Finnish history is a history of pain.
Suomalainen tragedia.
Kauhua ja uteliaisuutta.
Ylenmäärin.
Julkisesti.
Jaettuna.
Koettuna.
Turvallista, lohdunsekaista mediahysteriaa valumassa lämpimänä siirappina pitkin kansalaisten arjen turruttamaa kylmää selkää. "Niillähän oli niin loistavat kulissit ja saivat muut ihmiset kateellisiksi - niin taidokkaasti. Niillähän oli kaikkea enemmän ja kestivät kaikkea enemmän ja... miksi eivät kestäneet enää?".
Suomalainen tragedia.
Kaverini, itsenäinen älykäs luova mies, tuli "lomalta" kotoaan ja isänsä vielä tänään jälkikäteen soitti ja ryöpytti puhelimen kautta uusimman halveksuntaryöpytyksen, kun ei kotona saanut muka tarpeeksi poikaansa höykyyttää.
Kaverini sanoi, että isä jätti makeimmat jutut puhelinkeskusteluun sillä jos hän olisi kuullut samat asiat isältä kasvotusten, hän olisi hakannut ukon polvilleen. Hän on hyvän itsetunnon mies mutta taas yksi mahdollinen esimerkki tragediapitoisesta tuhansien laulujen maastamme. Nyt hän ymmärtää, miksi en itse tapaa vanhempiani. Aikaisemmin hän oli vain hohotellut itsepäisyydelleni ja puistellut päätään minun rajoihini vanhempieni suhteen.
Suomi on tilastoitujen maiden selvä johtomaa aikuisten ja lasten suorittamissa vanhempiensa tapoissa.
Sekä lastenmurhissa.
Tämä on tragediahakuinen kansakunta, jossa vanhemmat hakevat pimeää voimantuntoa lasten häpäisystä. Ensin häpäisyä ja sitten kaupanpäälle moralisointia traumaattisen lapsen ongelmista. Kaikella on kuitenkin historiansa. Siitä kohta enemmän mutta ensin tietoisku:
Taas on julkistettu "uusia tilastoja":
Baltian maat ja Suomi EU:n itsemurhatilaston kärjessä
Ovatko nämä tilastot tieteellisiä ja tarpeeksi paljastavia? No eivät takuulla ole.
Mikään riippumaton taho ei valvo tilastojen kriteerejä.
Amnesty international ja sen johtaja moittii Suomea
Italialainen sosiologi nauroi minulle, kun kysyin ovatko Italian tilastot vähitellen vertailukelpoisia Suomalaisiin verrattuna. Suomessakin tiedän tapauksen, jolloin kirkkoherra sai poliisimestarin taivuteltua laittamaan lausunnoksi ja raporttiin pojan itsemurhan onnettomuudeksi "äidin mielenterveyden takia".
Jouko Lönnqvist lupasi, olisiko ollut vuonna 1988, puolittaa suomalaisten itsemurhat muistaakseni 8 vuodessa, koska oli mielestään keksinyt itsemurhan olevan sairaus ja siten luokiteltava diagnostisoitava tapaus. Ehei. Alle 8 prosenttia laski (sosiologien mukaan laman kriisiajantapainen syyllisyys sen aiheutti - sodan aikanakin itsemurhat siviilien keskuudessa lähes loppuivat). Ja sitten STAKES vastusti hyvin vaisusti eli siunasi hiljaisesti psykiatrisen hoitosysteemimme romahduttamista, valtion rahapolitiikan hyväksi. Jotta "bruttokansantuote "saataisiin maagisilla numeroilla nousuun.
Kärsimystä ei ole vähennetty vaan lisätty poliittisen rahapolitiikan ansiosta. Avohoito, avoin heitteillejättö - pilleri poskeen ja onnea etsimään. Monenpähdetyöntekijän mielestä Suomen alkoholikäyttö on vain "itselääkitystä" paremman puutteessa.
Ja Liikenneministeriön ja viestintäministeriön neuvottelukunnan on nyt luvannut puolittaa tieliikennekuolemat 4 vuodessa!
Ehhei. Ei, ei, ei. Muta virkamiesten palkka tulee valehtelusta.
Nuorten naisten aggressiivinen ajaminen ja kolaritapaturmat senkun lisääntyvät. Propagandajulistus pohjautuu varmaankin siihen ideaan että 2025 kenelläkään nuorella ei ole varaa ajaa enää bensahirviöitä eikä siis onnettomuuksiakaan tapahdu. Kipeäävirkamiesuhoa ilan mitään todellisuuskontaktia.
Luuleeko joku, että olemme päässeet tsaarinajan ja Kekkosen ajan propaganda-virkamieskulttuurista minnekään? Tehoa ja uhoa vaaditaan yksilöltä uhrautumisen ja esimerkillisyyden nimissä, tehotalouden puolesta, tilastojen vuoksi. Suomalaisen palvelevan kunnian takia. Teho tai tuho. Apu ei ole viranomaisten tavite kun heitä hiillostetaan siistimään tilastoja tilastollisin kikkakonstein.
Suomessa ei myöskään STAKES:in tilastopropaganda-periaatesäännöstöjen takia lasketa selvästi itsetuhoisia tekoja itsemurhiksi. Poliittisesti motivoitunut järjestö, joka tekee valistustyötä ja tilastojen lukuja paranteleva organisaatio tekisi itsekriittisiä tilastoja?
Aivan. Poliittisesti vastuullinen Valistaja, joka raportoi ja anlaysoi omia tuloksiaan. Kafkamainen vitsi.
Jos joku juo viinaa kolme pulloa päivässä kunnes kuolee, se ei ole itsemurha.
Tilastollisesti siis.
Jos ajat Puuppolan mäessä täysiä Nelostiellä rekkaan samassa kohdassa, missä on jo nuorten miesten perinne ajaa päin rekkaa, se ei ole itsemurha. Jos kävelet katonreunaa ja huudat "kukaan ei rakasta minua" ja tiput, sitä ei lasketa itsemurhaksi. Jos uit kylmään vuodenaikaan keskelle järveä, sitä ei lasketa itsemurhaksi. Jos lopetat syömisen, sitä ei lasketa itsemurhaksi. Jos kävelet pakkaseen ilman vaatteita, ehei, et pääse tilastoihin. Jos oksennat kaiken ruokasi (ja vihaat poliittisesti epäkorrektisti äitiäsi) ja kuolet, et ole osa kulttuurisaavutustamme.
Jos putoat parvekkeelta etkä muista tehdä äidinkielenopettajaasi ylpeäksi melodramaattisella viestillä, out of statistics. Jos juot alkoholia reseptilääkkeiden kanssa, niinpä, vahinko. Jos hyppäät humalassa risteilyalukselta, se on vain uhoa. Jos ajat päin kalliota autolla ilman testamenttia, älä luulekaan. Jne.
Joitakuita ei vain lasketa tarpeeksi ansiokkaiksi ja vakavasti otettaviksi itsemurhaajiksi.
Suomessa vaaditaan tahdonvoimaa, selkeyttä, ilmaisutaitoa ja näyttävyyttä, kuten köyttä, jotta ansioidut tilastonumeroksi pimeimmälle listalle. Itsemurhatilasto ei ole leikin asia.
Suomessa lasketaan "vahinkokuolemat", "epäselvät tapaturmat" (katkaiset sirkkelillä käden vaikka mikään puutyö ei ole kesken) tai " epäsuoraksi kuolemanhakuisuudet" ohi itsemurhatilastojen "suopean mielenterveysperiaatteen" mukaIsesesti, muuten suomalainen itsemurhatilasto olisi 1400 sijaan 5000 henkilöä.
Turkissa on asenne itsemurhiin sentään käytännöllisempi. Eu-valmis maa, tottahan toki, osa Eurooppaa.
Kaikella on historiansa.
Historian tajuntamme on ennenkaikkea tuskan historiaa, joka ilmaisee itseään jokaisessa perheväkivaltatapauksessa, iskussa, ahdistuksessa ja itsemurha-ajatuksessa.
Häpeän historia.
Taustana meillä Suomessa on historiallisesti karmean repiviä voimia: Ruotsin armeijan tappajajoukoiksi Saksan terrorisoimiseen ja raiskaamiseen pakotetut hyvinkin nuoret suomalaismiehet 1600-luvulla, Suomessa Euroopan pahimmat nälkämassakuolemat (kymmeniä 500-vuoden aikana, joita hallitsijavaltamme eivät lievittäneet lainkaan, jolloin Suomessakin esiintyi usein kannibalismia), starttikauhuina tietysti ruotsalaisen ja tanskalaisen kirkon käännytystyö helvetillä pelottelulla ja tuhansilla Ruotsin käännytysarmeijan murhaamilla suomalaisilla, nälkäkuolemien käynnistämä köyhien kapinasota eli Euroopan suhteellisesti verisin sisällissota valkoisten näännytys-/keskitysleireineen, se suuri sota hyökkäysjatkosotineen Suur-Suomen puolesta ja sotaveteraanien halveksunta Kekkosen kaudella.
Tällä maalla on veriset ja psykoottiset velkataakat, jotka yhä vaikuttavat raskaasti - niin kuin monella muullakin.
Belgiassa ja hollannissa lehdistö on ihmeissään uusista pedofiilien lapsimurhista, vaikka belgialaiset harrastivat siirtomaafasisminsa aikana avoimesti orjalasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja tappamista. Heidän historiansa seuraa heitä yhä tänäkin päivänä. Historia toistaa aina itseään.
Hakkapeliitoista on meillä annettu ihannoiva kuva muun muassa Sakari Topeliuksen Maamme-kirjassa, jossa todetaan, heidän herättäneen "Berliinissä, Wienissä ja monissa muissa kaupungeissa ja maissa sellaista kauhua, että heitä verrattiin luonnon alkuvoimiin, joita ei kukaan voinut vastustaa." Porilaisten marssissa;
Pojat kansan urhokkaan,
mi Puolan, Lützin, Leipzigin
ja Narvan mailla vertaan vuoti,
viel' on Suomi voimissaan,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan.
Ruotsalaiset ihmettelevät yhä avoimesti keskusteluohjelmissa, miksi naapurinsa suomalaiset ovat niin melankolisia, vaikeasti lähestyttäviä ja tunneilmaisultaan rajoittuneita viinan käyttäjiä, vaikka valloitushulluina aikakausina ruotsalaiset ja tanskalaiset harrastivat Paavin käskystä suomalaisten kyläkuntien terrorisoimista ja tappamista, teloituksia, silpomista, pystyttivät talonpoikaisorjuuden ( vaikka orjuudesta ei puhuta helppolukuisissa historianoppikirjoissamme niin vielä 30-luvulla oli sallittua pitää orjia, mm "velkavankeusorjia" ja ostettuja ottolapsia, jotka asuivat halkoliiterissä ja söivät koiren kanssa samoista ruuanjätekupeista ).
Ruotsalaiset useaan otteeseen kaappasivat, pakottivat, tapattivat ja raaistivat suomalaisia miehiä sodissaan ja tuhosivat ankaran verotuksen raiskauksella nälkää näkevää kansaa.
Äitinikin myytiin "ottolapseksi" vielä 30-luvulla, palvelijaksi, joka asui keittiön laittialle, jota perheen muut lapset saivat monottaa iloisen huolettomasti ja ahkerasti, jotta palvelijan laiskuus minimoitaisiin ja eriarvoisuus maksimoitaisiin perusarvojen sivistysperheessä.
Suomalaisiin on isketty välineellisen ihmisen leimaa vuosisatoja. Tämä maa on hyväksikäytettyjen, nöyryytettyjen ja alistettujen maa.
Kaikella on historiansa.
Meillä on ehkä Euroopan pimeimpiin kuuluva lähihistoria, jonka hirvittäviä juonteita ei opeteta lainkaan realistiseen sävyyn edes suomalaisissa kouluissa saati ruotsalaisissa. Vastuuta ei vieläkään kanneta eikä ymmärrystä ole edes suuren Sveamamman fasistisesta suomalaisten orjuuttamisesta - kolmekymmentävuotisessa sodassa trauatisoidut suomalaiset nuoret miehet tai kirkon tappavasta itsekkyydestä nälkävuosina - ja sen seurauksista sisällissotaan.
Historiaa ja sen psyykkistä painolastia paetaan myös Suomessa.
Kuin jatkokertomuksena.
Sisällissodan ja Jatkosodan asiakirjoja on tuhottu kasamäärin.
Sisällissota oli käsittämättömän traumaattinen verikekkeri, jota armas kirkkomme tuki ja jota vieläkin kirkon tukemat järjestöt kutsuvat "vapaussodaksi". Saksan natsipuolue sai koulutusta ja esimerkkejä Suomesta, Honkaliitosta ja mm keskitysleirioppaan suomenruotsalaisen rahaleiitin palkka-armeijan toimista.
Vielä yksi uskomaton historiallinen esimerkki verenhimoisesti väritetystä oikeistolaisesta kulttuuristamme. Suomen valtio mahdollisti natsien tukemisella Toisen maailmansodan alkamisen: Hitlerin sukellusveneiden suunnittelu ja kehitys tapahtui aluksi Suomessa, Versaillesin rauhansopimusta rikkoen ja ilman sukellusveneitähän Hitler ei olisi voinut aloittaa sotaa.
Tämä maa on verisesti sidottu ja muokattu.
Kaikella on historiansa.
Jokaisella raiskauksella, jokaisella tukistuksella.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti