Janne Kuusi kirjoittaa suomalaisen elokuvakulttuurin tilasta. Näyttää siltä, että merkonomit ja opetusministeriön poliittiset avustajat luotsaavat sooloillen elokuvakulttuuria - jota voi oikeasaan kutsua enää vain vihdekulttuuriksi.
Tuotantoihanteena ovat mahdollisimman suuret tuotannot, joissa on mahdollisimman kuuluisat näyttelijät ja käsikirjoitus sivuseikka. Mitä tästä kaavasta seuraa? Tästä seuraa suomalaisia elokuvia.
Ovatko suomalaiset elokuvat eurooppalaisia?
Ainakaan suomalaiset elokuvat eivät kelpaa Euroopassa elokuvateattereihin ja suurille elokuvafestivaaleille kuin vain massiivisella tuella ja painostuksella. Onko muita keinoja olla enää suomalainen "kulttuurielokuva" kuin siirappimaisella nostalgialla tai olla jonkin aikaisemman kulttuurihenkilön etäinen sukulainen?
Poliittisesti elokuvantekijät ovat karkoitettuja tai kuohittuja, sillä yhteiskuntapoliittisesti ajankohtaisen elokuvan tekeminen on suuri tabu. Seksiä saa roiskia valkokankaalle "seikkailuina" ja angstikomedioina, mutta kunhan vain elokuva ei haasta katsojan tulkintaa nyky-Suomesta ja poliitikkojen alasajamasta entisestä hyvinvointiyhteiskunnasta.
Jos katsomme eurooppalaisen elokuvan juuria 50-60-luvun Ranskaan ja Italiaan, aito elokuva tulisi olla vallankumouksellista ja haastavaa, ei vapisten katsojaa viihdyttävää tirkistelyviihdettä.
Elokuvakulttuurin ehtona tulisi olla kyky käsittää selkeästi sisältö ja sanoma tärkeämmäksi kuin elokuvan muoto ja sen pönöttävä "elokuvamaisuus". Näyttävään elokuvamaisuuteen saadaan kyllä tehokkaasti käytettyä kaikki rahat ja sisältökysymykset samalla ohitettua bulkkikäsikirjoituksilla. Tuotantoprosessi on tuotantokulttuurin ytimessä, ei kerronnallinen pohdinta ja henkilöhahmojen prosessi.
Tuottajan rooli on myös Suomessa valtavan suuri. Tuottajat toimivat myös käsikirjoittajina joten he eivät toimi taiteilijoiden tukena vaan vastustajina. Tuottajien täytyisi tuntea roolinsa tuotannon mahdollistajana eikä taiteilijana kilpailla taiteilioiden kanssa. EU-tukiprosessissa sentään annetaan painoa käsikirjoittajalle ja tuottaja ei saa puuttua käsikirjoitukseen tuen jälkeen ilman käsikirjoittajan suostumusta. Käsikirjoittajat ovat tällä hetkellä vain materiaalin tuottajia tuottajien näkemysten ja mielenmuutosten tarpeeseen. Suomielokuvat ovat nyt kuin ylipaistettuja ja lisäaineilla turvotettuja McDonalds -annoksia.
Käsikirjoittajat eivät saa laajaa riippumatonta tukea eikä heille ole ideapaja-tyyppistä kehittelyapua tarjolla, vaikka Suomessa on paljon akateemisesti sivistyneitä elokuvakulttuurin asiantuntijoita.
Elokuvan muoto ja "standardinmukainen" vertailtavuus toisiin jopa vain suomalaisiin elokuviin on nyt tärkeämpää kuin ainutlaatuinen matka ja kokemus. Elokuva tulisi olla vain ilmaisun väline eikä muotona itsetarkoitus, yhden mielikuvan helposti markkinoitava ja nopeasti vilkaistu kulutusmakeinen.
Tekemisen ilo ei ole ilmaisun syvyyttä. Jos ei ole taiteellista näkökulmaa ja filosofista asetelmaa, tuloksena on vain läjä konventioita ja klisepaakkuja. Elokuvan erilaisia ilmaisukeinoja ja -tyylejä olisi huikea määräkäytettävissä verrattuna muihin taiteen muotoihin mutta amerikkalaisen tuotantokulttuurin ja tuottajien muokkaamat kapeat "säännöt" luetaan tässä maassa dramaturgiaksi.
Jos mielikuvana leikitään, jos tanskalaisten menestynyttä ja lähes eksistentialistista Submarino-elokuvan käsikirjoitusta olisi tarjottu poliittisen opetusministeriön poliittisesti valvotulle elokuvasäätiölle, niin kuinka olisi käynyt? Kannattaa katsoa Vinterberg:in Submarino DVD:ltä, minkälainen pohjoismainen elokuva on kovaa valuuttaa Euroopassa.
A Digital Niche for Indie Film
By MICHAEL CIEPLY
http://mediadecoder.blogs.nytimes.com/2011/01/16/a-digital-niche-for-indie-film/
" So many independent films, so few ways to see them. Now an investment arm of Comcast, the cable giant, and New Enterprise Associates, a venture capital firm with a broad technology portfolio, are placing a bet on the digital future of indies. "
Suomalainen Hollywood-seikkailu sopimuksen perässä
”Kirjan muuttuminen Hollywood-elokuvaksi on erittäin pitkä prosessi, ja option myyminen on tällä pitkällä tiellä ensimmäinen ja välttämätön askel”, Mike Pohjola kertoo Ihmisen poika -sopimuksesta.
”On erittäin poikkeuksellista, että suomalainen romaani herättää kiinnostuksen kansainvälisen elokuvateollisuuden piirissä – puhumattakaan siitä että optiosopimus tehdään jo ennen suomalaisen kirjan ilmestymistä", Gummeruksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Mikko Aarne toteaa.
kts myös
* Elokuvat 2011, uutuuselokuvat produktio tuotanto käsikirjoittaja tuotantosuunnitelma käsikirjoitus ohjaus tuottaja ohjaaja synopsis treatment tuotantokäsittely tuotantoneuvoja yle tukipäätökset dramaturgia amerikkalainen tuottajakeskeinen toiminta dramaturgi.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti