"Yhdysvaltalaisen yhteiskunnan luokkajako on nähtävillä yhteisösivustojen käyttäjissä. Facebook-yhteisösivustoa käyttävät nuoret saattavat olla kotoisin suurituloisemmista ja koulutetummista perheistä kuin MySpacen käyttäjät, amerikkalainen tutkijakoulutettava väittää.
Alustaviin tuloksiin on päätynyt Berkeleyn yliopiston tutkijakoulutettava Danah Boyd, joka on tutkinut yhteisösivustoja vuodesta 2003. Hän on tarkastellut MySpacen ja Facebookin käyttäjiä tekeillä olevaa väitöskirjaansa varten kuuden kuukauden ajan." - IT viikko
Ihmisen sosiaalinen "kulttuurievoluutio" tietoisuudelle erillisenä olentona mutta samalla ryhmän jäsenenä, "yksilön identiteetille", hyväksytyksi tulemiselle laumassa erikseen määriteltynä yksilönä, perustuu alunperin hierarkian sosiaaliselle hahmottamistarpeelle, sellaiselle hahmottamistavalle, jossa jokaisen sosiaalinen sijainti määritellään suhteessa muihin ylempänä- tai alempana-määrityksellä. Kukaan ei voi arkaaisessa hierarkiassa olla samalla tikapuulla vaan aina ylempänä tai alempana.
Jokainen kulttuurin muodostuminen on seurausta ihmisapinoidenkin äärimmäisen tarkasta hierarkian tiedostamistarpeesta. Kukaan "yksilö" ei alkeellisessa "heimokulttuurissa" luo "omaa" identiteettiään ja "arvon tuntemuksiaan" itsenäsiesti - vaan se annetaan hierarkisen arvosysteemin mukaan yhteisölle merkitsevän hyödyn, suhteiden ja/tai kykyarvostusten kautta. Hierarkinen arvosysteemi on ensimmäinen kulttuurin esiaste, joka siis on jo eläimillä, esim apinoilla, rotilla ja susilla. Sosiaalinen eläin haluaa olla kelpaava, ryhmän arvojen, "tarpeiden", tarve-mielikuvien ja ihailun kohde.
Ihmisen kulttuuriset perusmääritykset eivät ole paljoa muuttuneet miljoonan vuoden aikana. Biologinen "tarve", "yllyke" hierarkiseen tiedostamiseen on geneettistä.
Tasa-arvon käsitys 70-luvulla toisen maailmansodan kauhujen ja fasististen erottelupyrkimysten jälkeen oli tietyssä mielessä kulttuurimme humaani huippuhetki. Josta on palattu ja lujaa arkaaisiin käsitysskenaarioihinja arvolatauksiin.
chomsky: consumerism and control 1&2
Luokkajako, siihen kytketty halu luokkajaon tiedostamiseen ja rajojen näkemiseen, ei ole hävinnyt minnekään modernista kulttuurista, eikä varsinkaan tässä äärimmäiseen mainontaan perustuvassa kulttuurissamme. Kulutuskulttuuri on pyrkimystä lauma-/heimokulttuurin palauttamiseen uudessa muodossa.
Oh voi miten se Hiltonin kaunis, herkkä ja viaton tuhlurityttö oikein pärjää kovien toimittajien uteliaisuuden alla? Onkohan hänestä uusia kuvia netissä...Kuluttamisen maksimoimisprojektin edellytyksenä on kulutuskulttuurissa aina se arkaainen erottautumisen tarve, hierarkoiden luominen ja glorifioiminen. Elitismin mainonta ja lietsonta on oleellinen osa spektaakkelikulttuuria, jossa julkkiskulttuuri ja mainonnan estetiikka on vain uudelleen lavastettua arkaaista hierarkiakulttuuria.
Rahan, ystävien ja työpaikan statuksen avulla ihmiset haluavat määritellä itsensä aina mahdollisimman ylös. Nuorisokulttuureissa vaatteet ovat äärimmäisen tärkeitä identiteetin merkintätapoja. Tietysti internet myös saa myös heimoluonteisen jaon, jolloin osa kulttuureissa löytyy heimoja ja identiteetinmääritystapoja, jotka tuntevat tarvetta katsoa alaspäin muita heimoja.
Otteita Boydin väitöskirjasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti