sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

Poliittinen lynkkaus Kekkosen tyyliin

*päivitetty III
Marshall McLuhan:in 
 mukaan mediavälineesta tulee itse viestin sisältö.

Eli tyyli ratkaisee. 


Dramatisointi. Asetelma. Tosiasioiden häivyttäminen ja tosiongelmien.

Viihteellistäminen. Tyyli keventää ja ohjaa huomiota. Pois. Haihduttaminen. Rajaaminen ja estetiikka. Faktat kielletään vetoamalla esteettisen asetelmaan oliittisesta hegemoniasta, jota vain toistetaan.


Kärjistäminen ilman perustelua. 

Harhauttaminen voimavarana. 
Sodankäymisen perustaito.
 
Sisällöstä tulee toissijainen ja tyylistä keino ajaa piilotarkoituksia.


Politiikka on sillä, joka osaa käyttä epäolellisuuksia ja tehdä oikeistö kysymyksistä liian vaikeita ja näin vapauttaa itsensä todellisesta vastuusta.

Äänensävyistä, painotuksista, rajauksista, dramaturgisen viihdyttävistä painoseikoista tulee itse tapahtuma, todellistuma. Seikkailu. Sisältöä vastaanottajan ei tarvitse prosessoida, sillä päämäärät on piilotettu itse mediatapahtuman show- ja spektaakkeli-luonteen taakse.

Subjektiivisuudesta puhuminen on tehty melkein synniksi, jotta subjektiivisuutta hävettäisiin - vaikka kaikki perustuu subjektiiviselle mediaoperoinnille.

Vastaanottajan passiivisuutta ja viihtyvyyttä korostetaan - uteliaisuudesta tehdään ikään kuin vain historian lukua, kaikki tapahtuva vain tapahtuu. Ainoa, mikä merkitsee kuluttajalle, on esityksen viihdyttävyys. Sisältöhän voi olla turhan turhauttava ja vaivaa aiheuttava.


Tämä on järkyttävää:

Kysely: Moni luulee Jäätteenmäkeä rikolliseksi

Kielteinen julkisuus näyttää leimaavan monet ihmiset rikollisiksi, vaikka heitä ei olisi koskaan tuomittu mistään. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan 40 prosenttia suomalaisista luulee virheellisesti, että europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on saanut tuomion jostakin rikoksesta.
- NELONEN
-Kaleva

Mitä Jäättenmäki teki?

Hän oli päässyt polittiisen eliitin sisäpiiriin ja rikkoi sisäpiirin renkaan. Hän kertoi Lipposen salaisesta ulkopolitiikasta, kuinka Lipponen oli siunaamassa YK:n sopimusten vastustamaa sotaa. Lipponen oli innokkaana partiopoikana tienaamassa itselleen isojen poikien kunniamerkkejä Bushin jalkojen juuressa.

Jäätteenmäki teki suuren palveluksen demokratialle mutta valtamedia lähti mukaan järjettömään ja tekopyhään Kekkosen aikaiseen noitajahtiin, jossa valtaa uhkaava sooloilija poltettiin komeasti. Lipposta kohdeltii suuren isähahmona, jota oli loukattu. Demokratiasta ei mitään väliä, kunhan aseena ja uhkauksena käytettiin ministeriöiden keinotekoisia ja epäselviä säädöksiä.

Jäätteenmäen puolustajia oli kovin vähän, kun valtaeliitti parkui omien sisäpiirioikeuksiensa puolesta. Kun valta pönkitetään salaisuuksilla ja salatuilla poliittisilla agendoilla, ei voida puhua enää demokraattisesta luottamuksesta kansan edustajia kohtaan. Kekkonen ei kaivannut luottamusta vaan pelkoa - ja sama tuttu operointi tapahtui Lipposen etsiessä kansainvälisen voimapolitiikan huippuseurasta kannuksia.

Helsingin Sanomat ja YLE aloittivat Lippposen leirin kostoretken komppaamisen ja rummuttivat mitä kaikkea kauheaa Jäätteenmäelle voisi tapahtua "oikeusprosessissa". Median moralismi oli suunnattu sisäpiiriuskollisuden pettureita kohtaan - ei demokraattisesti avoimen vastuun peräänkuuluttamiseen. Vastaanottajia hämättiin tarkoituksella.

Median hysteria oli itsetarkoituksellista ja vain emotionaalista saippuateatteria. Machokulttuuriamme edustavat poliitikot olivat tietysti aivan kauhuissaan kun naispoliitikko uhkasi paljastaa onton poliittisen pelin kulissien takana. Median viesti oli pelko ja vapina mutta kohteeksi otettiin systeemiä uhanneet tekijät. Lipposen kerjuuretki isojen koirien luona ja uusi suomettumispolitiikka ohitettiin kiljumalla ulkoasiainministeriön nepotistisen sisäpiiripolitiikan oikeutuksesta mitättömiin ja muuntautuvin säädöksiin vedoten.

Säädöksiin, jotka perustuvat tsaarinajan ylimieliseen virkamiessalaisuusperiaatteisiin.


Kekkonen oli kuuluisa kirjiottamaan muiden puolesta. Sodanjälkeinen sosialistien esittämä välikysymys sotasyyllisyyskysymyksestähän oli Kekkosen kirjoittaman, vaikka Hertta Kuusinen esitti sen muiden sosialistien kera.

Kekkoselle valtakunnan epästabiilisuus oli voiman lähde.


"Hot" and "cool" media

Some media, like the movies, enhance one single sense, in this case vision, in such a manner that a person does not need to exert much effort in filling in the details of a movie image.













.

3 kommenttia:

Timo kirjoitti...

Päätin omistaa sinulle tämänpäiväisen hämärähkön aforismisarjani, koska huomasin siinä sekä sisällöllisesti että tyylillisesti ajautuneeni varsin likelle blogiesseistiikkaasi. Kommenteistasi voisi olla jatkokehittelyn kannalta ratkaiseva apu.

Arhii kirjoitti...

Hei, piristäviä aforismeja!

Jos harkitset Rakkautta ja Anarkiaa elokuvafestivaalien elokuvia niin keskiviikkona Children on huipputekele Islannista. Armahtavaa angstia.

Timo kirjoitti...

Kiitos, kävin katsomassa suosittelemasi elokuvan, ja se osoittautui ansiokkaaksi, ehkei elämää suuremmaksi, mutta paljon herkkävireisemmäksi kuin mihin esim. suomalaisessa näytelmäelokuvassa ylletään. Näyttelijäntyö oli nöyrää ja älykästä, kaikenlaisista tähdenelkeistä riisuttua. Pohjavireen "animaalinen magnetismi" tiivistyi eläinkohtauksissa, ja kauniisti kuvatty yö otti lapset syliinsä. Ja lopputekstit olivat esimerkillisen tyylikkäät! :)