Apea tarina seurakuntavaaleista.
Menin tänään kaverini seuraksi äänestyspaikalle. Kahviossa joku köyhä ja nälkäinen näkee keittössä porisevan ison soppakattilan. "Ei, sitä et voi saada, se on vain työntekijöille". Kaverini seuraa tapausta sivulta ja päättää erota kirkosta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
1 kommentti:
Halpaa populismia. 7-päivää on näköjään tullut luettua. Samaten vanhat Hymy-lehdet.
Olen itse poleemikko, mutta noin halpaan en sentäään lankeaisi.
Yhdessä mielessä päreesi on kuitenkin paljastava: se osoittaa, miten syvällistä eli pinnallista kirkkovihasi teoreettisesti lopulta on.
Se toki on syvää - mutta ei sen vuoksi, että olisit miettinyt asiat juuriin asti ja todella pätevästi vaan kyse on traumaattisesta syvällisyydestä.
Kirkko ja varsinkin sen johtavat auktoriteetit edustavat sinulle pahuutta, josta lienet kärsinyt joskus ja jolle nyt haluat kostaa.
Silkka projektio siis jälleen. Sellainen ilmentää me hyvät/alistetut ja nuo pahat/alistavat-asennetta sinun kaltaiseltasi [ei uskoisi] liberaalilta pakana-wiccalta.
Mitähän psykoanalyysi on sinulle oikein opettanut? Ressentimenttiä ilmeisesti - sillä onhan perinteinen psykoanalyysi jos mikä myös juutalaisen kaunaisuuden kabbalaa {hetero-sovinismia jos mikä - etkö muka ole huomannut?].
Lacanin psykoanalyysi on kokonaan toista maata.
Joten kerropa välillä, mitä sinulla on tarjota kirkko-instituution tilalle - jotain konkreettista siis. Pelkkä feministinen ja uhoileva emansipaatio-hypetys ei nyt riitä.
Sitäpaitsi utopioita tässä maailmassa kyllä riittää - jopa minulla, joskin itse toivon, että ne eivät koskaan toteutuisi, koska tulisin varmasti pettymään.
Silti en kiellä utopiaa.
Lähetä kommentti