Kulttuurisesti pätemiseen pyrkivät Halla-ahon kannattajat ovat pyrkineet kirjoituksissaan asettamaan Halla-ahon kirjailija Hannu Salaman rinnalle kulttuurisena puhujana ja marttyyrina. "Miksi Salamaa kunnioitetaan mutta ei meidän Halla-ahoa?"
Holy jumping Jesus.
Kuinka tietämätöntä höpöä sivistymättömät yli-ihmiset yrittävät meille taas tarjota.
Se naurattaisi analogiana, ellei se olisi niin jumalatonta vääristelyä ja erilaisten toimijoiden motiivien ja keinojen tahallista semanttista "ymmärtämättömyyttä".
Hannu Salama ei ole suu virneessä ehdottanut Suomeen kristillistä inkvisitiota - kuten Hallah-aho on nyt ehdottannut fasistista ja sadistista sotilasinkvisitiota Kreikkaan ja aikaisemmin jo Suomeenkin.
Hannu Salama esittää kirjassaan "Juhannustanssit" hyvin rehellisesti ja omasta kulttuuristaan kulttuurisesti pätevästi tämän maan kansalaisten ymmärrettäviä reaktioita alistavaa ja indoktrinoivaa valtakulttuuria vastaan, suomalaista kirkollista kulttuuriinkvisitio-versiota vastaan.
Kirkko todisti silloin tosimaailmassa valtionkirkon itse luomaan jumalanpilkkalakiin vedoten olevansa juuri sellainen, kuin Salama kirjassa alistavan valtakristinuskon kuvaakin.
Salaman motiivit, keinot ja päämäärät ovat aivan päinvastaiset kuin Halla-aholla.
Kirkkoon kuuluminen oli lailla pakotettua 1922 saakka eikä sen uskontokulttuurin näkymätön vaikutus oikeistolaisessa mielenlaadussa katoa vielä pitkään aikaan, koska ihmiset eivät ymmärrä tulleensa paavin kirkon ja Ruotsin kuninkaan läänitysprojektin aivopesemäksi 1000 vuoden ajan tässä maassa.
Hannu Salama purkaa kulttuurista väkivaltaa esille, Halla-aho taas unelmoi virnistelleen sadistisesta fasismin totaalikontrollista, uudesta aamunkoista, kuten fasistit tekevät. Totaliteetti prosessin sijaan.
Kristinusko on ollut Suomessa alistavan, fastististyyppisen ja repressiivisen kulttuurikoneiston isoin ratas ja siksi Salaman kulttuuria purkava kirja on humanistinen, paljastava ja älykäs.
Halla-ahon venkuloiva polemisointi on taas kätkevä, ihan jo taas tekstin poistamisen ja harhauttavan väistelyn kautta.
Hallah-aho ei toimi lähellekään mitään humanistisesti oivaltavaa ja purkavaa toimintaperiaatetta, kulttuuridekonstruktiota, vaan ehdottaa huumorina julmaa diktatuuria. Hahhah. Hihhih.
Tuntekaa historiaa, ennen kuin höpötätte oikeistolaista propagandaa mukamas neutraalista sarkasmista fasistisista tai Neuvostoliiton tyyppisistä totaaliratkaisuista. Anarkialla anarkiaa vastaan?
Tiedättekö te ollenkaan, mitä Kreikan juntan aikana tapahtui?
Kuinka juntta toisti inkvisition keinoja kirjaimellisesti ja verisesti?
Tuhosi ihmisiä ja sieluja valheella ja brutalismilla. Tiedättekö, kuinka Kreikan juntta koulutti kiduttajia? Heitä kidutettiin ensin ja vapautuksena kidutettavan roolista tarjottiin sarkastisen kiduttajan roolia, jolle kidutus oli vain työtä perheen elättämiseksi ja juntan mahdollistamiseksi. Vain yksi ratkaisu.
Ettekö te oikeistolaisen puheen sokeat lietsojat ymmärrä, että Kreikan kansa ei ole syyllinen talouskatastrofiin vaan EU:n virkamiehet ja terroristipankkiirit, jotka tahallisesti sallivat EU-pankkitakauksilla valtavat lainavyöryt, jotta saataisiin kriisitilanne, joka olisi otollista aikaa liittovaltioprosessille ja aatelissukujen virkamiesten uudelle diktatuurille?
Hallah-aho on ihan pelkkä taktikko, joka vähän lyö yli lausuntonsa, jotta voi heti lyödä läskiksi ja mököttää yleisön sarkasmin tajun puutteeseen vedoten mutta signaloi päämäärätietoisesti kannattajilleen, jotka paisuvat ylpeydestä ja rasistisesta rohkeudesta kyyryssä nurkan takana.
Julkisesti mutta muka ei tosissaan.
Miksi Halla-aho poisti taas kirjoituksensa?
Niin?
Ylpeyttään vai pelkuruuttaan? Missä on hnen vapaudenylistyksensä ja ylpeytensä?
Taktikko, pelkkä itsesääliä ja samanmielisten säälisympatiaa kasvattava taktikko. Pelkuruus taktiikkana.
Katsokaa nyt historiaamme. Oikeistolainen vihapuhe ei ole ollut marginaali-ilmiö vaan valtion tärkeä taktiikka.
Pilkallinen ja lokeroiva vihapuhe on ollut virallista valtiopolitiikkaa ja siksi oikeistolaiset piirit nauttivat yhä vihapuheen ja fasistisista kaksimielisyyksistä eri muodoista "huumorina".
Valtio on opettanut vihapuheen tehokkaasti satojen vuosian ajan kansalaisille mm. esi-isiemme "pakana"kulttuurin tuhoamisessa ja taikauskoisessa pilkkaamisessa, pakkokristinuskossa, kirkon syntipuheella yksilöiden seksuaalisuuden häpäisemisprojektissa, suur-Suomi-propagandassa lapsillekin 20-30-luvulla, ruotsalais-saksalaisessa aherasti siteeratussa rotuopissa (mm. Arvo Ylppö), vasemmiston demonisoinnissa kirkkopappien tyyliin syntisinä yhteiskunnan vihollisina ja vasemmistolaisten uhkailussa jo ennen sisällissotaa, varsinkin kirkon homovihapuheissa vielä jopa 70-luvulla, Kekkosen ajan yhtenäiskulttuurin sensuurihysteriassa ja likaisessa YYA-sisäpolitiikan junttauskeinona. Vihapuhe on historiaamme ja valtapuhetta vallan pönkittämiseksi.
Patomäki kriisin todellisista taustoista:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti