Hesari kieltää kirjoituksessa yhteiskunnan vastuun, väkivaltahistorian ja torjuu siis kokoomuksen aloittaman hyvinvointivaltion purkamispolitiikan seuraamukset:
Kirjoituksessa halutaan puhua ns. ”poliittisesta väkivllasta” tämän tuoreimman omaa matala statusasemaansa ja saamaansa kohtelua yhteisössä hävenneen joukkomurhaajan yhteydessä.
Jokainen suomalainen yhteisöampuja eli kouluampuja on kärsinyt ankarasta kasvatuksesta, koulukiusamisesta ja halveksivasta yhteisöstä, joka ei voi sietää heikkoja miehiä ja ”luusereita”. Koulukiusaaminen on aina seurausta yhteisön kovista arvoista ja statuskilpailusta.
Kysymys on puhtaasti psykologisista tekijöistä ja mekanismeista kun Suomen perinteisessä kulttuurimallissa (ihan sosiologisesti havainnoituna) halveksitaan miesten tunteiden selvittämistä ja suoraa ilmaisemista. Olet luuseri, jos reagoit kiusaamiseen itkemällä.
Opettajakin häpeää sinua.
Heikkoutta halveksitaan nyt taas perinteiseen tapaan varsinkin kouluissa kun opettajat ja resurssimäärärahat on ajettu alas.
Tytöthän eivät myöskään nyt avoimesti halua tunteellisia ”valittajia” seurustelukumppaneiksi etteivät kaverit ja vanhemmat ihmettelisi ja kun elokuvissakin poikaystävät ovat autoja murskaavia ihmissusia. Lisäksi akateemisen feminismin mukaan naisten tunteiden kunnioittaminen on yhteiskunnan ainoa lähtökohta eikä naisia saa syyllistää tylystä miesten määrittelystä naisten kovien arvojen mukaan.
Valittajia "ei tarvita" ja opettaja palkitsee hymypojat tai ainakin opettajan puolesta valittajia moukuttavat. Ennen vanhaan valittajat olivat kristillisen kasvatuksen halveksimia kun eivät osanneet kiittää tunteettomasta kasvatuksesta Jumalaa, kuningasta/Kekkosta ja ylipäätään aikuisia.
Häpeäkostoa ei voi verrata lainkaan rasismiin kuten Helsingin Sanomien altis toimittaja tekee.
Rasismi on yhteisön systemaattinen toimintamuoto erilaisia kohtaan kun taas häpeäkosto on henkilökohtainen moraalinen kosto koetusta häpeästä, yhteisön halveksunnasta ja yhteisön leimaamisesta.
Statukseltaan ala-arvoinen nuori mies on syrjäytynyt mies. Vaikka Helsingin Sanomat haluaa taas demonisoida suomalaiset kouluampujat ja valittajat yhteiskunnan ulkopuolelle.
Joukkomurhaajat ovat kovan yhteiskunnan ja väkivaltaisen historiamme tuote. Yhteiskunnan, jossa on riemullista pilkata luuseria ja julistaa Stubbin olevansa ”darwinistinen” voittaja, jota pitää ihailla.
Ja erityisen painokkaasti voidaan puhua syrjäytymisestä sosiaalisessa yhteisössä, jossa hyvin painokkaasti ja pilkallisesti osoitellaan luusereita.
Tälläkin terroriin taipuneella pojalla oli statusongelmia eli ei saanut tyttöystävää eikä ollut hyvännäköinen. Suomalainen yhteisö ei pelkästään katso säälien vaan pilkallisesti miestä, joka ei saavuta yhteisön vaatimaa statusasemaa.
- Ampuja oli tapellut aikaisemmin kaverin kanssa muiden kavereiden nähden. Hyvin mielenkiintoista on se, että kaverit eivät ole suostuneet kertomaan mikä oli tappelun aihe ja pilkattiinko ampujaa. Häpeäkonflikti. Yhteisön itsesuojelua ja häpeää.
Suomen valtio on aina hylännyt itsemurhaajat hyvin moralistisella ja julmalla tavalla.
- Itsemurhaajat esitetään yhteisän murentajina. Yhteisön väkivaltaa a kiusaamista ei esitetä yhteisön murentajana
STAKES yritti esittää itsemurhat vain diagnostisoivana sairautena ja sen kulttuuriset merkitykset ja yhteisön vastuu hylättiin määrittelyistä.
Nyt olemme siinä tilanteessa, että ennen itsetuhoisuuteen aggressionsa purkaneet epätoivoiset ihmiset alkavat purkaa aggressioitaan tuhoisasti ympäristöönsä.
- Suomi on aina ollut Euroopan väkivaltaisimpia maita ja vallanpitäjät ovat sen vakivällan historiallinen lähde. Virkavallan systemaattinen väkivalta ja väkivaltainen laki on rankaissut jumalattoman ankarasti pakanoita ruotsalaisen valtakulttuurin vastustamisesta.
Suomi on valloitettu väkivallalla ja kirkko on tuhonnut alkuperäistä kulttuuria systemaattisella henkisellä väkivallalla ja vain köyhiin kohdistuneella syntiopilla.
Lopputulos on tietysti väkivaltainen kansa, jolla on väkivaltaisia ja sotaisia idoleita. Kekkonen oli sisällissodan pyövelinä sotarikollinen ja SUPOn kiduttajana ja Mannerheim johti ylimpänä sotarikollisena ylhäältäpäin tiukasti suomenruotsalaisten rahaeliitin organisoimaa kansanmurhaa. Sisällissota oli Euroopan verisin sisällissota. SUPO myöntää uudessa historiakirjassaan laittomasti murhattujen määrän 30000:een - suuri osa tapettiin tahallisesti pilaannutetulla ruualla keskitysleireillä.
- Väkivalta on perintö Ruotsilta ja ruotsalaisten hysteerisesti torjuma aihe.
Nuoria miehiä yllytettiin raaimpaan väkivaltaan eliitin toimesta myös jatkosodassa, jolloin armeija teki joukkomurhia Neuvostoliittolaisissa kylissä. Armeijan esikunnalla on kuvamateriaalia siviilien murhaamisesta mutta sitä se ei julkaise.
Suomalaisen historian väkivaltaisuutta ja äärioikeistolaista eetosta on väärennetty pois historian tietoisuudestamme. Tärkein terrorin hyysääjä onkin valtio itse väärennetyn historian kulisseilla, jollaisena toimii isänmaallisuudelle alistettu oikeistolaisten sotien ihailu nationalismin huippuna.
On aika törkeää väittää, että kostava väkivalta olisi nyt uusi internet-ilmiö ja nimenomaan ”sosiaalisesti avuttomien” luomaa.
- Uusi ilmiö nuorten miesten tekemässä väkivallassa
Tässäkin artikkelissa vaaditaan nuorten tunnekoulutusta mutta ei haluta analysoida koulun ja yhteiskunnan tunteettomuutta erilaisia ja heikkoja kohtaan.
Eikä varsinkaan arvostella ankaran ja kylmän kasvatuksen antaneita vanhempia. Kokoomus on ajanut terveydenhoitoresurssit demarien avulla alas vastoin massiivista asiantuntijoiden vastustusta.
Suomenruotsalaisten porvarien perustama suojeluskunta ja myös silloin perustettu äärioikeistolainen, nykyinen SUPO teki alkutaipaleellaan noin 200 murhaa sisällissodan jälkeen eikä yhtäkään niistä ole vieläkään viety rikostutkintaan, niiden reilusti yli 30000 tuhannen sisällissodassa ja sodan aikana vangittuna murhatun kansalaisen lisäksi.
Viranomaiset ovat kieltäneet joukkohautojen avaamisen ja tutkimisen jotta ”sodan haavat” eivät aukeisi. Suomen linnankin alueella on jopa kielletty merkitsemästä joukkohautoja "jotta turistit eivät hämmentyisi".
Tätä minä kutsuisin poliittiseksi väkivallaksi, kun sotarikoksia ja äärioikeistolaista hegemoniaa suojellaan valtiovallan toimesta kansakunnan kunnia-asiana.
Kun historiamme on näin törkeä ja esittää ihailevasti äärioikeistolaisen poliittisesti valittuja sotia ”kansaa yhdistävänä” tekijänä, on kuvottavaa väittää että kostoväkivalta ja kylmästi tappavien ”sotasankareiden” päätön ihailu olisi nyt joku uusi nettimaailman ilmiö.
Helsingin Sanomien artikkeli viittaa ohimennen 1970-luvun eurooppalaiseen terrorismiinkin mutta ei kerro tosiasiaa siitä, että NATO oli verisimpien oikeistolaisten terrori-iskujen takana operaatio Gladion kautta.
Historiaamme on todella hämärrytetty ja tahallisesti.
- " Yhteisöllisyys on pehmoinen sana, josta tulee mieleen joukkohali ja yhteislaulu leirinuotiolla. Mutta evoluutiopsykologit Samuel Bowles ja Herbert Gintis muistuttavat, että historiallisesti yhteisöllisyys edellyttää yhteisen vihollisen. ..
Tekstit
1 kommentti:
Erinomainen kirjoitus, mutta vielä parempi siitä tulee jos korjaat nämä virheet:
Suomalainen yhteisö ei pelkästään katso säälien vaan pilkallisesti iestä, ...
iestä -> "miestä"
Suomi on aina ollut Euroopan väkivaltaisimpia maita ja vallanpitäjät ovat sen vakivällan ...
vakivällän -> "väkivallan"
Lähetä kommentti