On kaksi Suomea.
On Helsinki eurooppalaisine vaikutteineen ja sitten on läänit, perusarvojen Suomi, ikuisten arvojen Suomi, joka ei välitä uudesta suomalaisesta historiantutkimuksestakaan. Ja jonka Jumala siunaten salli jalomielisesti esi-siemme luontokeskeisen uskontokulttuurin tuhoamisen miekalla, lakisäädöksillä ja vankiloilla Israelin Mooseksen tyyliin.
Helsingissä hieman eurooppalaistuneet eivät oikein välillä tajua, mitä poliitikot puhuvat ja miksi poliitikkojen suusta sinkoutuu kotikutoisia, uskontopragmaattisia ja nostalgisia arvolauselmia muodossa lääneihin ilman asiapuhetta.
Kirkko salllii siis nyt huiman edistyksellisesti 16 -vuotiaille äänestämisen seurakuntavaaleille.
Tätä on mainostettu demokratian riemuvoittona ja merkkinä kirkon avaruudesta - mutta tosiasiassa parempaa asetta tällä hetkellä ei fundamentalisteille voisi tarjota kirkkopolitiikan vaikuttamiseen.
Sillä juuri fundamaentalistit, viidesläiset ja lestadioilaiset osaavat täsmällisesti organisoida valikoituneita nuoriaan äänestämään juuri oikeana päivänä oikeita ehdokkaita outoonkin vaalipaikkaan. Ja suurin osa kirkkoherroista kieltäytyy strategisesti asettamasta äänestyspaikkaa kouluihin ja ostoskeskuksiin.
Kirkkoherroilla on hyvin selkeä valta vaalien hallitsemisen kautta. Vaaleista ja ehdokkaista ei tiedoteta ajoissa, ei selkeästi, eikä laajasti eikä äänestyspaikoille sallita kansiota, joissa ehdokkaista olisi CV ja perustiedot edeltävästä toiminnasta, poliittisista ja taloudellisista sitoumuksista, päätöksistä aijemmissa seurakuntaneuvostoissa ja oma selostus poliittisesta ja uskonnollisesta suuntauksesta.
Helsingissäkin olen taas kuullut ihmettelyä, miksi ei täällä tietoa liiku seurakunnissa vaalien suhteen - ja järjestelyt jätetään oudosti viime tippaan. Kas kummaa.
Tietoa ei liiku, koska tieto on valtaa.
Sisäpiiri osaa 900 -vuoden ammattitaidolla pitää piirin pienenä.
Vaalit pimein valoin loistavalla imagolla.
Fundamentalistit osaavat mitä parhaimpia harhautusliikkeitä ja uskonnollisten mielipiteittensä peittelyä. Ja toimittajat "kunnioittavat" uskonnollista peliä pelokkaina vakaumuksellisuutta itseisarvona kunnoittaen.
Ah nuo kilttejä lapsia kasvattavat uskonnolliset ihmiset.
Aaltoyliopiston hallituksessa on pelottava hahmo:
Helsingin eläkkeelle jäävä piispa Eero Huovinen. Kuin eläisimme 30-luvulla, jolloin kirkko oli tiukasti määrittämässä valtion propagandalinjauksia.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti