** Päivitys:
Energiansäästölamput ovat aiheuttaneet isoja sähköhäiriöitä. Lamput voivat pahimmillaan rikkoa elektronisia laitteita tai sytyttää jopa tulipalon, kirjoittaa Aamulehti. Ne voivat aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan myös terveysongelmia.
- AL
"Britannian tekniikan ja teknologian instituutin julkaiseman lehden E&T:n selvityksen mukaan kuluttajia johdetaan jatkuvasti harhaan energiansäästölamppujen tehokuudesta"
Energiansäästölamppu voikin
kasvattaa ympäristöpäästöjä
Nyt kun lempeän hehkeä
hehkulampu on EU:n viisaiden virkamiesten kieltämä (ilman EU:n terveystutkimusta), kannattaisi miettiä kolme kertaa, mitä ostaa ja millä energiansäästölampulla valaisee aivojensa toimintaa:
Loisteputkisäästölamput (spiraalilamput ja pitkä putket),
vai
LED-lamput
vai
Halogeenivalaisimet (pienet kuumat halogeenilamput).
Turvallisin ja vähiten rasittavin halpa valaisin aivoille & silmille on nyt halogeenivalaisin hehkulamppujen sammuessa historiaan. Yli 10000 Hz loisteputket ovat sitten kalliimpi ja terveellisempi vaihtoehto.
Miten niin turvallisin?
Kysymys on välkkymisestä.
Rasituksesta.
Loisteputket välkkyvät sähäkästi sähköverkon
50-100 Hz taajuudella ja näkyvät häiritsevästi jopa suoraan EEG-aivosähkökäyrissä esim. jo 2 tunnin altistumisen jälkeen. Loisteputkissa on myös ns epäjatkuva spektri, joka on äärimmäisen epäluonnollinen valon muoto ihmissilmälle. Sieltä täältä eri valon taajuuksia puuttuu terävän "piikkimäisesti".
Ruotsissa tehtyjen kokeiden mukaan - esim:
" Dosentti Rikard Küller Lundin teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin ympäristöpsykologiselta osastolta on v. 1998 saanut valmiiksi laajan tutkimuksensa, jossa hän tutki järjestelmällisesti, miten perinteisten loistevalaisinten värinällinen valo ja korkeataajuisilla elektronisilla liitäntälaitteilla varustettujen valaisinten värinätön valo vaikuttaa keskushermoston stressitasoon. "
- useimpien ihmisten keskittymistaso laskee yli 50%-60%
8 tunnin työpäivän jälkeen loisteputkivalaisimen loisteessa - siis 60% enemmän kuin ei-välkkyvässä hehkulamppuvalaistuksessa. Hehkulamputkin välkkyvät hieman mutta taajusvaiheen välillä valovoima ei kerkeä laskemaan niin jyrkästi kuin loistepurkessa eli välkyntä ei ole läheskään niin ankaraa.
Halogeenivalaisimet välkkyvät vähiten energiavaloista, tästä jäljelle sallitusta kolmikosta.
LED-lamput ovat yleensä tasavitamalleja, joten välkyntää ei ole. Valon spektrijatkuvuus ei ole kuitenkaan aivan luonnollinen, mutta jos niitä hankkii, kannattaa ostaa alle 3000 Kelvinin lämminvalomalleja. Mitä suurempi Kelvinluku, sitä "kylmempi", stressaavampi ja sinisempi valo on. LED-valoissa ei ole yhtä laajaa spektriä kuin auringon valossa, joten päivänvalomalli on aika kova silmälle ja hormonisysteemille.
On saatavana myös loisteputkien paikalla LED-putkia. LED- valot ovat turvallisia viileinä lapsillekin.
*
Lämmin valo, alle 3200 Kelviniä, on myös stressiä vähentävä - sininen on stressihormoneja puskevampi. Kirkasvalolamput päivän kirkkaalla Kelvinluvuilla kyllä herättävät aamulla mutta voivat illalla pakottaa liikkaa hormoneja ihmisen aineenvaihduntaan. Kelta-oranssisen suotimen voi laittaa laajaspektrivalon päälle, jos haluaa keholle rennompaa fiilistä ja siis illalla vähemmän kovan päivänvalon aiheuttamia hormoneja.
Aivomme värähtelevät omalla taajuudellaan vireystilasta riippuen ja silmien toiminnalla on oma virkisitystaajuutensa henkilöstä ja vireystilasta riippuen.
50 Hz ja sen alle välkyntä häiritsee vakavasti aivojen omaa liikennettä, aivosähkön omaa synkronisaatiota.
Jokainen terveysasemalla työskentelevä voi tehdä oman kenttäkokeen: viikonloppu- tms lomapäivien jälkeen testataan kaksi henkilöä. Toinen tekee työtä hehkulamppu (tai halogeeni huoneessa, toinen loisteputkien valossa. EEG-aivosähkökäyrä mitataan aamulla ja työpäivän jälkeen. Lopputulos voi olla aika villiä.
Tietokoneen näytön virkistystaajuus tulisi olla aina
75 Hz tai yli 120 Hz. Muuten ilkeä vaikutus voi tuntua "tuntemattomana uuvahtamisena".
Tietokonenäytön yhteydessä halpa säästölamppu eli pieni putkilamppu tai perusloisteputki 50/100 hz on pahin mahdollinen yhdistelmä virkeystasollesi!
Migreenistä ja yliherkkyydestä kärsivien tulisi hankkia Sonyn vanhempia Trinitron kuvaputkinäyttöjä, joissa virkistystaajuuden saa aivoille jostain syystä jotenkuten sopivan 75 Hz.
LCD-näytöt ovat useinmiten 50 hz mutta kunnossa oleva LCD-näyttö ei "syki" kuten loisteputki. Jos katsoo liikkuva kuvaa ja elokuvia LCD:llä, sen pitäisi olla vähintää 75 Hz virkistystaajuudella. Web-sivun pehmeä scrollaus on myös liikkuvaa kuvaa.
LCD-televisioissa ja Plasmatelevisioissa
on myös malleja, joissa on 200-100Hz Hz virkitystaajuus - suositeltavaa migreenisuvuille. Kuvaputkitelevisioilla ja -näytöillä on lisänä putken resonanssiääni, joka laukaisee joillakin ihmisillä ja koirilla migreenin tai jopa ahdistusreaktion.
Esim. Philipsillä ja Adluxilla on yli 10000 Hz kalliimpia, erinomaisia erikoisvalaisimia
migreenialttiille ihmisille. Joillekin kuitenkin käy vain hehkulamppu. Jos lapsi itkee tai hermostuu halvan loisteputken valossa niin tiedät nyt yhden syyn.
Kelta-oranssisen suotimen voi laittaa laajaspektrivalon päälle, jos haluaa keholle rennompaa fiilistä ja siis illalla vähemmän kovan päivänvalon aiheuttamia hormoneja.
Rohkeimmille vinkiksi: työpaikalta loisteputket helvettiin ja pikaisesti. Terveyshaitat voivat olla vakavia - työsuojelusäädökset eivät ole ajan tasalla suurimmassa ongelmassa.
.