lauantaina, heinäkuuta 12, 2008

Lempeä väkivalta



Jos tämä tapaus olisi tapahtunut valtion virastoruokalassa ja pomo olisi pakottanut työntekijän syömään oksennetun suupalan, kuinkahan olisi käynyt?
Hämeenlinnan käräjäoikeus on päättänyt hylätä kaikki syytteet hattulalaisen päiväkodin pakkosyöttötapauksessa. Syytettyinä oli 49- ja 48-vuotiaat naistyöntekijät. Käräjäoikeus ei kiistänyt, etteikö pakkosyöttämistä olisi tapahtunut. Oikeus katsoi, että syytetyt vastoin päiväkodin arvoja kohtelivat lapsia ankarasti ja tiukasti. Oikeuden mielestä tämä ei kuitenkaan riittänyt toteuttamaan pahoinpitelyn tunnusmerkistöä. IL

Kolmen ammattilaisen silminnäkijän lausunto pahoinpitelystä ja pakkosyöttäjien pilkkaavista huudoista ei kelvannut käräjäoikeudelle.

Ovatko lapset yhä ilman oikeusturvaa?

Vaikka tämä epäsensitiivinen pakkosyöttö yökkäilyn jälkeen on ollut maan tapa kirkon kovan tottelevaisuuskurikulttuurin ajan, satoja vuosia, ei se silti oikeuta työnantajiakaan käyttämään enää kirkon oivaa jalkapuukeksintöä rankaisuna syntisille työntekijöille.

Nähdäänkö lapset väkivaltaa kestäviksi olennoiksi ja lain suojassa kulkevat aikuiset herkemmiksi kuin lapset? Sekö lisää aikuisten turvallisuudentunnetta kun oikeuden päätöksellä saa pakkosyöttää lapsia?

Aikuisille armo, lapsille kuri.

Ei ihme, että Suomi on WHO:n tilastoissa vanhan Euroopan väkivaltaisin maa. Päivähoitajien pomot ja lastensuojeluviranomaiset eivät taida lainkaan ymmärtää, mistä pienet Fritzlit ja Auviset on tehty.

- lisäys
Väkivallan puolusteleminen perustuu aikuisten oman menneisyyden prosessoimattomuuteen. Itse koettua väkivaltaa ei ole käsitelty vaan on jopa täysin tunnemuistina torjuttu, jotta ideaalikuva mm omista vanhemmista voisi säilyä "puhtaana" ilman häiritsevää tuskan ja häpeän ristiriitaa. Ihmisen tavanomaisin reaktio lapsena koettuun väkivaltaan on syyllistää itsensä, jotta uhri itse voisi mieltää aikuisen toiminnan "mielekkäänä".


Pyytävätkö nämä uutisoidut pakkosyöttäjät anteeksi lapsilta? Eivät varmasti ilman uhkausta - "Ei kukaan tahtonut mitään pahaa mutta nyt sitten tiedät mitä voi tapahtua jos et syö käskystä".

Minä ainakin olen joutunut kokemaan tämän saman toimenpiteen niin koulussa kuin kotona. Eikä se kasvattanut milliäkään vastuuntuntoa tai oppimiskykyä.





Jerseyn kauhutalo todistaa myös rajoittamattoman väkivallan tilanteesta, kun psykopaatit pääsevät valvomattomasti pyörittämään bisnestä:

Salainen poliisiraportti paljastaa
lastenkodin vuosia jatkuneet kauhut.






7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Varsin hvyin sanottu ..karmaisevaa ja puistattavaa touhua..

http://taidemieli.vuodatus.net/

minä kirjoitti...

niin lapsen pitää syödä. koneeseen polttoainetta. koneina länsimaissa ihminen usein nähdään.
muistelin että hesarissa joku lääkäri (länsimaalainen, hyvä tässä tapauksessa) sanoi jotain siihen suuntaan että kyllä lapsen keho sanoo milloin sillä on nälkä.
nii ei pitäis olla niin tarkkaa millon ja kuin paljon. kunhan ruokaa on tarjolla silloin tällöin niin on hyvä.
kyseinen lääkäri sanoi myös että jos siltä tuntuu niin lapsi pysyy terveenä vaikka söis kaks viikkoa pelkkää banaania. erikoistilanteita kyllä mutta kertoo jotain.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Niin.
Suomalainen syöttämiskulttuuri ei nouse mistään huolesta vaan vallantunteen ylläpidosta.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, kun löysit jälleen hyvän aiheen ja otit juuri tämän esiin. Olen vasta löytänyt blogisi ja juuri nämä kriittiset pohdintasi ja esiinnostot ovat pitävät minut lukijakunnassasi.

Lasten pakkosyöttö ei tule minulle yllätyksenä, mutta kyllä tuo käräjäoikeuden perustelu oli aivan kuin jostain toisesta yhteiskunnasta. Historiallista taustaa sille voi olla olemassa (kuten kirjoitat), mutta mielestäni käräjäoikeuden olisi pitänyt asia tuomita, vaikka mitään sakkoa tai pahempaa rangaistusta ei olisi langettanutkaan. Minä hämmästyin oikeuden suopeudesta; olisi siis pitänyt edes suhtautua kielteisesti, vaikka käräjäoikeus ei olisi rangaistuslinjalle uskaltautunutkaan.

Itse aion kirjoittaa omassa blogissani tämän samaan aiheeseen liittyvästä omakohtaisesta kokemuksestani. Lapseni, joka on kova syömäri ja rakastaa sosiaalista syömistapahtumaa, joutui päiväkodin mustalle listalle siksi, että hän päiväkodin johtajan kirjallisen moitteen mukaan syö liian innokkaasti. Päiväkodin johtaja ei välittänyt kysyä lapseni intoa syömiseen minulta, vaan kiirehti tekemään lastensuojeluilmoituksen. Olin hyvin, hyvin hämmentynyt.

Itse olisin kovasti hämmästynyt, jollei päiväkotiin kolme (3) km pyöräilevä poikani olisi nälkäinen. Ja sitä paitsi ryhmässä aterioiminen on hauskaa. No, minä näin vastakkaisen esimerkin kautta, että syömisen ei saa olla hauskaa. Käräjäoikeuskin näyttää olevan samaa mieltä; aterioimisen ei tarvitse olla kiva kokemus.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Kertomasi päiväkodin johtaja on minusta aika selvä tapaus persoonallisuushäiriöisestä ihmisestä, joka on hakeutunut hoiva-alalle voidakseen päteä ja toimia muiden tuomarina.

Näitä tapauksia riittää.

Heitä ei huoleta lainkaan päiväkodin tyly ja kylmä ilmapiiri vaan he innostuvat jopa siitä epäterveestä ilmapiiristä jolloin voivat tylyttää ja piinata lapsia (ja lasten vanhempia) lisää.

Lapsia ei kannattaisi jättää tälläisten ihmisten armoille.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Kuulemma laissa on eläinten pakkosyöttö kiellety - mutta ei lasten.

Uskomatonta.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

- uusi lisäys kirjoituksessa:

Väkivallan puolusteleminen perustuu aikuisten oman menneisyyden prosessoimattomuuteen. Itse koettua väkivaltaa ei ole käsitelty vaan on jopa täysin tunnemuistina torjuttu, jotta ideaalikuva mm omista vanhemmista voisi säilyä "puhtaana" ilman häiritsevää tuskan ja häpeän ristiriitaa.

Ihmisen tavanomaisin reaktio lapsena koettuun väkivaltaan on syyllistää itsensä, jotta uhri itse voisi mieltää aikuisen toiminnan "mielekkäänä".