Voiko tiede kumota uskon

Uskovaiset eivät ole ainoita, jotka käsittävät uskonnon käsitteen ja ilmiön ahtaasti. Monet järki-ihmiset uskovat, etteivät ole uskovaisia. Ettei heidän elämänsä tai päätöksensä perustu uskoon.

Kuitenkin taskusta löytyy todiste monen ihmisen uskonelämästä. Kännykkä on monesti uskon asia. Minkälaista kännykkää kehtaa käyttää, ettei tule pilkatuksia. Sekin on uskonnollinen ilmiö. Muoti on mainio rinnakkainen, analoginen ilmiö rituaaliuskonnolle, antropologisesti katsottuna heimouskonnoille lähes identtinen maagisille kelpaavuus- ja heimoidentiteettimäärittelyprosesseille kymmenien tuhansien vuosian takaa.

Edge.org:issa on erittäin mielenkiintoinen asiantuntioiden välinen uskontokeskustelu aiheesta. Suomalaisten fanaattisten ateistien kannattaisi lukea tämä keskustelu ja sen jälkeen miettä omaa fundamentalismiaan uusiksi. (Ensimmäiset viestit on luettavissa alhaalta ylöspäin).

"Of course, if it can be proven that religious beliefs are particularly dangerous to life and limb — at least any more dangerous than a belief in the cleansing power of "democracy" — attempts at (say) de-Islamicization might be as important as de-Nazification. Yet there is no such proof, and in the absence of any proof, or even compelling data of any sort. In fact, those of us doing actual empirical research in this area have uncovered evidence to the contrary of what was claimed. Jeremy Ginges, a psychologist at the New School, finds that belief in God does not promote violence, combative martyrdom or almost anything else the "God delusion" was blamed for at the conference. University of British Columbia psychologists Ara Norenzayan and Ian Hansen have recently shown, for some 10,000 subjects surveyed in several countries and continents, that although believing "my God is the only God" increases the odds of scapegoating by 32%, simply believing "there is a God" decreases the tendency to blame others for one's troubles by 45%. These researchers also show that atheists with exclusivist beliefs are just as likely to scapegoat others as Christians, Jews or Muslims. "

- Scott Atran [11.29.06] Anthropologist, University of Michigan;
Author, In Gods We Trust: The Evolutionary Landscape of Religion

Kirkon tutkimuskeskus on vihdoinkin tekemässä kohtuullisen rohkeaa ja selkeää kyselyä suomalaisten uskomuksista. Että minkälainen kirjo pakanoita ev.lut. kirkkoa rahoittaa.

Ihminen on "homo religiosus", uskonnollinen olento identiteetti jatkuvasti uskomusten varassa, aina uskomassa johonkin "ratkaisuun", kokonaisnäkemykseen, yhteiseen hahmotustapaan ja jäsenyyteen jossakin ryhmässä. Ihmisen neurofysiologinenkin perusmekanismi on luoda hyvin vahvoja "tunnistettavia" tyypittelyitä ja määrittelyitä ohkaisin perustein - stressittömän olon takeeksi.

Miksi suomalaiset tekevät eniten palkatonta ylityötä Länsi-Euroopassa?
Uskottavuuskin on aina uskon asia. Hyvän kansalaisen määreeseen kuuluu erottamattomasti työ ja jopa työn määrä. Työmotivaatiokin on aina uskomusten ja arvojen varassa.