina" yksilöinä ja "kurinpitäjinä". Urheiluopettajat ovat saaneet pilkata ja luoda oman fasistisen yhteiskuntajärjestelmänsä urheilutunneilla. Poliisit ovat nauraneet miehille, jotka ovat yrittäneet tehdä valitusta vaimon väkivaltaisuudesta. Kirkon parusihdeopetuksessa vielä 80-luvulla  kaikkia väkivallan uhreja vaadittiin antamaan anteeksi, olemaan esimerkillinen ja alistuva kristitty, ottamaan vastuu väkivaltaisen väkivaltaisuudesta ja ymmärtämään olemaan ärsyttämästä väkivaltaista.  Feministit eivät välitä vieläkään naisten väkivaltaisuudesta, se ei voi olla oikeaa väkivaltaa naisia ideologisesti uhreina esittävälle ideologialle; naisen väkivalta on vain epätoivoista itseilmaisua, koska mies on ontologisesti syynä kaikkeen väkivaltaan maailman historiassa - vaikka äiti olisi kuristanut, tunkenut kaappiin, repinyt tukkaa ja lyönyt remmillä vankilaan joutunutta miestä. Pedofiilit saavat yhteiskunnassamme yhä kannustavia tuomionalennuksia sitä paremmin juuri siksi, mitä suuremman ansiotulon ja korkeamman statuksen ammatissa ovat, niin miehet kuin naiset. 
 




*Teemat: Mediakritiikki, itsemurha, miesasia, journalismi, kanteet, kritiikki, mieskuva

9 kommenttia:

catulux kirjoitti...

"Kun selkeää mielipidekirjoitusta vaaditaan tuomittavaksi edes jonkun JSN:n kautta kanteluna, yritetään samalla kumota lain turvaama ilmaisuvapaus. Tai luottaa massojen kulttuuria rajaavaan voimaan. Naurettavaa. Totta kai ihmisillä on eri mielipiteitä."

Nyt se Arhi kylläkin nousee sananvapautta puolustamaan.

Silloin kun Halla-ahoa riiputettiin löysässä hirressä mielipiteittensä vuoksi, ei sananvapauden puolustajia punavihreellä puolella paljon näkynyt.

Halla-aho julisti mielipiteitään sentään vain omassa blogissaan, eikä edes lehden palstalla.

Kovasti oli myös blondiviestintäjuristi Päivi Tiilikka kääntänyt takkinsa Hesarissa, mutta sellainen käytös kuuluu porukalle, joka hallitsee kaksoisstandardit.

Ja mielestäni Halme-henkilönä oli lähinnä säälittävä uhossaan ja epävarmuudessaan. Heikko, itseluottamusta vailla oleva ihminen peittää epävarmuutensa uhoon ja pullisteluun ja väkivaltaan.

(Sääliä ei ilmeisesti Hazardilta paljoa herunut?)

Siis elä hyvä Arhi asettele Tonylle mitään "tyypillisen suomalaisen miehen" viittaa ylle.

Rajansa kaikella.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Enpä ole puhunut Tonysta tyypillisenä suomalaisena miehenä - kun tyypillinen suomalainen mies on auktoriteetteja pelkäävä, säntillinen, naista palveleva ja puheitaan pelkäävä rahanpalvoja.

Suomalaisen miehen tragediaa kuitenkin näen Tonyn edustavan.

Jokainen tietää kyllä miksi. Uho ei tuonut onnea eikä elämänhallintaa.

Suomessa on tilastollisesti paljon tragediaa, ahdistusta, persoonallisuusshäiriöitä ja alkoholia vaikka muiden elintasoa mittavien näennäisten tilastojen mukaan pitäisikin olla hyvinvointia.

Elämänhallinnassa jotenkin onnistuneiden 30% osuus kansakunnasta ei poista tragediaa, väkivallan traumaa ja pakkomielteiden perinnettä muulta osalta kansaa.

catulux kirjoitti...

No entäs tämä sitten. Menköön nyt koko artikkeli hyvän asian puolesta:

"Suomi ei ole erityisen väkivaltainen maa
Tilastojen perusteella väitteet maassamme vallitsevasta itäeurooppalaisen väkivallan perinteestä ovat vailla pohjaa.


PERTTI TÖTTÖ KIRJOITTAJA ON


SOSIAALITUTKIMUKSEN MENETELMIEN


PROFESSORI ITÄSUOMEN YLIOPISTOSSA.
Media lietsoo mielikuvaa Suomesta yhtenä Euroopan väkivaltaisimmista maista. Helsingin Sanomat otsikoi, että "Suomessa kuollaan väkivaltaan muuta Eurooppaa useammin" (31.12.). Jutussa ei tosin kerrottu, millä luvuilla mitaten Suomi kuuluisi "väkivallan aiheuttamien kuolemien määrässä Euroopan kärkikaartiin".

Samankaltaisia uutisia voisi luetella monia. Suomi on milloin "vaarallinen maa naisille", milloin Euroopan häpeätahra perheväkivallan vuoksi.

Huolestuttavaa on, että uutisten takana olevat tiedot eivät aina perustu luotettaviin lähteisiin, saati tutkimustietoon.


Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Verkkokatsauksen 12/2009 perusteella pystyy havainnollistamaan, millä tasolla ovat naisten ja miesten väkivaltakuolemat 36:ssa Euroopan maassa ja miten Suomi sijoittuu vertailussa.

Vertailumaana voi käyttää Euroopan väkivallattominta maata Saksaa. Vuosina 2003-2007 siellä surmattiin vuosittain sataatuhatta henkeä kohti keskimäärin 0,6 naista ja 0,7 miestä.

Euroopan maat jakaantuvat selkeästi kolmeen ryhmään.

Ensimmäisessä ryhmässä on ainoastaan yksi maa, Venäjä. Sen luvut ovat 12 ja 43. Naisia surmattiin siis Venäjällä 20-kertaisesti ja miehiä 60-kertaisesti Saksaan verrattuna. Euroopan väkivaltaisimman maan tittelistä eivät muut pysty kilvoittelemaan.

Toisen ryhmän maat ovat Ukraina, Valko-Venäjä, Latvia, Viro, Liettua ja Moldova. Niiden väkivaltaisuutta voidaan kuvata mediaanilla eli suuruusjärjestyksessä keskimmäisen maan arvoilla. Luvut ovat 5 ja 15. Naisten luku on siis kahdeksankertainen ja miesten luku 21-kertainen Saksan lukuihin verrattuna.

Kolmannen ryhmän muodostavat 29 muuta Euroopan maata. Suomi on niiden joukossa. Meillä surmattiin sataatuhatta henkeä kohti naisia 1,2 ja miehiä 3,2. Saksaan verrattuna luvut ovat kaksin- ja viisinkertaiset mutta silti melko lähellä tämän yhtenäisen ryhmän keskiarvoja (naissurmia 1,0 ja miessurmia 2,0).


Professori Eero Backmanin (HS Mielipide 3.1.) mielestä viime aikojen murhenäytelmät "kumpuavat suomalaisesta mielenlaadusta". Meillä on hänen mukaansa pitkä itäeurooppalainen väkivallan perinne.

Katsotaan, miten asia on. Itä ja länsi voidaan määritellä maantieteellisesti, poliittisesti tai uskonnollisesti.

Jos itänä pidetään maita, joiden pääkaupunki sijaitsee Helsingin lailla 24. pituuspiirin itäpuolella, siihen kuuluu Suomen lisäksi kahdeksan maata. Näiden joukossa Suomen surmaluvut ovat kaikkein pienimmät. Muiden Itä-Euroopassa sijaitsevien maiden mediaani on Suomeen verrattuna viisinkertainen.

Poliittisesti itä tarkoittaa entisiä sosialistimaita. Nyt itään kuuluu 17 maata. Niiden naissurmien mediaani on 1,7 ja miessurmien 4,6. Poliittisen lännen luvut ovat 0,7 ja 1,5. Suomi on miessurmissa poliittisen lännen kärjessä; naissurmissa edellämme ovat Belgia ja Luxemburg.

Uskonnollisesti Eurooppa jakaantuu itään, länteen ja etelään. Maan suurimman uskontokunnan mukaan luokiteltuna aineistossa on ortodoksisia maita 9, protestanttisia 8 ja katolisia 18.

Ortodoksisten maiden mediaanit ovat 3,7 ja 11,9. Protestanttisissa maissa surmattiin sataatuhatta henkeä kohti naisia 0,7 ja miehiä 1,3. Suomi ei oikein kuulu kumpaankaan ryhmään. Lähimmäksi Suomen väkivaltalukuja tulevatkin katolisten maiden keskiluvut 0,9 ja 1,7.


Yhdessä suhteessa suomalainen väkivalta on uskonnollisesti itäistä tasoa. Surmien sukupuolittuneisuus (miessurmia yhtä naissurmaa kohti) on meillä ortodoksisten maiden tasolla.

Suomi on siis melko vaarallinen maa miehille.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

"Suomi on miessurmissa poliittisen lännen kärjessä; naissurmissa edellämme ovat (vain) Belgia ja Luxemburg. "

C'moon.

catulux kirjoitti...

Niin se mies vähättelee jopa professoritason argumentteja.

Veto.

Sitten hyväksyt kait tällaiset täysin tuulesta temmatut "tutkimukset" oikeiksi ja totuudenmukaisiksi??

HS tänään fil tri X:

"”Esimerkiksi Tötön melko turvallisessa Suomessa joka kuudes minuutti joku kokee perheessä väkivaltaa, ja 250 naista pahoinpidellään joka päivä.

Väkivaltaa ovat kuitenkin tappojen ja murhien (ainoat Tötön väkivallaksi luokittelemat teot) lisäksi muun muassa pahoinpitelyt, ryöstöt, raiskaukset ja niiden yritykset, tarpeeton aseistautuminen, uhkailu, haistattelu, huutaminen, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ja piittaamattomuus toisten turvallisuudesta, jo päiväkodeista alkava ja työpaikoille jatkuva kiusaaminen ja syrjintä, pelkojohtaminen, lasten retuuttaminen, etuilu ja vaikkapa lumisessa Helsingissä korostuva koiran pissattaminen toisten ovienpieliin"

Pateettinen soi ja korvia vihlovasti??

Töttö vst fil.tri= 10-0 ??

Koirien pissattaminen ovienpieliin, etuilu ja jo päiväkodeissa alkava syrjintä!!!

Jessus sentään mitä potaskaa, ja vielä parhaalla paikalla HS:n mielipidepalstalla!

Samaa mieltä??

Anonyymi kirjoitti...

Niin -Suomalaisen miehen itsetunto on sen takia huono, että sosialistien ja humanistien luoma Suomettumisilmiö ja tästä nouseva feministinen "kriittinen miestutkimus" ovat sen musertaneet. Lisäksi tämä huonontaa elintärkeää äitisuhdetta -asiaan on puuttunut jo mm WHO ja MLL useasti, mutta tuloksetta.

Tästä taas kumpuaa ongelmia.

Miksi patriarkaalis porvarillis machokulttuurin vuosituhantisessa kehdossa Italiassa on maailman pitkäikäisimmät miehet (82 v oli uutisissa juuri) ja Venäjällä miesten elinikä on valkoihoisten miesten parissa käsittämättömät 58-59 vuotta.

Asia johtuu siitä että sosialistisen harhan vallassa olevassa Neuvostoliitossa tapettiin (ja ihan santarkastikin 20-30 miljoonaa tämän kansanosan ihmistä) - tuhottiin siis täysin pois biologiankian meille opettama ryhdikäs porvarillinen ja konservatiivinen "kulttuurimeemi" Venäjän kansasta.

Sama asia näkyy maiden sisälläkin. Suomessa porvarillisen kastin miehet elävät 6,1 vuotta pidemmän eliniän kuin alemman sosiaaliluokan miehet. Myös kunto on kovempi, juominen vähempää ja elintasosairaukset puuttuvat. Ja voin tuoda tähän suorat tutkimukset jos haluat.

Sama asia näkyy alueitten sisällä. Espoolainen mies elää vuosia pidempään kuin Kalliossa asuva mies. Tästäkin löytyy tutkimuksia.

Entä tyypillisesti vasemmistolaisuutta ja humanismia ihannoivat muusikot. Joskus tehtiin laaja jenkkiläinen tutkimus ja kartoitus tunnetuimpien miesmuusikoiden keski eliniästä woodstockista tähän päivään. Tutkimus päätyi 42 vuoteen.

Sellaista humaanista ja vasemmistolaista "rebel" toimintaa pahoja konservatiivisia arvoja vastaan ; ) Oi voi ; ) Eikö noiden lasten pahoinvointi edes paina teille mitään?

-

Näitä nopeaan runoiltuja asioita on kovin, kovin vaikea jonkun kapinallisen humanisti uskovaisen tunnustaa.

-

Ja ei, ei Halme ei edustanut porvarillisuutta.

Toisaalta jopa humanistipellen pitäisi käsittää käytöstavat ihmisen kuoltua.

Mutta ei niitä käsittänyt Leninin patsasta Suomeen ajava naisunionin feministikään. Samaa poruukkaahan he ovat.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Vai että machogeeni tuottaa pitkäikäisyyttä?

Eipähän Halme ole siitä ainakaan todiste.

catulux kirjoitti...

Mites Arhi, jos Hazardin "kolumni" nähtäisiin luontevana osana postmodernia ja niin sanotusti uskonnonjälkeistä yhetiskuntaa, jossa suurimmaksi ja tärkeimmäksi arvoksi nousee oma ego ja sen mielihalut?

Nykyisessä hedonistisessa meiningissä tärkeintä näyttää olevan julkisuuteen pääsy hinnalla millä hyvänsä.

Suomenkin BB-talossa sivistymätön (Lontoossakin jo tunnettu) "white and black trash" huoraa ja myy julkisuutensa parista lantista julkisuudelle.

Postmoderni yhteiskunta muuttaa videoidun kissantappamisenkin taiteeksi, vaikka sydämen sivistys kertoo, että kyseessä on vain videoitu eläinrääkkäys. Siitä huolimatta julkisuus tekee kissantappajasta suuren taiteilijan.

Hazardin harrastama vainajan päälle oksentaminen kolumnin muodossa herättää tietenkin suurta huomiota. Se varmaan on ollut myös kirjoittaja Hazardin tarkoitus, tai ainakin piilotajuinen sellainen.

Sellaista se on postmoderniin ja sekularismiin sukeltaminen näin yksilötasolla.

Narsistinen julkisuuden kipeys valitettavasti palkitaankin nykyisin. Malliesimerkki tästä on eräs seksuaalivähemmistöön kuuluva entinen päätoimittaja, joka ensin tarkoituksellisesti piilotti itsensä.

Ja sen jälkeen teki itsestään aseen.

Kyseisen henkilön traumaattista itsehoitoa saamme sitten lukea joka toinen viikko kotimaamme suurimmassa lehdessä.

Ihmeellinen on maailma.

Pitäisikös meidän kaikkien palata takaisin kasteen lahjaan ja terveeseen yhteiskuntaan ??

catulux kirjoitti...

Huoraa ja myy yksityisyytensä....

Piti lukeman.