maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Interview Harold Pinter

Night Waves Harold Pinter
(BBC Radio 3)

Nobel Prize winner Harold Pinter talks to Philip Dodd about his play, The Homecoming, on the eve of a new Radio 3 production, in which he himself plays the role of Max alongside Michael Gambon and Gina McKee. Pinter last acted in the play in 1969, so how have his feelings about it changed?

* You need a Real Audio free audio player for Mac / PC / Linux
- Look at upper right corner on Real player WWW page for free player


A rare extended interview with Nobel laureate Harold Pinter as he prepares to star in a radio production of his own play The Home Coming.

In October 2005 he won the Nobel Prize for Literature.


Vincent Dowd looks back at his life.

Listen Listen to his report (6 mins 52 secs)

Ned Chaillet is a radio play director who worked extensively with Harold Pinter.

Listen Listen to Ned Chaillet (3 mins 38 secs)



perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Kokoomuksen ylpeys ja lasten pahoinvointi

Kataisen ylpeys Sari Sarkomaan eroamisesta sai minut hymyilemään. Hohottamaan.

Kummalla tavalla pehmeä arvot vilahtelevat kokoomuslaisten puheissa, mutta vain emotionaalisen propagandaviestinnän kannalta hyödyllisen lyhyinä hetkinä.

Anne Moilanen ja muut feministit tuskastuivat vihaisesti ihan aiheesta naisten asemasta poliittisen pelin ja suomalaisen työelämän kovalla areenalla.

Itse en allekirjoita millään tavoin feministien hysteerisen aggressiivista ohjelmajulistusta naisen aktiivisesta alistamisesta maassamme (sillä Suomi on maailman tasavertaisin maa naiselle nimenomaan käytännön sukupuoliroolien kannalta) - mutta tässä tapauksessa olen jotenkuten samaa mieltä kiihko-Moilasen kanssa. Moilanen herätti tietysti myös aktiivisten feminismin opponenttien kommentit jotenkin taas tympeän asemasodan korostetun rigidillä tavalla.

Muistissa poliittisessa sirkuksessamme on mm. Anneli Jäätteenmäen poliittinen teloitus, mikä oli aivan poikkeuksellisen tarkoitushakuinen temppu, sillä miestä ei olisi hakattu niin tarkoituksellisesti kuin Jäättenmäkeä. Jäätteenmäki teki vakavan virheen pelästyessään ja luovuttaessaan helpolla - vaan Sarkomaan valinnasta en sanoisi samaa. Mutta Sarkomäen valinta on paljastava ja yleistettävä ilmiö.

Minusta on selvää, että naiset tuntevat paljon helpommin huonoa omaatuntoa, jos lapsi oireilee ja ahdistuu sosiaalisen deprivaation, yhdessäolon puutteen takia. Naiset ylipäätänsä tunnistavat helpommin lapsen oireilun (eivät suinkaan kaikki naiset).

Hiljaiseksi ja aloitteettomaksi muuttunut lapsi voi monen miehen mielestä olla vain unelmalapsi eikä häiriintynyt nuori psykopaattiehdokas.

En oikeastaan tiedä miehiä, jotka olisivat ottaneet uransa uhalla aikalisän sairaan lapsen takia vaan kyllä juuri naiset sen ottavat.

Olisivatko kokoomuspomelot olleet "ylpeitä", jos mies olisi eronnut lasten takia?

Eivät varmasti olisi sanoneet ylpeys-sanaa miehen eroamisesta, siis luovuttamisesta, vaan vain "ymmärrämme hänen ratkaisuaan luopua urastaan perheensä parhaaksi".

Tuo kokoomuksen ylpeys-elvistely tässä tapauksessa on taas sitä medialypsyä, vedetään kansan arvostaman arvojen mukaisesta arvomielikuvasta pinnat kotiin vaikka kuinka tilanne potuttaisi.

Useimmille miehille ura on selkeästi perhettä tärkeämpi, itsetunnon ja todellisen julkisen ylpeilyn aihe. Sitä perustellaan suureellisesti valkoisen miehen vastuulla perheen "elintasosta" ja sosiaalisesta asemasta - mitattuna juuri rahallisessa mittakaavassa. Eivät miehet yleensä ylpeile lastensa onnellisuudella, tasapainolla ja turvallisuudella vaan autolla, lomilla, kännykällä ja talon koolla.



Lasten keskinäinen väkivalta yleistä


Ismo Alanko - Elintaso laskee


.

keskiviikkona, joulukuuta 17, 2008

Pohjoismaiden hännähuippu hyvinvoinnissa: "KALLIS KÖYHYYS"-pamfletti ja naminami-poliitikkomme

Suomessa köyhyys ei ole viranomaisille ongelma.
1970-luvulla se oli. Siksi yhteiskunta muuttui Ruotsin perässä.

Ainahan löytyy köyhille fiilistä piristämään ja tunteita blokkaamaan uusia masennuspillereitä, joiden käytön kasvu on Suomessa käsittämättömän huimaa - (IltaSanomat). Johdamme Euroopassa niin depressiolääkkeiden kuin psykoosilääkkeiden kemiallista käyttöä surkealla ykköstilalla.

600 000 köyhää.




Tanskassa perustoimentulotuki on yli 200 euroa korkeampi kuin Suomessa ja sidottu dynaamisesti muuttuviin indekseihin.

Tutkimus IS:

Suomen hyvinvointi 1970-luvun tasolla

Tilastokeskuksessa on ensimmäistä kertaa laskettu BKT:n ohella GPI-aikasarja, eikä se mairittele Suomea. Uusikin mittari mittaa rahassa, mutta ottaa huomioon kansalaisten kokeman hyvinvoinnin. IS

Jokainen pikavippi on häpeävippi.



"KALLIS KÖYHYYS"-pamfletti


Voima-lehden-arvostelussa





KEYWORDS:: Tuloerot etujärjestöt syrjäytyneet syrjäytyminen leipäjonot poliittinen vaikutus puolue ideologia vasemmisto vasemmistolainen ajatu
s hyvinvointi hyvinvointivaltio pahoinvointivaltio leipäjono perussuomalaiset oikeisto kokoomus sosiaalidemokraatit äärioikeisto vihreät poliittinen lamautuminen lama rahoituskriisi lainat velkantunet kirja kirjallisuus lehti köyhiä varattomuus mielenterveys joulu 2008 2009 sosiaalitoimi sosiaalipolitiikka uudistus lautakunta komitea propaganda työmarkkinajärjestö kähmintä politiikka sosiologia tulevaisuustutkimus gallup luokkaretki hallitus yhteiskuntaluokka

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Brothers - Hamlet Afganistanissa

Susanna Bierin ja Anders Thomas Jensenin Brothers-elokuva.

Hyvin yksinkertaista ja äärimmäisen uskottavaa tanskalaista dogma-konfliktidraamaa pienellä shakespearelaisella traagisuusmausteella ja riittämättömyys-paatostwistillä.

Oidipaaliseen ansaan joutuva Hamlet Afganistanin NATO-ristiretkellä, kadonneen miehen paluu kotiin ja isä-suhteen käsittely konfliktilla veljesvihan kautta.

Tästä on juuri valmistumassa jyreämpi jenkkiversio mutta tämä on ehdoton originaali.





Jones, Ernest.
"The Oedipus-Complex as An Explanation
of Hamlet's Mystery: A Study in Motive
" The American Journal of Psychology 21.1 (January, 1910): 72-113.

KEYWORDS:: PSykoanalyysi elokuva elokuvien analyysi arvio dvd blueray

torstaina, joulukuuta 04, 2008

Sofi Oksanen sai Finlandia-selkääntaputuksen - Kulttuuri-idols palkinto 2008

Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY


Suosikkini oli Juha Seppälän Finlandia-ehdokas Paholaisen haarukka.

Hiljentykäämme hetki suosikkini häviön johdosta.
Kauan eläköön Juha Seppälä.


Politiikassa ei ole mitään pahaa.
Kulttuuripolitiikassakaan.
Siis poliittisuudessa sinänsä.
Kulttuurissa.

Todellisuuden peripateettisen poliittisessa luonteessa.
Määrittelyn ja identiteetin vapaassa tahdossa ja liittoutumissa.

Kaikki intentiot ovat politiikkaa.
Emootiot ovat intentioita.
Kulttuuri on emootioita.

Valintoihin tarvitaan intentioita ja asenteita.
Epätoivoista luulla jotakin muuta.
Kulttuuri on aina ideologiaa ihmiskuvasta.
Elävä kulttuuri ei ole surffausta ja kuviokelluntaa vaan valintoja.

Ihminen on intentio-olento eikä hänellä ole tulevaisuutta ilman tulevaisuutta painottavilla ja rajaavilla intentioilla.

Tasa-arvopolitiikka ja vähemmistöpolitiikka on aina asenteellista politiikkaa. Oikeudenmukaisen oikaisun ja tasapainottelun takia. Muuten emme olisi kulttuurimaa edes vähimmässä määrin tässä kieroutuneessa ja lapsellisen taantunelle ooppera-instituutiolle suurimmat rahat (64 miljoonaa euroa) tuhlaavassa perverssissä Opetusministeriön korkeakulttuurisysteemissäkään.


Historian roskatunkion kaivaminen on jaloa ja riitaisaa politiikkaa valmiiksi pureskeltuna fiktionakin - vaikka horjuttaisikin myös suomalaista niin ihanaa turvallisuudentunnetta selkeän Kekkoskansalaisen historiankäsityksen ja eurooppalaisuuden identiteetin murtamisen myötä.

Finlandia-palkinto annettiin nyt taas yhden valitsijan empaattisen lukukokemuksen jäljiltä hyvälle kirjalle, joka on korostetun poliittinen ja konsensus-Suomen maailmanhistorian torjuntaa purkava, manaavaa realismia, julmuuden uudelleen piirtämistä väärennetylle kartalle.

Sofi Oksanen on toki ansainnut ajankohtaisella kirjallaan ja rohkealla profiilillaan medianäkyvyttä onkivan Finlandia-palkinnon. Hän käyttää sanaa kuin miekkaa, pystyttää kerronnan muotoa auraksi hygieenisiä todellisuuskäsityksiä ja unohdusta kohtaan ja konstruoi historian haamuja nuoriakin lukijoita kiinnostavalla tavalla.

Sofin kirjassa Puhdistus on ehkä kirjoittajan raskaalla kädellä hahmoteltu liian suoran emotinaalisen nostalgia-requiem-akselin päälle rakennettu pseudoempaattinen konstruktio amoraalisen päähenkilön tyhjästä vapaudesta tehdä mitä tahansa oman vapautensa vuoksi lähimmäistensä kustannuksella - ja lukijan lohdutukseksi sitten painottamalla pyhittää kaikenkattavaa universaalia inhimillisyyttä eli protagonistin omantunnon piirteita antagonistille tämän dualistisen januskarakteerin kautta, ikään kuin Dorian Grey Virossa.

Sofi on käyttänyt kirjalliset taitojaan keskittyen lavastukseen, luodakseen moraalisen elegian peitelläkseen intentionsa mukaisen perinteisen moraliteettitarinan yksioikoisuutta.

Minua eivät kovin vakuuta kuvaelmat "pohjimmiltaan" inhimillisistä sosiopaateista, joita pakottaa jokin "sittenkin aito" ihmisyys ja tiedostamisen halu. Lukijan lohduksi ja absoluuttisen moraalimaailmankuvan turvaksi.

Sofin kirja on erittäin tarpeellinen lyyrinen raportti yhä nykyajan valheellisia oikeistolaisia ja äärivasemmistolaisia historiapervertikkoja vastaan. Totuuden nimissä ja inhimillisyyden puolesta.

Mutta.

Ajallista verrattuna ajattomaan.

Jos ajatellaan kirjallisuutta kirjallisuutena, ajattoman tyylin ja olemassaolon tapojen syvyysluotauksen abstraktiona, niin uhmaan väittää, että Juha Seppälä olisi vihdoinkin ansainnut F-palkinnon ilman muttia ja ketunhäntää kainalossa. Juha Seppälää voisi kuvata ajattomaksi kirjailijaksi, hän osaa siepata kirjaimiinsa suomalaisen sielun ytimesta hyvin aikaa kestäviä varjostumia ja kirkastumia.

Ja kirjoittaa samassa liigassa kuin Dostojevski.
Ah.

Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta, voi laatukirjailija huokaista istuessaan tornadomaisen kulttuuripolitiikan hiidenkivessä, ajan huhmareen alla. Kirjailija jaksaa ja tsemppaa ja toimii tinkimättömän sokeasti kutsumuksensa mukaan suomalaisten meemien hahmotuksessa.

Kirjoja syntyy, alasin hehkuu ja hengitys höyryää. Kutsumus täytyy olla ehdoton mutta saa sitä nyt varmaan vituttaa 20:n aikaa uhmaavan kirjan ja muutamien F-ehdokkuuksien jälkeen, satojen yleisinhimillisten tarinoiden jälkeen, jos ei ole laatu vakuuttanut kuttuurimuumeja.

Kutsumus tulisi kulttuurimaassa palkita runsaskätisesti, ylitsevuotavasti, jos on päässyt kulttuurimme ytimeen ja kirjallisesti säilönyt jotakin kovin sanatonta suomalaisuutta.

Juha Seppälä kuitenkin vain jatkaa, koska muuta vaihtoehtoa ei tosi kirjailijalla ole. Niin. Pateettista? Aikaa leikkaava ja moni-intentionaalinen kirjailija on aina pateettisessa pattitilanteessa kirjallisessa ehdottomuudessaan ja ajattomassa epämuodikkuudessaan, aivan kuten Mika Waltari.

Seppälän Super Market on ehdoton suosikkini. Jylhän mehevä arkipäivän Suomi.


Finlandiapalkinto pitäisi jakaa vaikkapa kolmelle parhaalle ja keskustelua herättävälle tekijälle, ellei joku todella säteile muiden yli. Finlandiapotti on säälittävän pieni armonpala verrattun kultturin ylipainoiseen käenpoikaan. Oopperan vuosisatainen juppikulttuuri suomalaisen kulttuurin resursseja syövänä syöpäpesäkkeenä.

Ainakin kulttuuripiirien tulisi nousta kapinaan oopperamafiaa vastaan ja pienentää oopperan tukirahat kolmasosaan lähemmäksi asiakaslukujen suhdetta - ja antaa 45 miljoonaa euroa lisää elävän elämän taiteille, mm kirjallisuudelle ja teatterille.

Carthago delenda est.

Politiikalla ei ole enää edes viihdearvoa, ja älymystöstä on tullut vaaraton, sanoo kirjailija Juha Seppälä. "Talous on tullut korvaamaan perimmäisen turvan ja perimmäisen selityksen." Suomen Kuvalehti






Kannattaa lukea myös uusin henkilökuva Waltarista; Rajala, Panu: Unio mystica.
Siinä on Waltarin varhaisimman ja julkaisemattoman teoksen katkelmia, Lauluja Saatanalle. Kirjallisuus kulttuurintutkimus opetusministeriö kulttuuriseteli eksistentialismi maailmankirjallisuus suomikuva, itsenäisyyspäivä juhlat linnan juhlat itsenäisyyspäivän vastaanotto linnassa taiteilija kokemus muisti tulkinta ihmiskuva lama novelli novellikirjallisuus proosa proosakirjallisuus kaunokirjallisuus 2009 super market kirja Finnish literature art arts Finland award book new best books net author arvio arvostelu kirjallisuusarvio kirjallisuusarvostelu kritiikki kiiltomato taide taidemaailma sisäpiiri essee sensuuri hannu salama historian opetus.
.

tiistaina, joulukuuta 02, 2008

Noitien aika sunnuntaisin FST:llä

Noitien aika - Häxornas tid

FST5 Sunnuntaisin klo 21.50
Osa 1/5: Dokumenttisarja, joka sisältää Jan Guillou:n kirjaan "Noitien asianajaja" perustuvia dramatisoituja kohtauksia. Noitapaniikki alkaa Ruotsissa vuonna 1667 Härjedalenissa, kun 11-vuotias Gertrud Svensdotter alkaa kertoa kohtaamisesta noitien kanssa.


Ehdottomasti tärkeimpiä dokumenttisarjoja vuodenvaihteen sivistykseksi.

Valottaa loistavasti fundamentalistisen uskonnollisuuden syntypiirteitä Pohjoismaissa ja varsinkin mitä Ruotsi omaksui edellä. Maagista pelkoa, ahdasmielisyyttä, seksuaalisen kateuden projisoivia representaatioita, onnettoman kansan verenhimoa, kirkon pimeää marttyyrikulttuuria kansanomaisin maustein. Uuteen kristinuskoon pakotettu kansa alkaa suhtautua hysteerisesti entisiin kansanuskomuksiinsa ja loitsuihinsa kiihkeimpien pappien mieliksi - ja lapset suggeroidaan aikuisten viihdykkeeksi ja riemuksi näkemään niissä kauheuksia ja perversioita.

Alkuperäisen kulttuurin tuhoaminen ja valtion viralliset "noitavainot" olivat fasistisen tehokasta ja järjestelmällistä kuningaskunnan politiikkaa nimenomaan Suomessa.

Professori Juha Pentikäinen on sanonut että Ruotsin katolisen kirkon palkkasotilaat ja irlantilaiset sotilasmunkit paavin valtakirjalla mestasivat järjestelmällisesti satoja suomensukuisia shamaaneja ja parantajia (suomensukuisten sana "noita") Suomenlahden ympäristössä - eikä suinkaan vuosina 700-1500 näiden rangaistusryhmien miekkailua kirjattu paperille ( - paitsi mitä inkvisition suljetusta kirjastosta voisi löytyä).

Ankarat lait, sosiaalinen painostus, julkiset häpäisyt, perinnerituaalien kieltämiset, mm. pyhän karhun demonisoiminen, kirkonkirouksella uhkailu, elinkeinon harjoittamisen kieltämiset kastamattomilta miehiltä ja muut kirkkosysteemiä alustavat valloitustoimet tuhoamiskäytäntöineen olivat järjestelmällisiä.

Suomessa on löydetty 1100-luvulla yht´äkkiä ilmestyneitä täsmällisen kristillisiä hautausmaita, jotka kertovat äkillisestä kulttuuri-invaasiosta ja nopeista, sotilaallisista valloitustoimista, eivät hitaasta kulttuuriprosessista, assimilaatiosta.

Kaikki Suomeen ja Ahvenanmaalle (1100-1500) viranomaisten pakkomielteisesti pystyttämät kymmenet kivikirkot ja pyhimysmuistomerkit asetettiin tuhottujen rituaalilehtojen paikalle niitä häpäisemään. Seitat, pyhien karhujen karsikkopuut, naisten lehdot, tuhottiin, kaikki.

Kirkko ei suinkaan pyrkinyt poistamaan taikauskoa vaan käyttämään sitä hyväksi kahdella tavalla.

Kirkkojen tärkein kuvitusaihe oli aina, joka kirkossa värikkään punertava demonien juhlinta, kadotettujen piinaaminen, tuomio ja helvetti. Suomalais-ugrilaisten feminiiniä hengetär-uskonnollisuutta käytettiin hyväksi nimeämällä jokainen kirkko Marian kirkoksi, verbaalisen käännytystyön ja Marian jumalallisuuden korostamisen kohdistuessa oikeastaan vain naisiin. Ja kun naiset kastoivat lapsensa varmuuden vuoksi myös kirkon kasteella, kohta kaikki pitäjiksi määritellyt alueet olivat kirkon vertotuksen ja opetuksen alaisuudessa. Vantaankin turistirysä Pyhän Laurin kirkko oli alunperin Pyhän Marian kirkko (helvettikuvineen). Siellä on yhä Suomen vanhin Äiti Maria-patsas.

Noitarumpuvaino, kirkkomme oma mini-kristalnacht
jatkui vielä 1940-luvulle saakka Suomen Lapissa "luterilaisten" pappien toimesta.

Noitavainoon alustavia nykyisiä fundamentalistisia ilmiöitä, demonisaatiosta pienemmässä mittakaavassa (raamatullisempia ja taikauskoisempia aikoja odotellessa) ovat vaikkapa tuoreen Nokiamissio-liikkeen hengellisen sotakoulun maailmankuva ja manausopetukset hyvinkin nuorille ja luterilaisessa kirkossa toimivien viidesläisten nuoriso-ohjaajien opetukset demoneista ja riivaajista kirkkonuorten uhkana. Amerikkalaisen eli evankelikaalisen fundamentalismin (kalvinismin) todellinen isä Jean Calvin hukutti lämpimikseen n. 200 naista epäiltynä noituudesta ja huoruudesta perustaessaan "moraalisesti" puhdasta kirkkokaupunkia Sveitsiin.

Amerikkalaiset evenkelikaalit yrittävät tällä hetkellä tosissaan luoda Amerikasta uskontopolittista utopiaa, kirkkovaltiota, kaikin mahdollisin keinoin. Tosin huonoin lopputuloksin, Bushin neocon-ryhmän jälkipyykin jäljiltä.


Kirjailija Amos Ozin toteamus: Vakavin ristiriita ja kriisien lähtökohta tällä hetkellä maailmassa on fundamentalismin ja liberalismin välillä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa
"Marko Nenosen ja Timo Kervisen keräämän 1 200 tapauksen aineiston perusteella
voidaan kuitenkin päätellä, että vuosina 1500–1700 syytettyjä oli yhteensä noin 2 000."

Seppo Liukon kirjoitusta noitavainoista

ja wikitietoa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_muinaisusko

http://www.etnika.fi/karhu.htm


Marttyyrit-elokuva Finnkino




– Nouse pois, nokinen poika, nokiselta nuotiolta,

havuisilta vuotehilta, pihkaisilta pään aloilta!

Nouse kulta kulkemahan, hopea vaeltamahan

raha rannan kierräntähän, kultaista kujoa myöten

hopeaista tietä myöten, maata maksan karvallista.

Hongotar hyvä emäntä, Katajatar kaunis vaimo

veistä pilkat pitkin puuta, rastit vaaroihin rapaja,

josta näkis vieras tiensä uros outokin osaisi.

- Karhun herätys

(Tuhkala, H. Meriläinen 1988 SKVR I, 4:1199)




KEYWORDS:: tv sarja sarjat ohjelmatuotanto tuotanto kulttuuri historia uskontotiede fundamentalistit fundamentalismi dokumentti dokumentit televisiossa televisio ruotsalainen saatana perkele vainooja helvetti kadotus noitavaino parantaja kansantarina kansansatu sadut satu legenda noitavuori manaus taikausko uskonnollinen tulkinta ilmestyskirja maailmanloppu demonisoitu demonisointi projisointi kauhu horror.

maanantaina, joulukuuta 01, 2008

Lääkäri haluaa hyvää aamusta iltaan

- päivitetty ii -

Julkinen hammashuolto tyrkyttää potilaille yksityisiä palveluja - HS


Uusi lama häämöttää mutta valtio haluaa erityissuojelukseensa joitakin korkean profiilin yhteiskuntaluokkia ja heidän elämänlaadunparantamistalkoitaan. Nyt lääkäreille halutaan taata yksityisvastaanottoja kansalaisten verotuloilla rakennetusta infrastruktuurista. Ettei lääkäreille tule paha olo paremman tulotason yksityisyrittäjän arjessa.


Työryhmä:
Julkiset sairaalat ja terveyskeskukset
myös lääkäreiden yksityiskäyttöön -
HS


Tämä on looginen jatko-osa päämäärätietoisesti toteutettavan tasavertaisen terveydenhuoltoperiaatteen romuttamisesta. Valtio haluaa pestä kätensä ja kumittaa lakikirjasta pois valtion vastuun yksilön terveydestä.

Yksityistämisen jalo projekti on demand. Käänteistä kansallistamista: kansalaiset ovatkin ensisijaisesti yksityisinä henkilöinä yritysten asiakkaita valtion virkamiesten silmissä. Tämä on sujuva ja "järkeen" vetoava "vastuullisen" kansalaisen imagostatuksen muutosprosessi.

Eli tässä uusliberalistisessa ideologian uudelleenjärjestelyssä kansalaisen on oltava vastuullinen, ei suinkaan valtion.

Ideologia perustuu aina ihmiskuvalle.

Kohta"itsestään huolehtiva" kansalainen on (taas) mielikuvana itsestäänselvyys - ja kunnon kansalaisen itsetunnon edellytys. Vain köyhät jonottavat häpeälliset 6 kk hammahoitojonossa samalla kun tulehdus suussa leviää ja muut sairaudet villiintyvät hoitamattomasta hammaskalustosta.

Tunsin yhden vanginvartijan 1989 laman jälkeisenä aikana ja hän sanoi, että hänen "täytyy vihata vankeja", jotta voisi olla hyvä vartija - ja saadakseen muiden vartijoiden arvostuksen. Vartijan statuksen. Muten hän olisi nolo ja työyhteisön ulkopuolella.


Suomen historia on todella outo muihin maihin verrattuna.
Skitsoidi, "joko-tai" mustavalkoisuutta.

70-luvun ihme oli outo ilmiö.

Eli päättäväinen sosiaalinen vastuu valtion taholta, selkeä sosiaalipolitiikka ja hyvinvointia tasaava progressiivinen verotus. Yksilön arvo ja tasa-arvo, myös palkassa kohtuu-periaattena.

Tärkein syy siihen oli tarkoin organisoidun maan uusi imago ja näyteikkunaprojekti.

Eli toisin sanoen - Ruotsia ihailtiin maailmanlaajuisesti hyvänolon maana ja Suomi halusi olla Ruotsin vertainen maa.

Ruotsin ylitsepursuva hyvinvointi sai loistavan statusilmön luonteen ja suurieleisesti kaikille kansalaisille luvattiin Suomessakin samaa äiti-Ruotsin paratiisia. Niin uusi ideologia kansalaisyhteiskunnasta sai suomalaiset liikkeelle pohjimmiltaan se perinteinen kateus, ei varsinaisesti ideologia. Yksi motiivi poliittisella eliitillä oli se, että silloin tyytyväiset kansalaiset eivät puuttuisi eliitin reaalisosialismiin poliittisessa valtapelissä. Outoja motiiveja mutta jotka Euroopan rauhan historiallisessa muutosvaiheessa toimivat.

Siten kaivettiin esille suomalaisille ikivanhan kulttuurin ydinihanteiden kautta tuttu muinainen kylä-/metsästysyhteisön keskinäinen solidaarisuus, vastuullisuus kopioimalla se nyt modernina versiona Ruotsista elintason ja eurooppalaisuuden merkiksi.

Luettuani Jera ja Jyri Hänninen: Kallis köyhyys -kirjan ennakkoasenne hävettää. Kaksikko kirjoittaa niin terävästi ja oivaltavasti – ja niin poliittisesti – että hirvittää.

Laman jälkeen
Suomesta tuli rikkaiden veroparatiisi ja köyhien velkahelvetti. Miksi?

Hännisten tulilinjalla on ensimmäisenä Paavo Lipponen, joka "hylkäsi kaikki perinteiset vasemmistolaiset arvot" ja teki uudesta sosiaalidemokratiasta eliitille antoisaa aikaa.

- Helsingin Sanomat


Suomalaisillahan on juuri nyt "periaatteellisina" ydinihanteina mm. eettisesti ihailtavat sairaanhoitaja, poliisi ja kirjailija - ja kaikilla näillä ammattiryhmillä on kuitenkin eliittipoliitikoiden tahdosta surkea palkkataso. Outo ristiriita. Ihaillaan yhteisölle edullisia uhrautujia?

Suomalaiset jostain syystä alistuvat automaattisesti elvistelevien, itsevarmojen herrain elkeiden edessä ja eliittikultin kovaan ihmiskuvaan eivätkä sitten äänestä oikeasti pehmeitä poliitikkoja, koska humaanit poliitikot eivät maalaa dramaattisia kauhukuvia kovien "reaali"-arvojen hylkäämisestä eivätkä tarjoa ns isällistä viranomaisturvaa ja ankara isän kättä, johon meidät on ehdollistettu venäjän ja ruotsin kovan viranomaiskouran kautta 700-vuotta.

Toinen syy 70-luvun ihmeeseen muutaman suomalaisen sosiologinkin mielestä on ollut suunnaton menneisyyden tuska nälkäkuolemista, sosiaalisesta julmuudesta ja sisällissodista.

Holkerin ja Koiviston ahne ihmiskuva ja poliittisen pelin ylimielinen, Kekkosen lanseeraama harhakuva Neuvostoliittovetoisesta ja Neuvostoliiton ikuisesti suojelemasta poliittisten puolueiden koskemattomuudesta voitti 1985 ja Suomi syöksyi voitontavoittelun vortexiin.

– Kun laskee kaiken tämän yhteen, niin minun on mahdotonta nähdä, miten uusliberalismiin pohjautuva, konfliktia kiihdyttävä prosessi voi jatkua pitkällä aikavälillä.

Jos lama tulee, niin Heikki Patomäen mukaan siitä tullaan jälleen syyttämään sitä, etteivät markkinat vieläkään ole riittävän vapaat. Seuraa uusi uusliberaalien uudistusten kierros. Suomessakin tarvitaan taas ”kipeitäkin ratkaisuja.”
- Hirvasnoro: Heikki Patomäki: Uusliberalismi Suomessa 2


1989 poliitikojen julma poliittinen harhautus oli suora seuraus seuraus tästä eliitin maailmankuvasta, joka uhrasi kansalaisten oikeudet eliitin hyvinvoinnin ja sijoitusten turvaamiseksi. Lamalla lyötiin muille lamaannus, kansalle luotiin illuusio, jonka mukaan se ei voisi valita johtajiaan vaan johtajat valitsevat itse itsensä ja kansan parhaan kansan "tyhmyyden" ja avuttomuuden takia.

Kun vastuunalaisten olisi pitänyt tehdä uudelleenarviointeja ja katumusta, syntyikin kaikkien aikojan vastuupako ja kansalaisten syyllistäminen eliitin rahaläträilystä ja lainakeinottelu- mässäilystä.

Julmuus kumuloituu ja nimenomaan usein ylhäältä alaspäin.

Suomen valtion skaalassa tapahtui sama ilmiö kuin jos pomo häpäisee alaisensa, niin tämän alaisen lapsi on kohta potkimassa perheen koiraa ja repimässä perhosen siipiä.

Suomalaisten pahan olon kaava on puhumattomuudessa, kirkon häpeäkulttuurissa. Erehdy tai ole vajaa, niin syntiseksi sinut saarnataan entistä julmemmala äänensävyllä ja pappi/poliitikko todistaa näin olleensa oikeassa. Systeemiä suojeleva sumuverho.

Kun Soneran mielipuoliseen uhkapelikonkurssiin pumpattiinkin veronmaksajien rahoja 4,5 miljradia, niin mitään keskustelua kansalaisten oikeuksista ei käyty. Firma piti pelastaa, koska päättäjien osakkeita ja kavereita oli tässä pellefirmassa niin monta. Sonera sai aloittaessaan ilmaiseksi 10 miljradin infrastruktuurin mutta onnistui tuhlaamaan vieläkin enemmän kansalaisten rahoja. Systeemin ongelmia ei tunnustettu ja systemi puolusti omia miehiään, hinnalla millä hyvänsä.


Kirkko ajoi Suomessa täydellisen hierarkian yhteiskuntaa ja kuninkaan iloksi onnistui tehtävässään.

Pahan olon ilmaiseminen ja siitä eheytyminen puhumalla on ollut suorastaan kiellettyä, koska heikkouttaan ilmaiseva ja käsittelevä ihminen on kirkon jyräämän tottelevaisen kansalaiskristityn ja alistumiskulttuurin ydin.

Hiljainen alamainen, nöyrä syntinen, voimattomuuteen tyytyvä käskyläinen.

Joka voi muuttua herraksi vain röyhkeydellä, oikeita kenkiä nuolemalla ja hylkäämällä solidaarisuuden "tavallisia" kohtaan luokkatietoisilla eleillä ja aatelisten perinteisellä ironialla.

– Ennen ihmiset eivät sillä tavoin uskoneet yliluonnolliseen, niin kuin nykyään uskotaan. He vain elivät maailmassa, jossa oli maahisia ja haltijoita, Risto Pulkkinen kertoo.
– Tuonpuoleisuus oli jatkuvasti läsnä ihmisten elämässä. Tämä on suurin ero nykyiseen elämänmenoon.

Siksi muinaisten suomalaisten kohdalla ei pidä puhua uskonnosta, vaan maailmankuvasta. Jumalatkaan eivät olleet niin tärkeitä. - Ukko Ylijumala nousi ylijumalaksi vasta Lönnrotin myötä, mutta hän ei ollut samanlainen kuin vaikka kaikkivoipa kristinuskon Jumala. Metsän tai veden haltijoita voi kutsua jumaliksi, mutta lähinnä he olivat mahtavia tuonpuoleisuuden olentoja, joille uhrattiin hyvän pyyntisaaliin toivossa.

- Kirkkojakaupunki.fi








Video Areena
Pankkilaskun maksajat

Ohjelman toisessa osassa Syylliset ja syytetyt painopiste on pankkikriisissä ja pankkituessa.
Kuka pankkikriisissä voitti, kuka hävisi ja minne on hävinnyt 60 miljardia markkaa?


Väärä analyysi lamasta johti
työttömyyden kasvattamiseen
- Hirvasnoro


Orpo piru
Idänkaupan ihmeitä. Kari Holopainen 2007. Kirja nollasummapelistä, ulkopolitiikasta,
keskiaikaisesta hovista, joka kerran hallitsi modernin Suomen sisäpolitiikkaa.


Lama, eliitti, valhe ja viha



Uusi sisällissota ja valtion todellinen velka



1990-luvun hallinnon uudistukset
toivat mukanaan ajatuksen ministereistä strategisina johtajina. Valtiotieteiden maisteri Minna Tiilin Lipposen hallitusten ministereihin kohdistuneen tutkimuksen mukaan ajatus on jäänyt pitkälti vain ajatukseksi. TM Minna Tiili väitteli huhtikuussa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.



Dokumentti Toiveet roskissa


Omat näppini ovat tässä dokumentin tuotannossa olleet mukana kouluttajan roolissa. Koulutin dokumentin tekijän käyttämään kameraa sulavasti ja ajattelemaan kuvaustilannetta ennakoinnin ja editoinnin kannalta neljässä tunnissa pari päivää ennen hänen reissuaan Afrikkaan. Kyllä siitä ihan kelpo dokumentti tuli pikakoulutuksellakin.

Uusilla tekijöillä usein puuttuu maltti valmistautua ja treenata ennen varsinaista tuotantoa. Ei dokumentti ole pelkkää magiaa, kyllä hyvä tekijä treenaa itseään kameran kanssa kuten urheilija ruumiinsa kulttuuria. Kameran käyttö ja tilanteisiin reagoiminen ei ole helppoa mutta sen käytön helppoutta, hahmotuskykyä ja intuitiivisuutta voi lisätä helposti kun käyttää aikaa hyvissä ajoin ennen varsinaista sähellystä.

Ismo Alanko Teholla - Seitsemän Päivää

.


KEYWORDS:: Millä mielellä itsenäisyyspäivän juhlat 2008 - - videot taiteilijaelmä kirjallisuus kulttuurintutkimus opetusministeriö kulttuuriseteli eksistentialismi maailmankirjallisuus suomikuva itsenäisyyspäivä juhlat linnan juhlat itsenäisyyspäivän vastaanotto linnassa taiteilija hassisen kone tuomari nurmio video musiikkivideot suomalaiset suomalainen itsetunto krapula elämänhallinta elämänhallintakurssit omakuva känni humala itsetunto-ongelmat suomalaisten huono itsetunto hybris ego egoilija yliminä arvot arvokeskustelu vastuu elämän arviointi itsetutkiskelu päiväkirja lyhytelokuva illanvietto bileet bilekuvat kun sä saat mitä tilaat niin pidä varasi kumpi jeesus vaiko piru muutti veden viiniksi eksistentialismi kyyninen kyynisyys alkoholismi alkoholisti viinan kulutus juorulehdet iltapäivälehdet maailmankuva kriisi murros taitekohta suden hetki bipolaarisuus raportti kännykkävideot lama rahapolitiikka rahamarkinat juppi juppikultturi sijoittajat sijoitusmarkkinat osakkeet osakekurssit etiikka moraali kymmenen käskyä karma omavastuu henkivakuutus vortex depressio

Tieteen päivät - mm. Kosminen evoluutio, Uskontojen historiallinen kehitys - video selaimen kautta -

Tieteen päivien videot


(selaimessa täytyy olla ilmainen flash-plugini, joka useimmissa onkin valmiina - päivitä, jos ei toimi)

http://video.helsinki.fi/flash/arkisto.htm

Evoluutiopsykologia-väittely Tieteen päivät



LAUANTAI 10.1.09

10.00–11.45 VAU, RÄISKIS, VLADAM
NUORTEN LAUANTAI
Käsikirjoitus: LUMA, Aino, Heureka, TSV, TJNK
Päärakennus, pieni juhlasali (4 krs.)
Oppimisshow. Millaisia ovat uudet avoimet kokeilevat oppimisympäristöt?
Tiedeteatterin ja -temppujen ohella sessioissa esitellään uudenlaisia oppimisympäristöjä.
Seremoniamestari: pääopas Harri ”Heko” Montonen, Heureka

12.15−14.15 ÄLYN TULEVAISUUS
Päärakennus, sali 1 (2. krs.)
Puheenjohtaja: dosentti Timo Honkela (Teknillinen korkeakoulu)
Professori Erkki Oja (Teknillinen korkeakoulu): Koneiden laajenevat kyvyt
Professori Jarmo Alander (Vaasan yliopisto): Evoluutiolla älykästä tekniikkaa
Dosentti Timo Honkela (Teknillinen korkeakoulu): Koneen ja ihmisen rinnakkaisevoluutio

yms



TORSTAI 8.1.
10.00−12.00
"PAREMPIEN OIKEUS ELÄMÄÄN"
Päärakennus, pieni juhlasali (4. krs.) Puheenjohtaja: professori Marjatta Hietala (Tampereen yliopisto)Filosofian tohtori Ville Vuolanto (Tampereen yliopisto): Lasten hylkääminen antiikin ja keskiajan maailmassa
Professori Marjatta Hietala (Tampereen yliopisto): Rotuhygienian tausta
Dosentti Marjo-Riitta Antikainen (Helsingin yliopisto): Sukupuoli ja seksuaalisuus taivaskysymyksinä 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa ja seuraukset
to 13.30−15.30
USKONTOJEN HISTORIALLINEN KEHITYSPäärakennus, sali 13 (3. krs.)
Puheenjohtaja: professori Jaakko Hämeen-Anttila (Helsingin yliopisto)

Professori Jaakko Hämeen-Anttila (Helsingin yliopisto):
Uskonnon kehittyminen historiallisena aikana Lähi-idässä

Emeritusprofessori Heikki Räisänen (Helsingin yliopisto):
Kristinuskon kehittyminen
Filosofian tohtori, tutkija Teemu Taira (Turun yliopisto):
Uskonnollisten ilmiöitten uusia muotoja nykyajassa


Kristittyjen pitkä suhde homoseksualismiin

Vertauksen vuoksi Räisänen mainitsi naispappeutta ja parisuhteiden siunaustakin rajumpia muutoksia kristinuskon historian varrelta. Sellainen oli esimerkiksi apostoli Pietarin aikana, kun Jeesus-liike oli vielä osa juutalaista uskonyhteisöä. Pietarin todistettua "pakanallisille" kuulijoille Jeesuksesta, nämä joutuivat ekstaasiin ja alkoivat puhua kielillä.

Tämä tulkittiin Räisäsen mukaan merkiksi siitä, että Jumala hyväksyi pakanat, ja että heidät voitiin liittää seurakuntaan ilman Jumalan Raamatun mukaan ikuiseksi säätämää ympärileikkauksen riittiä.

-Tämä oli niin raju uskonnollisen tradition muutos, että nykypäivän naispappeus ja parisuhteiden siunaus näyttävät sen rinnalla lasten leikiltä. - Iltasanomat



An atheist advertising campaign has been launched on buses across Britain. A fund-raising drive for the promotion, carrying the slogan "There's probably no God. Now stop worrying and enjoy your life"






Keskiviikon teemat

KOSMINEN EVOLUUTIO
Päärakennus, pieni juhlasali (4. krs.)
Puheenjohtaja: professori Kari Enqvist (Helsingin yliopisto)
Professori Kari Enqvist (Helsingin yliopisto): Aineen synty
Dosentti Hannu Kurki-Suonio (Helsingin yliopisto): Rakenteen synty
Dosentti Karri Muinonen (Helsingin yliopisto): Aurinkokunnan evoluutio

MITÄ JOKAISEN TULISI TIETÄÄ EVOLUUTIOSTA
Päärakennus, sali 1 (2. krs.)
Puheenjohtaja: professori Hanna Kokko (Helsingin yliopisto)
Professori Hanna Kokko (Helsingin yliopisto): Mitä kertoisimme Darwinille evoluutiosta?
Akatemiaprofessori Johanna Mappes (Jyväskylän yliopisto): Miksi leppäkerttu on värikäs, miksi bakteeri aiheuttaa taudin? Evoluution vastaukset selviytymishaasteisiin
Filosofian tohtori, päätoimittaja Katja Bargum (Trends in Ecology & Evolution): Näkymiä evoluutiotutkimuksen aitiopaikalta


DARWINISMI JA MAAILMANKUVAN MUUTOS
Päärakennus, sali 13 (3. krs)
Puheenjohtaja: kansleri, professori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto)
Tutkijatohtori Marja Jalava (Helsingin yliopisto): Darwinismin vaikutus suomalaiseen aatehistoriaan
Kansleri, professori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Darwinismi ja uskontokritiikki
Professori Kari Lagerspetz (Turun yliopisto): Biologinen ihmiskäsitys



* * *



Docpoint Helsinki


tuleva Docpoint



Kekkoslovakia

Winners & Bestsellers

Loistodokumentaareja maailmalta. Sarjassa mukana mm.
El Salvadorin jengiläisistä kertova La Vida Loca sekä Man on Wire.


Lies Jonas Odell

Kolmen eri henkilön tarinat kertova animoitu dokumentaari tarkastelee valheen eri muotoja ja valheen seurauksia. Ilmaisun visuaalinen kirjo heijastaa ihmismielen reaktioita totuuden kätkemiseen. Tosipohjainen kuvamateriaali sykkii piirretyn, vahvasti sävytetyn ja tyylitellyn animaation keskellä kuin totuuden häivähdys valehtelijan mielen pohjukassa.


AnimaDoc

Animaation keinoin toteutettua dokumenttielokuvaa.


KEYWORDS:: dokumenttielokuva, dokumentit festivaalilla ELOKUVAFESTIVAALI DOKUMENTTIELOKUVAFESTIVAALI festivaali helsingissä tapahtumat elokuvat uudet elokuvia mustavalkoiset dokumentaarinen fiktio elokuvateatterit erilaiset vaihtoehtoelokuvat filkat filmit todellisuus kuvaus totuus cinema verite verita dogma suomalainen ruotsalainen tanskalainen pohjoismaalainen eu fi net doc .info nordic documentary.