Ufokokemus mystisenä kokemuksena ja shamanistisen kulttuurin jatkumona

Tajunta.net sivulta: Jaakko Närvä Ufot ja mystinen kokemus 2/2

Hyvinkin ei-uskonnolliset ihmiset voivat saada itselleen yllätyksenä normaalin arkikokemisen ulkopuolisia kokemuksia ja aistimuksia. Voi olla, että mitä varmemmin, rigidisti, ei-kulttuurisesti ihminen luottaa omaan hallittuun "tiedostamiseensa" ja loogiseen arkitajuntansa ennakoitavuuteen, sitä voimakkaammin ja nopeammin abnormaali kokemus voi ihmisen maailmankuvaa muokata "uskonnolliseksi".

Ihminen on ennen kaikkea suggestiivinen olento. Aistimus ja kokemus ovat eri asioita mutta tätä itseensä, "tieteellisyyteen" ja suomalaisiin insinööreihin luottavat kansalaiset eivät välttämättä ymmärrä. Ihmisen näkökokemuksesta eli kuvittelemastamme näkökentästä jopa 95% on aivojen näköprosessin luomaa keinotekoista emulaatiota ja "kuvankäsittelyä" aivojen olettamasta "näkemisestä". Ihminen ei pysty vaikuttamaan tietoisesti näihin aivojensa primääreihin aistinprosesseihin eikä niiden reaaliaikaisen tulkinnallisiin "poikkeamiin" aistimuksina muuta kuin hyvin harjaantuneen mietiskelyn kautta. Kokemuksemme ja voimakas emotionaalinen mielteemme toisesta ihmisestä tai tietyn puolueen poliitikosta on arkisin esimerkki itsesuggestiosta.

Shamanistisen kulttuurin ydinilmiö oli shamanistinen kokemus, jossa yksilö joutuu rajatilaan, limboon, aliseen ekstaasin tai enstaasin kautta. Siellä hän selvittää yhteistönsä ongelmia sielueläimen avulla. Kaava on aivan sama, kun ufo johdattaa yksilön kohtaamaan uuden rauhanratkaisun koko maailmalle - tai edes itselleen.

"Esitelmässä Jaakko Närvä tutkailee ufokokemusten ja ns. mystisten kokemusten samankaltaisia piirteitä, esimerkkitapauksin maustettuna. Esitelmän järjesti Suomen parapsykologinen tutkimusseura ry. 21. huhtikuuta. Mediasfäärin videojulkaisu 4".

ja
Ufot ja mystinen kokemus osa 1/2 Ufologi Närvä:

Tarkovsky Stalker

Solaris

Venuksen laajeneva kirkas
täplä hämmentää tutkijoita



Shaman culture







Närvä

Antikristus feministeille

von Triers dogmatiska kvinnohat
 

I Lars von Triers filmer är alla kvinnor offer. ­Katarina Wennstam och Maria Sveland gör upp med regissörens kvinnoförakt och den manliga konstnärsmyten.

:: Tässä raaka Google-käännös suomeksi 
< Dagens Nyheterin Trier-artikkelista

Tuntuu, että feministit ovat katsoneet "Antichrist"-elokuvaa todella tarkoituksella väärin ja ohi.

Jos elokuva olisikin ollut naisen/piirifeministin tekemä, se olisi aivan varmasti tulkittu naisen vuosisataisen tuskan latautumaksi naisen yksilölliseen elämään sekä vuosisataisen patriarkalismin piilomuodoista ja näkymättömistä paineista avioliitossa, naisen tuskan kieltämisestä ja sen purkautumisesta hallitsemattomasti. Naisella olisi ollut lupa kuvata tämä naisen sisäisen kaaoksen jäsentymättömyys ja jäsentymättömän identiteetin aggressiivista purkautumista. Naistaiteessa veri saa lentää ja nainen kirkua metsässä. Miehen käsissä se taiteellinen ratkaisu nähdäänkin sitten aseena, manauksena.

Aivan kuin miehille ei kuuluisi naisen seksuaalisuus?

Keitähän heteronaisen seksuaalisuus rajummin koskettaa, miehiä vai toisia naisia?

Onko feministeille aivan mahdoton ajatus todellisuudesta, että aivan kuten miehet, naisetkin voivat purkaa pahaa oloaan tuhoavalla väkivallalla?

Trierin elokuvien runnotussa naiskuvassa voi kuitenkin nähdä että Trier lyö pohjimmiltaan aina mieskuvaa.

Trier on feministi. Kyvytön feministi, miehen kanssa jaetun ihmisten keskinäisen pimeyden naistuntija mutta feministi kuitenkin. 

Feministeille elokuvan mies ei ehkä vihannut tarpeeksi naista naisen ongelmallisuuden selittämiseksi - feministisillä konventioilla.

Naisen tuskaisten tekojen vertigo, syöksykierre, osoitetaan elokuvassa ehkä liian epäfeministisesti ja vaativasti naisen omalle vastuulle, naisen valinnaksi, itseilmaisuksi. Miehen hybris nähdä vaimonsa kuin tyttärenä tai terapeutin asiakkaana ei ollut feministeille kenties tarpeeksi vahva signaali epäterveestä suhteesta - miehen kattavasta vastuusta suhteen ylläpidossa.

Mutta niin kuin psyykkisesti ihmisen hajonneessa omakuvassa, väkivaltaa kuvaavassa elokuvassa on hajonneisuutta ja kaaosta. Väkivaltaisen ihmisen avuton uskontunnustus on kaaos, jota vastaan auttaa vain voima - ja muut ihmiset ovat osa kaaosta, eivät ratkaisua. Siinä ei sukupuoli auta, kun ihminen turvautuu väkivaltaan.


Monessa avioliitossa saavutettu "avioliittostatus" on pahan olon ja menneisyyden tulppa, itse tulevaisuus, uusi elämä, uusi juhlittu roolistatus ja arvonnousu yhteisössä. Saavutus. Unohduksen ja uuden roolin saavutus.

Hääpuheissa puhutaankin siekailematta juuri fantastisen uudesta elämästä ja uudesta vaiheesta, entisen taaksejättämisestä, oudosta siunauksesta, jonka avioliiton valinta tuo automaattisesti tullessaan.  Käsittämätöntä.

Uusi elämä on useinmiten vain vanhan elämän taakse jättämistä ja käsittelmeättä jttämistä - toiveena. Unelmana. Fantasiana.

von Trierin "Idiootit"-elokuvan lopussa nainen "uhraa" itsensä ja kohtaa oman elämänsä kipupisteen toteuttamalla ryhmän kokeilemaa ideologiaa perinpohjaisimmin oman perheensä ja koteloituneen ahdistuksensa ja selvittämättömän kommunikaatioperinnön konfliktilla.

Suomalaiset elokuva-alan ihmisethän löivät Idiootit-elokuvaa  kuin vierasta sikaa kun tuotantolaatu ei ollut "ammattilaisten" tuhlailevaa standardia. 

Antichrist-elokuva on kyllä hyvä mittari siitä, vaatiiko elokuvaa katsonut henkilö naiselle feminististä erityiskohtelua jopa taideteoksessa. Voiko nainen olla fyysisen kaaoksen aiheuttaja, ihminen, osa ongelmaa, osa umpisolmua, osa ihmisyyttä. Osa syntiinlankeemusta. 

Lapsen kuolema voi päästää kummankin osapuolen pahan olon padotut tunteet irti ja katkeruus, jopa viha syntyy tunteesta, että toinen ei sittenkään tuonut uutta, hyvää elämää ja pyyhkinyt entistä pois. Menneisyys saavuttaa. Käsittelemätön menneisyys satuttaa saavutetun uuden statuksen luoman turtumuksen jälkeen.

Jos avioliitto julistetaan  katoliseen tyyliin pyhäksi, siitä tule pyhä velvollisuus yhteisöä kohtaan. Suoritus. Jonka ensisijainen kriteeri on esikuvallisuus, yhteisön kiitollisuus kiitollisille kiitettäville. Avioliitossa ei mennä toisen ihmisen kanssa naimisiin vaan yhteisön ja valmiin roolikuvan.

Esikuvallisuus on aina maskeeraavaa, lavasteiden taakse katoavaa itseyden muokkaamista ulkoisen kautta. Itsetuhoa.

Muu on noituutta, yhteisön ihanteiden ulkopuolella toimimista.

Vaikka noituus on feministeille lähes juhlittu toiseuden historiallinen ja yhteisön "arvojen" ulkopuolella toimimisen rituaalinen ilmenemismuoto, syyttävät nyt monet yliopistofeministit käytännössä von Trieriä noituudesta, feminististen arvojen uhkaamisesta, manaamisesta ja mitätöimisestä.

Noituuden perusmääritelmä onkin juuri perusarvojen uhkaaminen. von Trierin elokuvassa nainen pääsee oman lukkiutuneen elämänhallintansa ulkopuolelle ja hän osaa etsiä uutta pelastavaa roolia noituudelta, sen tutkimiselta ja idealisoimiselta.

Se on noituutta, mikä uhkaa määritellä yhteisön ja avioliiton perusarvoja uudelleen ja toimia yhteisön vastavoimana.

Feministit jatkavat kirkon asemaa ja asennetta tämän elokuvan jyrkässä tuomitsemisessa ilman mitään selvää analyysiä , nyt naisten imagonvalvojana, jonka on valvottava ja määriteltävä miesten vuosisataista noituutta, hyökkäyksiä koskemattoman naiseuden pyhyyttä ja määrittelyä kohtaan.

Feminismi jatkaa nyt jännällä tavalla patriarkalistista "herkän naisen" tabua torjuessaan tämän naisen aggressioiden kuvaamisen soveliaana.

Naisen väkivaltaisuus oli täydellinen  tabu patriarkaaliselle ihmiskuvalle. Ihannenainen oli ihmisyyden perikuva ihanuudessaan ja suojeltavuudessaan - eikä siis millään tavoin uhka miehelle. Kyvytön, vajaa, emotionaalisesti yliherkkä, hellä ja tukea tarvitseva, lohtua tarjoava. Enkeli.

Nyt feministit jatkavat tätä vaillinaisen naisen ihmiskuvaa oudolla ideologisella pakkomielteellä.

Feministien puheessa nainen yhä on ihmiskunnan ja perheen ainoa toivo viattomuudessaan eikä tälläinen nainen siis kykene väkivaltaisuuteen, muuta kuin miehen pakottamana. Feministit julistavat intoa puhkuen samaa naisen eksistentiaalista erilaisuutta, vastuuttomuutta ja pyhimysmäisyyttä kuin patriarkalismi.

Lasten pahoinpitelytilastot kertovat jotakin hyvin erilaista ihmiskuvaa.

   

" Elokuva ansaitsisi enemmän, sillä se on paitsi vaativa myös ajallemme ominainen taiteenlaji, kuten useampikin kulttuuriteoreetikko Slavoj Žižekin tapaan on korostanut.

Jos kirjallisuuden, kuvataiteen tai klassisen musiikin vastaanotto olisi yhtä latteaa kuin elokuvien, kulttuurin keskustelupalstat täyttyisivät surunvalittelijoista.

Elokuvan elonmerkiksi näyttää riittävän katsojamäärien ja studiotulojen kirjaaminen. Elokuvakulttuurin hautajaispuheet jäävät erikoislehtiin ja yksittäisten aficionadojen kolumneihin. ”Elokuvasivistyksestä” puhuminen kuulostaakin tänään epäilyttävän 70-lukulaiselta tai holhoavalta.

http://filosofia.fi/elokuva/trier

 

"No vihdoinkin te onnistutte pääsemään naimisiin"

Naisten vapautuselokuva - Antichrist

Society's expectations and reality
aren't lining up,
says Knoxville psychologist Richard Driscoll

Estate agent wins witch auditions

.

Poliitikot ovat pyhimyksiä ja puolueet kirkon jälkeläisiä

- päivitetty ii - / maalaus Johannes Heinonen IL -

Poliitikot ovat Suomessa virkamiespyhimyksiä ("Vastakkainasettelujen aika on ohi", "Antakaa poliitikoille työrauha") ja puolueet kirkon jälkeläisiä, siksi seksuaalisuuteen ja liittyvät mielteet ovat poliitikkojen pahin uhka kuolevaisuuteen. Taide poliitikoista sensuroitiin taas näyttävästi.

Mutajournalismi on siis jonkin sortin vastakulttuurin taistelun tulevaisuus ikonin asemaan asettautuneita ja viisivuotissuunnitelmiaan julkeasti julistavia poliitikkoja vastaan. Muta on viimeinen ase?

Tässä poliittista bloggausta perinteisen taktisen taistelun puolesta

- Pitää saada koira hyökkäämään, ei haukkumaan

Teoria elää mutta mitkä ovat keinot.

Epäpolitisoiminen (ei epäpolitisoituminen) on Kokoomuksenkin mainosbrändin ydin. Kaikkihan tässä haluavat yhteiskunnan hyvää - ja varakkaille veroalennuksia. Asioiden hoitamista ilman poliittisen vastustajan tunustamista. Ideologiaa aatteettomuuden viitan alla. Kun politiikasta on tehty vastenmielistä, on parasta heittää se lekkeriksi ja puhua itsestäänselvyyksistä halventaen vaihtoehtoja turhan poliittisiksi.

Poliitikko on pappeuteen, arvostelemattomuuteen ja ikuisiin asioihin, keskustelemattomuuteen vihkiytynyt. Teidän puolestanne päätetty. Puolueen sisällä uhkaillaan kirkon perinteen mukaisesti kadotuksella, karkotuksella, jos uhmaa puolueen sisäistä hierarkiaa ja sanelukulttuuria. Täällähän ei sooloilla. Vain poliittinen johto voi antaa puoluejäsenyydessä sielullesi armon, tarkoituksen ja elevaation taivaaseen ylennysjonossa.

Puolueen puolesta, puolue ideologiana, lojaalisuus korkeimpana arvona. Vetoa keskiluokkaan yläluokan arvoilla. Vetoa palkansaajiin vapaan kapitalistin imagolla. Tunnusta imulssimainen syntisi vain silloin kun puolue tarvitsee sitä, jotta puolue voi olla tunnustamatta systemaattisia syntejään.

Prosessi. Mikä prosessi, saatana, reaalipolitiikkaa, mitään prosesseja.

1989 lama oli varakkaille siunaus, myös silloin. Veroprogression purkaminen aloitettiin Mauno Koiviston mahtisanalla ja Esko Ahon lirkuttelulla. Suomen (eliitin) hyvinvoinnin nähtiin riippuvan rikkaimman 15% varallisuuden lisäämisestä ja pahoinvoinnin lisäämisestä julmalla pankien lamavelkasaalistuksella. Varakkaat saivat halvalla maat, metsää ja kiinteistöjä. Pääomaverotus on Suomessa kapitalismin syntysijaa Saksaa 50 % vähäisempää. Järjetöntä keinottelun paapomista.

Bobrikoffin aikana ei ollut tulo- ekä varallisuusveroa ja omaisuudet keskittyivät silloin hyvin harvojen teollisuusjohtajien ja kauppiaiden käsiin. Nopea rikastuminen oli mahdollista kunhan suhdeverkosto ja lahjonta oli kunnossa. Poliittiset paineet kasvoivat kansalaisten kesken kuitenkin nopeasti toiseen potenssiin.

Katainen korosti, ettei tuloverokevennys ole kokoomukselle suhdannekysymys.

Kun uusliberalistit vinkuvat yrittäjien puolesta, miksi he eivät katso ja hyökkää poliittisen kulttuurin ja lainsäädännön kimppuun, joka suosii suurteollisuutta kaikenlaisilla helpotteilla, veronmaksajien rahoja suuryrityksille jakavilla säätiöillä ja veronkiertomahdollisuuksilla. Suomessa on hyvin törkeitä säännöksiä, joita suurteollisuuden lobbausryhmät ovat saaneet läpi, kuten esim. kivestä ja puusta ei saa rakentaa kerrostaloja vaikka kysymys ei ole paloturvallisuudesta vaan betoniteollisuuden turvatusta selustasta. Pieniä design-firmoja ei tueta vaan isot, jumiutuneet huonekalubulkit saavat kehittämismäärärahoja - ja puuaines menee Tanskaan jalostettavaksi kalliksi designtuotteeksi.

Terveydenhuollon rahoittaminen Tanskan tasolle olisi helppo ja nopea poliittinen päätös. Palautettaisiin vain vuoden 1988 veroprogressio, jonka 1970-luvun hyvinvoinnin periaatteena on yleinen hyvinvointi, ei 15% kansanosan maksimaalinen ja rajoittamaton vaurauden hedonismi.

Kaikki mielenterveyspalvelut on ajettu alas politikkojen tahdosta mutta lapsia sentään muistetaan valistaa lasten oikeuksista. Lasten sivuille pääsee Sisu-kissan opastuksella. Olethan sisukas.

Jyri Häkämies suorittaa Stubbin avulla tällä hetkellä tämän vuoden paroni von Münchausen-diplomia.

– Taisteluja käydään päivittäin raskailla aseilla ja ruumiita syntyy. Täytyy olla melkoinen humoristi luonnehtiakseen sitä kriisinhallinnaksi, Juhani Suomi sanoo kolumnissaan Verkkoapilassa.
Nyt maamme tavoitteet ovat Suomen mielestä vastaavat kuin 40-luvulla.
Kysymys on siis tavallaan suomalaisen SS-pataljoonan analogiasta. Vuonna 1941 pyrittiin kaikin tavoin miellyttämään Hitleriä. Nyt on vuorossa Yhdysvallat. Perimmäinen taka-ajatus joukkojen luovuttamisella on yhteinen: on varmistettava suurvallan tuki Venäjää vastaan.
Tätä ei tietenkään tohdita ”tyhmälle kansalle” paljastaa. Muistaa kuitenkin sopii, että esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja kannatti jo keväällä Afganistan-panostuksen vahvistamista vedoten siihen, että se lisää USA:n Suomi-sympatioita.
Uskottavuutta ei tutkijoiden päättelyltä puutu. Onhan Yhdysvalloissa vastikään julkaistu selvitys siitä, miten eri liittolaiset ovat Afganistanissa osoittaneet uhrivalmiuttaan. Muistaakseni Viro oli päässyt mallioppilaiden listalla peräti toiseksi, koska se on vuodattanut Afganistanissa verta oikean asian puolesta väkilukuunsa suhteutettuna jopa enemmän kuin Yhdysvallat.

Häkämies puhuu tehtävästään turvata suomalaisia sotilaita vaikka käytännössä NATO ISAF -joukkojen "rauhanturvaajat" käyvät hänen lähettäminään USA:n aloittamaa sotaa Afganistanissa "vastaamalla" tuleen. Häkämiehen kriisinhallinta on verbaalista kriisin häivyttämistä - kuinka sodasta tehdää turvaamista. Rauhaanpakottamista Orwellin newspeakin periaatteiden mukaisesti. Ruotsin kuningaskin kävi turvaamaan rauhaansa Suomessa vuonna 1070 paavin tappoluvalla. Suomalaisethan eivät tienneet omaa parastaan kun aseellisesti vastustivat kuninkaan verolähettiläitä ja paavin munkkeja. Häkämiehen valheellinen YK-sanahelinä on aivan samaa sumutusta kuin Korean YK-sodan propaganda Vietnamin sodan alkusoittona. YK mantra on sukua muinaiselle YYA-mantralle. "Täytyy"-politiikkaa ilman valintoja.

Helsingin Ylioppilasteatterin "VALTUUSTO-sarjan II osa VÄLIKYSYMYS Mihin raha menee?" - näytelmä on yksi harvoja puhtaan konkreettisen poliittisen teatterin muotoja Dario Fon hengessä mitä Suomessa on tehty. Poliitikot vedetään takaisin inhimillisten piirteiden piiriin koomista ylimielisyyttä ja emotionaalisuutta naamioiden takaa nostamalla. Yhteiskunta ei ole äitisi. Puolue ei ole äitisi.


Kuinka köyhyys voitaisiin politisoidaan?

Kuinka kansalaiset voisivat käsittää politiikan olevan kansalaisten omaa elämänhallintaa eikä vain puolueiden kaupankäyntiä ja uratissiä - siis urahissiä?

Köyhyys on nyt tehokkain tapa epäpolitisoida kansalainen perinteisellä kunnottoman kansalaisen häpeällä ja epäonnistumisen merkityksettömyydellä. Kunnes historia toistuu.

Sosiaali- ja terveysturvan tuore Kansalaisbarometri maalaa synkän kuvan maastamme. Barometrin mukaan vain joka kolmas suomalainen uskoo oikeudenmukaisuuden toteutuvan yhteiskunnassa.

Kansalaisbarometrin yhteenveto ja johtopäätökset - pdf
- html-sivu

Sosiaalibarometri 2009
Sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloidaan lyhytnäköisillä päätöksillä.
Työttömien palvelut vaarassa työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Suomi on auttavainen maa
Altruismin taustalla monenlaisia syitä

Tilastokeskus:
Tulot ja tuloerot kasvoivat
selvästi vuonna 2007

"Suomalaisesta yhteiskunnasta on tullut julma,"
Osmo Soininvaara toteaa Kappelin kahvilassa, joka kylpee valossa. Voiman kolmihenkinen toimittajapaneeli tenttaa Soininvaaraa tunnin verran suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen alasajosta.

Voiko ahdistunut löytää politiikan?

Déja vu-tunteen syytä ei tarvinnut kauan miettiä. Monet toimivat kuten Jyrki Kiiskinen: kysyvät, ahdistuvat – ja elävät kuten ennenkin. Jos loppu tulee huomenna, parasta nauttia elämästä niin kauan kuin voi! - Filosofi valittaa

Kapitalismi ja markkinatalous
ovat eri juttuja

Porvarillinen Ranska
uudisti solidaarisuuden

Ranskalaiset ottivat mielissään vastaan uuden köyhyysloukkuja purkamaan pyrkivään toimeentulotukimallin. Terveydenhoito on ilmainen ja työnteosta ei rangaista.

26 väärää väitettä perustulosta

Kuluva vuosi 2009 on eurooppalainen luovuuden ja innovoinnin teemavuosi, jonka tavoitteena on edistää ihmisten luovuutta (ks. http://create2009.europa.eu/). Kuinka sitten luovuuspuhe ja ajatus innovaatioista sekä käytännön kansalaistoiminnan tekeminen oikein kohtaavat?

Tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy -Savon Sanomat

YLE Areena - Markku Heikkinen: Miten vasemmisto haastaa porvarillisen hegemonian?

Nyt puhutaan suomalaisen demokratian tilasta. Markku Heikkisen seurassa vasemmiston kadonneen aatteen perään kysyvät Arja Alho, Jussi Saramo ja Joonas Turunen.

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan länsimaat voisivat ottaa oppia Kiinasta, jossa on tiukka keskushallinto ja jossa asiat tapahtuvat nopeasti, kun kommunistipuolue niin päättää. ”Ainakin tässä tietyssä systemaattisuudessa [länsimaat voisivat oppia Kiinalta]. Siinä, että asetetaan selkeitä prioriteetteja ja mobilisoidaan voimavaroja niiden saavuttamiseksi. Silloin myös saavutetaan tuloksia”, Vanhanen arvioi Pekingissä suomalaistoimittajille. HS Peking

Tuloerojen kasvu ei huoleta Björn Wahlroosia.
"Eikä tuloerojen kasvu olekaan ongelma" - Talouselämä


Jyrki Katainen: Työttömäksi jääminen ei ole häpeä

Tax Nokia

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi Keskisuomalaisessa, ettei uusi journalistien lähdesuojaa kaventava lakiesitys rajoita sananvapautta tai tiedonsaantia.

YLE Areena - Julkinen sana
Ketä lähdesuojan kavennus suojelee?

Ketä lähdesuojan kavennus suojelee Poliisilakien uudistustyöstä on mediakin saamassa osansa. Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietinnössä esitetään, että toimittajan lähdesuoja voitaisiin murtaa sellaisissa tapaukissa, joissa tiedon alkuperäinen antaja on rikkonut salassapitovelvollisuuttaan. Toimittajille ja kustantajille lähdesuoja on sananvapaus- ja demokratiakysymys. Julkisessa sanassa kertovat näkemyksensä lähdesuojan murtamisesta oikeusministeri Tuija Brax, tutkija Päivi Tiilikka sekä julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.


MIKSI AFGANISTAN
ON TÄRKEÄ SUOMELLE?

Jarno Limnéll & Charly Salonius-Pasternak




Suomalaiset eivät ymmärrä
Twitterin mahdollisuuksia


Köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä
on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995


Suhteellinen köyhyys Suomessa


YLE Areena - Kertomuksia Suomesta
Haastava heinäkuu: Köyhällä on aina raha mielessä



Yksityinen terveyspalvelu rahastaa sikainfluenssalla

Kari A. Hintikan verkostoanalyysi vaalirahakuvioista

Poliittisen kähminnän verkostot ja piilokorruptio - Jokisipilä


Tutkimus: Suomalaiset luottavat vähiten poliitikkoihin
Kansa luottaa kaikkein eniten lentäjiin ja palomiehiin,
käy ilmi Valittujen Palojen tutkimuksesta


Paavo Arhinmäki:
Nukkuvat pistetään hereille


"Ongelma ei ole pelkästään opetushallinnon", Johnson painottaa.
"Yksikin kouluterveydenhuollon ulkopuolelle pudonnut on
vaara yhteiskunnassa." - HS (Rehtorit: Meidät on jätetty yksin)


Suomen surrealistit

.

Pahuuden kovat kertoimet

Pahuuden kovat kertoimet

: Kirjakerho YLE 

Ruotsalaisista dekkareista keskustelevat suomentaja Marja Kyrö ja
kirjallisuustoimittaja Pia Ingström. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi.

Suursijoittaja kiertää verot,
kansalainen maksaa nöyränä

Väärin ajateltua
anarkistisia puheenvuoroja
herruudettomasta yhteiskunnasta

" Willem Dafoe's latest film Antichrist, directed by Lars Von Trier, is highly controversial for scenes which are both sexually explicit and violent. Zeinab Badawi puts to him the criticism levelled at the film. Has it crossed the line between art and obscenity? "

BBC video interview


http://news.bbc.co.uk/2/hi/programmes/hardtalk/8162913.stm

Huumattu Suomi:

Vihreä rauhoittaa, valkoinen piristää

 

Fiktiota oudompi todellisuus,
järjestäytynyt rikollisuus oikeutena,
salaliitto valtarakenteena:

Chaos besets 9/11
court hearing

Haavoitettu lapsuus ja uhrattu nuoruus


Ruma sota

- väkivaltainen kulttuuri ja nuorten militarisointi

Huumenirvana ja paholaisen portti

9 syytä siihen, miksi ennen ei ollut stressiä

Hurmeessa kasvatetut nuorukaiset
Helvi Hämäläisen kirja :

Raakileet
maalaa tylyn kuvan sotien nöyryyttämästä Suomesta ja nuorista miehistä

Erään köyhän raksamiehen
vallankumouksellinen sanoma

Koiranmutkia ::

Antikristus vieraana äänenä

Fasistinen lapsuus
- Cannes The White Ribbon

Persoonallisuuden psykologia ja pahuus

.

Naisten vapautuselokuva - Antichrist

-- Päivitetty --

" Willem Dafoe's latest film Antichrist, directed by Lars Von Trier, is highly controversial for scenes which are both sexually explicit and violent. Zeinab Badawi puts to him the criticism levelled at the film. Has it crossed the line between art and obscenity? "

BBC video interview

Antichristissa on tavallaan "tavanomainen" kulttuurisen väkivallan sukupuolijako ja sen valtataistelu käännetty toisinpäin.

Mies käyttää verbaalista määrittelyn, hierarkisen itsestäänselvyyden alaskatsomisen ja lapsen asemaan saattamisen valtaa - nainen taas valitsee suoran hysterian, fyysisen kaaoksen, ruhjovan ja vangitsevan/kastroivan vallan tien.

Antichrist: a work of genius

- or the sickest film in the history of cinema? - Guardian

With its explicit sex and scene of female genital mutilation, Lars von Trier's Antichrist scandalised Cannes this year. Samantha Morton, Gillian Wearing and other women artists and academics give their opinion of the Danish director's provocative new film

Olisi outoa nähdä elokuvassa (vain) misogyniaa.

Miehen nautinnollinen ylimielisyys ja vastuuton terapointirunttaus tekee miehestä ihan tarpeeksi vastuuttoman patriarkaalisen pirun hahmona - mutta kenties "vain" naisen roolille elokuvakerronnassa tyypillisellä tavalla.

Elokuvan voi nähdä myös feministien aggression kritiikiksi. Elokuvan nainen on väitöskirjassaan uppoutunut Euroopan vuosisataiseen naisvihaan, misogyniaan, ja hakee vauhtia historian tuskastaan etäännyttääkseen henk koht tuska-angstinsa ja saattakseen keskeneräisen tutkimuksensa konkreettiseen apexiin, omaan veriseen kostouhriin, ahdistavan historiallisen asetelman suoraan käänteistämiseen.

Naisen Anti-fantasia fantasian korvaajana.
Miksi? Se tehtävä jätetään katsojalle.

Mies uhrina, sidottuma, pultattuna, avuttomana, (kostofantasian täyttymyksenä) on kuin synnytetty lapsi. 

Tämä tragedian metafora varmasti kipinöi feministien verkkokalvolla. Huomaavatkohan feministikriitikot, että modernissa feminismissä on paljon kostofantasioita ja tässä elokuvassa nainen ottaa niitä käyttöön noitarovioiden hehkun kiihottamana?

Antichrist-elokuva on kyllä hyvä mittari siitä, vaatiiko elokuvaa katsonut henkilö naiselle erityiskohtelua jopa taideteoksessa. Voiko nainen olla fyysisen kaaoksen aiheuttaja, ihminen, osa ongelmaa, osa umpisolmua, osa ihmisyyttä. Osa syntiinlankeemusta.

Onko naisen kunnioittaminen sitä, että hänet täytyy nähdä eksistentiaalisesti eritasoisena ja erioikeuksisena olentona kuin miehen? Vai onko nainen yhtä raadollinen ja aggressioihin turvautuva kuin mieskin? Onko naisella oltava oikeuksia itseilmaisussa, joita ei miehelle suoda?

Onko passiivinen aggressio kovinkaan passiivista?
Se ei ole miesten näkökulmasta passiivista vaan taktista.



Antichrist   kannattaa kyllä katsoa. Silmät voi toki sulkea vaikeissa paikoissa.

Antikristus feministeille

Ekumeeninen jury kiitti Ken Loachin Looking for Ericiä mutta antoi

tavoistaan poiketen "antipalkinnon" Trierin Antichristille naisvihamielisyydestä !

Blog: True Lies is more horrible to women than Antichrist

.

Uutta kirkkopolitiikkaa - Elossa.fi

Uutta, vastustamatonta kirkkopolitiikkaa?

Kirkkovene a la Elossa.fi

Kirkkoveneestä sinä olet tullut.

Käsittämättömintä tässä kampanjassa on se, että kun huomionkipeä logo on julkaistu ja lanseerattu mediahuomion ilmaisella avustuksella, niin juuri nyt ihmisten mielenkiinnon korkeimpana hetekenä kampanjan nettisivut eivät ole valmiina. Hyvin tyypillinen kirkon omaan jalkaan ampumistapaus. Sählätään ja säädetään kivaa hubaa mutta ilman päämäärää.

Kirkon projektivastaavilla ei taida olla mitään hätää saavuttaa mitään tavoitteita. Kunhan puuhataan.


Seksuaalisuus on ollut hyvin oudolla tavalla kristinuskon keskiössä Paavalista ja muista asennevammaisista kirkkoisistä lähtien.

Kirkon moraaliattribuutti on yhä seksuaalivammaista, seksuaalipainotteista ihmiskuvan tarkastelua ja ainakin rajaamista katolisen kirkon kontrollimallin mukaan. Kirkko korostaa siis henkistä kehitystä seksuaalisesti painottuneen moraalijärjestyksen kautta.

Piispa hyllyttää nyt kirkkoherran turhan monesta peräkkäisestä avioliitosta. Toinen pappi on joutunut puhutteluun raskaaksi saattamasta rakastajattarestaan. Kesäkirkko kukkii.

Miksi piispat eivät erota pappeja itsekkyydestä, ammattitaidottomuudesta, riparilaisten hipelöimisestä, huonosta saarna-/puhetaidosta tai epäinhimillisyydestä - mutta seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kyllä lyödään vauhtia ottaen ja mahdollisimman näkyvästi?

Avioliitto on yhteiskuntajärjestyksen metaforinen kontrollimalli. Kuten ovat perheen jäsenet sidottu moraaliseen kontrolliin perheen kautta, ovat kansalaiset sidottu kuninkaan ja yhteisön palvelemiseen. Seksuaalisuus on siis korkeimman palveluksessa ja "puhtaudessa" korkeimman palveluksen ehto?

Seksuaalisuus määrittää siis henkisen.

Alunperin keskiajalla ja sitä varhaisempi kirkko ei edes vihkinyt ihmisiä vaan halveksi avioliittoa maallisena turhuutena ja epähenkisenä raadollisuutena. Se olikin varakkailla ensisijaisesti vain sukujen välinen kauppasopimus. Nyt seksuaalisuus on hyvä romanttinen mielikuva-ase kirkolle, jolla vedota ihmisiin Jumalan kontrollilla ja siunauksella katolisen kirkon seksuaalipoliittisen kontrollimallin mukaan.

Seksuaalisuus ei ole yksityisasia yhteisöllisen kontrolliuskon mukaan. Tässä asetelmassa systeemi edustaa puhtautta ja yksilö häpeällistä olentoa, jota systeemin on ruodittava.

Katolisen kirkon arvomaailmassa seksuaalisuudesta pidättäytyminen on ollut papin arvon ja statuksen tärkein tae. Tämä "ylemmän tason" pidättäytyminen, henkinen puhtaus, on antanut kirkolle oikeuden halveksua seksuaalisuutta. Omistaakseen korkeamman statuksen ja tuomiovallan kirkon jäseniin, kirkon papin on siis osoitettava olevansa korkeamman moraalin henkilö kirkon määrittämillä määreillä.

Kun Luther oli vielä järjissään yksilöä puolustavana uskonphdistajana, hän korosti, että ihmisten parisuhdeasiat ja sopimukset eivät kuulu missään tapauksessa kirkolle, ettei avioliitto ja seksuaalisuuden määrittäminen ole sakramentti, kirkon "Jumalaa välittävä" rituaalitoiminto. Kirkko saa protestanttisesti välittää armoa muttei olla ihmisten elämän katolinen keskipiste ja kontrolloija. Protestanttinen kapina nousi katolista elämän määrittelyä ja piispojen "uskonnollista" valtaa vastaan.

www.mtv3.fi/papit



Oulussa järjestettävillä rippileireillä
homous on julistettu synniksi.

Katolista teologiaa suomalaisesta seksuaalisuudesta:

"Kolmanneksi esiaviollinen seksi on jo itsessään aviorikos sekä kumppanin tulevaa puolisoa että omaa tulevaa puolisoa kohtaan – uskollisuus elinikäiselle puolisolle ei ala vasta häiden jälkeen."

Katolinen raiskauskoneisto



Vaarallinen himo vai Jumalan lahja?



Kirkon vaijennetut

.

Murhaava karhu, paha karhu - pyhä Ohto, Kristuksen vihollinen

Karhu on uhka yhteiskunnallemme.

Koska se on aina ollut sitä - niin kauan kuin on ollut sivistystä.

Heti kun ihminen juoksee karhun päälle tai karhu jopa uskaltaa tulla syömään marjoja ihmisten kanssa sopuisasti, karhu on tapettava. Välittömästi. Armeijan helikopterit ja kaikki lähitienoon metsästysseurat lähetetään sieraimet väristen myyttisen uhan perään. Yhteisö on uhattuna.

Ja pennutkin on tapettava saman tien, varmuuden ja turvallisuuden tunteen takeeksi. "Ne oli tapettava". Muuta mahdollisuutta ei ollut. Uhka oli neutralisoitava kuin punikkien lapset Tampereen ja Viipurin joukkohautoihin. "Tilanne alkoi käydä niin vaaralliseksi, että näin oli pakkoa toimia." Vaaralliseksi 20 aseistautuneen miehen hilluessa metsässä? Kenen pakko?

Nykyisellä karhuvihalla, "pelolla", on yksi ainoa alkusyy Suomessa.

Kirkko.

Kun paavin sotilasmunkit saapuivat tänne Irlannista Ruotsin kuninkaan valloitusretkille, kirkon ensimmäinen tavoite oli tuhota ja häpäistä suomalaisten alkuperäiset uskomukset. Alkuperäisestä turvasta oli tehtävä uhka. Shamaanit tapettiin, lapset pakkokastettiin, alkuperäisen uskonnon merkit tuhottiin.

Karhun lempinimeä alettiin käyttää Saatanan lempinimenä: Vihtahousu. Lumoavasta maailman rajapaikkojen vartijattaresta, hengetär Vesihiidestä tehtiin ruma noita-akka.

Suomalaiset metsäihmiset palvoivat karhua, tai kunnioittivat, kuinka sen nyt tulkitsee jälkeenpäin. Karhusta tuli heti Kristuksen vihollinen kirkon muokatessa kuninkaalle otollista kansakuntaa.

Karhulle pyhitetyt karsikkopuut hakattiin munkkien ja myöhemmin pappien toimesta. Vielä 1900-luvun alussa papit juoksivat metsään kirveen kanssa, jos kuulivat siellä olevan vielä pakanallisen karsikkopuun karhun kallon kera. Useimmat kirkot ovat nykyään siis esi-isiemme uhrilehtojen paikalla. Se siitä Sanan kirkosta, miekka, uhkaus, helvetti ja kirves olivat tehokkaampia.

Sotilaiden Kirkkoherralle keräämistä verokymmenyksistä sai palkkiona läskiä ja rahaa karhun taposta. Jumalanpalveluksissa ylistettiin kylän karhunkaatajia. Kill them all. Uhka on metsässä, vanhoissa loitsuissa.

kuva - Espoon Luukissa karhun raapima matoisa puu 3.7.09 - iPhone-kuva by Simo

Nyt ammuttu karhuperhe ei olisi ollut yhtään sen vaarallisempi kuin tuhat muuta löntystelevää karhua Suomessa. Juoksijalla kävi vain huono tuuri tai ehkä väärä liike pentuja suojelevan eläimen kanssa: karhua ei saa paeta peloissaan, edes pelottavimmassa tilanteessa.

Mutta Vihtahousun isku täytyy kostaa 900 vuoden käännytystyön jälkeenkin, muuten siitä olisi varmaankin tullut verenhimoinen Vainoaja, joka olisi vaaninut pikkulasten sieluja kouluteillä nenä kosteana. Ateistien ja vihreiden lapset se varmaan olisi jättänyt rauhaan.

Puolustautuvan karhun tulkitseminen verenmakuun päässeeksi karhuksi on mitä ammattitaidottomin ja moukkamaisin riistanvalvojan propagandaratkaisu ja sankariglorian kaipuu. Taustalla on pelkästään kirkkokulttuurin kauhukuvaelmat karhusta kristittyjen sieluja vaanivana petona. Kanadassa ei karhuja tapeta, ne vain roudataan erämaahan. Useimmat karhut ymmärtävät tämän kyllä vahvana vihjeenä. Se, että riistanvalvojat eivät etukäteen hanki nukutusaseita, on selkeän asenteellinen valinta. Ettei muuta ratkaisua olisi. Suomeen mahtuisi 3000 karhua ilman neuroottista riistanvalvontaa - ja osa liikkuisi silloin Venäjän erämaille.

Kirkon lietsoma luontoviha näkyy myös susivihassa. Tunnetaan vain yksi tapaus, jolloin susi on tappanut ihmisen ja silti Suomi on täynnä hysteerisiä vanhempia, jotka pelkäävät lasten koulutien puolesta. Pimeyden voimat piirittävät meitä.

Kussa on ohto tuuvitettu, mesikämmen käännytetty?
Luona kuun, tykönä päivän, Otavaisten olkapäillä,
kultasessa kätkyessä. Sieltä on maahan laskettuna
kultaisissa ketjusissa, vitjoissa hopeasissa.

Viranomaiset lanseeraavat yhä kirkkokulttuurin luomaa asennehysterian lietsontaa sen sijaan, että kuunneltaisiin asiantuntijoita ja annettaisiin karhuseuduilla ihmisille asiallista karhukoulutusta. Karhun kohtaamisessa ei ole mitään vaarallista, ellei juokse pentujen lähelle. Karhu on äärimmäisen sosiaalinen eläin, utelias - ja inhoaa ihmisen lihaa.

Pahin ihmisen ja karhun törmäys tapahtui Ruokolahdella runsaat kymmenen vuotta sitten, jolloin lenkkeilijä joutui karhun tappamaksi. Edellisestä vastaavasta tapauksesta oli ehtinyt kulua peräti 100 vuotta. Tämä kertookin siitä, että yleensä karhu väistää ihmistä. IL

Hitaasti takaperin kävely vaimeasti puhellen, pää/leuka alas painettuna on normaalikeino karhun kohtaamisessa, selvästi lähellä hyökkäävä karhu antaa kuitnekin aihetta heittäytyä maahan käsivarret kaulan ympärillä. Jos kuulet metsääs "kuplivaa" ääntä, poksahduksia, maiskauksia, se on emo, joka varoittaa pentujaan muukalaisesta. Peräänny välittömästi.

Yleensä ilman syytä uhitteleva karhu on nuori uroskarhu, joka tekee "huvikseen" valehyökkäyksiä - niihin on vastattava heilauttamalla käsiään ylös, huudahdettava ja nojauduttava eteenpäin vastavalehyökkäyksellä. Karhun valehyökkäys on uhittelevaa, murahtelevaa ja epäröivää seisontaa, äitikarhun hyökkäs taas selvää juoksua - silloin on heittäydyttävä maahan kuolleena käsivarret kaulan ympärillä ja rukoiltava Kristusta.

Karhu rakasti vatukoita - ihminen rakasti enemmän.

Ohtoseni, lintuseni, ohtonen,
metän omena,
mesikämmen källeröinen

* Palvonta-sana tulee karhun lihan palvomisesta tulella kerran vuodessa, rituaalisessa ruuaksi valmistamiseksi. Äiti-Karhua palvotaan hetki, maustetaan ja sitten se syödään muinaisena ehtoollisena. Kiitos että uhrauduit meidän puolestamme.

"- Jos karhu hyökkää, ei pidä juosta pakoon tai kiivetä puuhun.
Todennäköisesti kyseessä on valehyökkäys, jonka jälkeen karhu poistuu."

Muuttuvat symb☮lit

Karhujuhlan riitit

Kirkko seksuaalinormien luojana

.

Ulkolinja: Pyramidihuijauksen anatomia - tärkeintä on ahneus, ahneus ei koskaan katoa

TV1 Ulkolinja

Pyramidihuijauksen anatomia

Keskiviikkona klo 21.40, maanantaina 23

ja YLE Areena

Kun tärkeintä on ahneus - ask no questions.

Tärkeintä on vedätettyjen sisäpiirin tuntu ja hyvä fiilis arkijärkeä vastaan. Tämä ei eroa lainkaan uskonnollisten lahkojen elevoitumisen taktiikasta.


Todellisuuden lakien rikkominen, ylimaallinen kokemus. Institutionaalinen uskonto on ahdistuksen hallintaa - kuten on myös ahneuskin. Talousrikos alkaa aina valheiden uskomisesta - vlheiden toivomisesta. Talouskriisi lyhytnäköisyydestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyramidihuijaus

"Olemme romahduksen keskellä"

Talebin mukaan mikä tahansa, joka on niin hajoavaa kuin finanssijärjestelmä,
tulee loppujen lopulta hajoamaan.

TEEMA keskiviikko

Kino Herzog: Lasisydän

YLE Teema 01.07.2009

Kertomus baijerilaisesta kylästä, joka lamaantuu täysin kun sen valmistaman kuuluisan lasin tekomenetelmä katoaa tehtaan johtajan kuollessa.

O: Werner Herzog (Herz aus Glas/Saksa 1976, 93')




Öljyn hinnassa tiistaina näkynyt hintapiikki oli yhden
ainoan meklarin tekemien luvattomien kauppojen seurausta.

– Haluaisin, että ruotsalainen elinkeinoelämä vääntäisi ideologisen megafoninsa ääntä hiljaisemmalle, valtiovarainministeri sanoi perjantaina täpötäydelle salille Visbyssa pidetyssä talousseminaarissa.

Pikavippejä otettiin alkuvuonna ennätystahtia, kertoo Tilastokeskuksen tuore tilasto. Keskimääräinen kulut oli 26 prosenttia ja maksuaika neljä viikkoa

Helsinki tyrmää soppakeittiöiden perustamisen köyhille

Mene(s)tystalous ja Sarasvuon kirkaisu

- päivitetty ii -

Hauskaa, kuinka Sarasvuota lyödään kuin vierasta sikaa, jopa kokoomuslaiset heiluttavat remmiä, Ukkola lataa olan takaa.

Sarasvuolla on yksi ainoa hurmaava olemus, joka merkonomijohtajia viehättää - ja viehättää paljon: härskiys - siis humanismin ja seuraamusten pilkka.

Kun puhutaan työläisten orjuuttamisesta ja johtajakeskeisen, sokean hierarkian pönkittämisestä ja pomojen nuoleskelusta, Sarasvuo puhuu käänteistäen kaiken uuskielellään, esim. "vapaudesta" työskennellä ja kilpailla rajoittamattomasti pelotteiden motivoimana. Sarasvuo ei ole koskaan käsittänyt, että firma voi omistautua palvelemaan ja tuottamaan laatua ja työpaikkoja, ei nopeaa voittoa. Suomi on valitettava ykkönen Euroopassa palkattoman ylitön orjakulttuurissa. "Tehokkuudessa".

Sarasvuon verbaalihybris ja kapulakielinen uusiosanasto on vastustamatonta kamaa ehkä myös tämän pikku kriisin jälkeenkin toivoa ja muuttumattomuutta kaipaaville. Useimmille merkonomimaatiaisille naisen vaihtaminen notkeampaan versioon on toki vain totisen miehuuden osoittamista. Ei tämä ole mikään skandaali Sarasvuon opetuslapsille, jotka eivät ymmärrä sisällöntuottamisen ja -jakamisen humanistista kulttuuria.

"Ystäväni Pauli Aalto-Setälä hyppäsi suoraan jumalan palvelemisesta (Kotimaa-yhtiöt) saatanan palvelemiseen (Aller eli Seitsemän Päivää ja suomi24.fi). Aikamoinen loikka."

Sarasvuon pitäisi olla vain onnellinen julkisuudesta. Miksi ei sitten ole?

Jari Sarasvuon paha olo ilmenee taas kuten yli-narsistisessa kiusaajakulttuurissa on tyypillistä: se olo ulkoistetaan, sillä syyllistetään ja pilkataan muita ihmisiä. Koulukiusaamisessa on aivan samaa mekanismia: jos minulla on paha olo, omatunto, perhe ja tai omakuva hajoamassa, on "ainoa" keino tehdä toisten olosta pahaa. Koulukiusaajienkin oman pahan olon siirtäminen muille perustellaan myös melkein aina syyllistämällä: "kun sä olet niin ruma tai tyhmä tai et tottele mua, mä saan kiusata sua, kun sä jäät aina jalkoihin, kun sä ärsytät mua, kun sä et ole enää mun ystävä - sä olet vihollinen".

Lamantoivoja ja hyvinvoinnin velliperseiksi ivaava pelkää nyt klassisesti omaa lamaa ja kyvyttömyyttään.


Yliopistokoulutuksen saaneita halveksitaan ja torjutaan työmarkkinoilla, koska he "viisastelevat".

Nöyristelyn kulttuuria on toki juuri itse yliopistossa virkamiehinä työskentelevien kesken mitä räikeimmillään mutta akateemiset ihmiset ovat keskimäärin tiedostavia, kriittisiä ja ylpeitä, mikä ei suomalaisille työmarkkinoille kelpaa laisinkaan. Ruotsissa ja Tanskassa humanistiset opinnot ovat olleet pomoille hyvin suureksi eduksi, Suomessa vain taakaksi.

Nokian ongelma ei todellakaan ole resurssiongelma vaan vakava asenneongelma.

Nokian alkanut romahdus nykyisestä hypoteettisestä pörssiarvosta perustuu täydellisesti liberalistiseen vapaan pudotuksen firmakulttuuri-ilmiöön, kulttuurimanipulaatioon. Nokia on halunnut olla mittapuu eikä asiakkaittensa tyytyväisyyden mittaaja.

Insinöörien rautamafia on aktiivisesti torjunut ja häpäissyt 20 vuotta humanistisia sisällöntuottajia ja suunnittelijoita firman sisällä ja ulkona - ja nyt Nokia yrittää epätoivoisesti nopeaa täyskäännöstä raudan tuotosta mielekkyyden, intuitiiviseen eläymyksellisyyteen, asiakaskeskeisyyden, jopa sisällön tuottoon.

Ei onnistu, niin kauan kun vallanahneita, kasvuhormonia piikittäviä vandaalihenkilöstöpäälliköitä on talo täynnä. Nokia on ollut lumoutunut vain orjuuttavien hikipajojen hyväksikäytöstä ja rautatavaran halpuudesta, bulkkikännyköistä massatuotteina - ei tuotteidensa käyttöarvosta. Ahneutta ilman aitoa ylpeyttä.

Menestystalous sokeuttajana, brändi ylpeyden tunnottomuutena ja sisäinen sankari kvartaali-idioottina.

Nokia häviää 3 vuoden sisällä kilpailun Applelle koska Nokian insinöörikulttuurista on tehty numerokulttuuria: vain laitteen speksit ja huolimattoman tekniset suoritusluvut testilaboratoriossa ovat olleet unelmien aiheena, ei käyttäjien kokemus tai edes laitteen luotettavuus. Nokialle uskollisista asiakkaista on tullut boottareita, laitteensa nollaajia ja akkujen irtirepijöitä, kultilleen nöyriä ongelmien selittelijöitä. Jos Nokian huippukallis lippulaivakänny on taas boottikulttuurin lippulaiva niin Nokian päivät on tätä myöten luettu.


Huomiotalous on virtuaalitaloutta - mutta virtuaalitalouden, sisältötalouden ei toki tarvitse olla vähämielistä brandimättöä, sitä formaattia, mitä Herra S ja muut merkonomihypettäjät ovat meille myynyt. Viraalitalouden lähtökohta on yksilö ja yksilön ainutkertaiset taidot ja soveltavat näkemykset.

Viraalitalous on pyramidin kääntämistä ylösalaisin ja superpalkkaisten johtajien stressitalouden unohtamista. Vitaalitaloutta.


Sarasvuon prankfarm oli kulttuurin ja psykologian täydellinen väärentäjä huippupäivinään. Hänen tuotteensa oli kertakaikkiaan vastustamaton: hän puhui, mitä firmojen jehut halusivat. Nyt valheellisen globaalin talouskulttuurin raunioilla ei taida enää toivemenestykseen perustuva virnuilu niin myydä. Saatanan satiaiset.

Antakaa keinottelun luoma hyvinvointi takaisin.

* Sarasvuo-kaavion ikuinen toinen osa: katumus.

Kolmikymppiselle tämä
lama on petos



$700 for Nokia's new phone
- Are they nuts?

Oviton Nokia

Miksi store.ovi.com ei skulaa - Appstoren helppous on seksikästä?


Nokia staff discount
favours iPhone


Seitsemän kuolemanhyvettä

- Tuomas Nevanlinna

" Jos johtajat ja kuluttajat luopuisivat seitsemän kuolemansynnin viljelystä, kapitalismi kuivuisi kokoon.

Jos Sarasvuo tuntisi "ikiaikaisen viisauden" lisäksi myös kapitalismin historiaa, hän tietäisi että irrottautuminen keskiaikaisista hyvekäsityksistä oli yksi varhaiskapitalismin ideologisen alustamistyön polttavimmista tehtävistä. Irrottautumisessa onnistuttiin: nykyään kirkkokin on firma. Siksi se on myös yksi niistä paikoista, joissa yrityskouluttajat päntiönään ravaavat. Nykyään konsultti onkin sen papin paikalla, joka "antaa luvan" elää niin kuin ennenkin, kunhan aika ajoin kokoonnutaan yhteiseen katumusharjoitukseen.

Siksi Sarasvuo ei myöskään ole luterilainen, vaikka antaakin niin ymmärtää. Lutherille armo on nöyryyden ja epätoivon sivutuote. Asetelma pervertoituu, jos nöyriksi ruvetaan armon saamisen vuoksi. Mutta yrityskoulutus noudattaa määritelmänsä mukaan kaavaa "ole nöyrä, uhraudu, myönnä virheesi... koska se tuottaa. "

Nokia turvautuu ilmaiseen käyttöjärjestelmään
viimeisenä keinona - myöhässä?

Asiantuntijuus
voi estää luovuuden

Statuksesta luopuminen ruokkii luovuutta.

-Tekniikka&Talous


Sarasvuon taisteluklubi - Flash in flesh


Yli-ihmisen ylistäjät


Mitä et pysty myymään, sillä et pysty syyllistämään



Sarasvuon viisaudet


Silmänkääntäjäin oppipojat;
Heikki Mäki-Kulmala: Näin puhui Sarasvuo - Vastapaino



Huppuyliopiston tasapainoittelijat - VIRTA:

Kun ”luovuudesta” tulee tietoinen päämäärä, se välineellistetään ja otetaan vallitsevien ideologioiden vangiksi. Koko luovuuden määrittely on täysin skitsofreenista, ja vain propagandafilosofia kykenee siihen. Oikeasti herkät ja älykkäät ihmiset ovat yleensä myös häveliäitä ja pitävät vaistomaisesti tällaista välineellistämistä outona. Luova luokka, jos sellaista olisi olemassa, kykenisi myymään itseään vain hammasta purren ja sadatellen. Koska se näkisi mainoskulttuurin halpamaisuuden läpi. Älkää kysykö, miksi taiteilijat eivät pidä enemmän ääntä itsestään. Vain viihteessä tehdään niin.

”Huippuyliopisto” ei tarkoita mitään. Väitöskirjoja tehtaillaan jo nyt järjettömään tyyliin. En ole vielä puhunut yhdenkään ihmisen kanssa, joka olisi tyytyväinen tutkintovaatimusten uudistuksiin ja nykyisiin tehotuotantoratkaisuihin.

.

Satujen päivitetyt tyttöhahmot

Disneyn tyttöhahmot tosimaailmassa

www.telegraph.co.uk


Psykologit varoittavat vanhempia näyttämästä
Disneyn klassikkopiirrettyjä lapsille
Filmtown news


Lastenpsykiatri näkee nuoren uhman myönteisenä

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore rohkaisee vanhempia näkemään kapinan myönteisenä asiana, joka kuuluu kehitykseen ja itsenäistymiseen. Kapinoimalla nuori harjoittelee turvallisessa ympäristössä tunteidensa hallintaa, kasvattaa itsetuntoaan, omia rajojaan ja moraalia.

Moderni versio Punahilkasta:
Ruotsalaisesta vampyyrileffasta tuli superhitti

Satujen hahmot eivät ole vain satujen hahmoja vaan identiteetin mahdollisuuksien tulkinnan ja todellisuudentulkinnan malleja. Varhaisissa aidoissa eurooppalaisissa kansansaduissa uhka ja (aikuisten) pahuus oli todellinen ja selviämisen, taistelun katharsis kuuntelijalle myös siis todellinen. Sadut olivatkin alunperin aikuisille illanvietteeksi tarkoitettuja, ei erikseen lapsille.

Uusien "kiltti lapsi"-satujen ongelmana on niiden pedagoginen ja aseksuaalinen propagandaluonne, jossa korostetaan päähenkilön kiltteyttä ja sosiaalista kaveruutta kaikkien kanssa sievistellyssä "todellisuudessa", joka on tarkoitettu etupäässä lasten vanhempien "terapeuttisen" mielenrauhan takaamiseksi. Kuolema on vain siirtymä ja paha vastustaja on lopussa itkemässä anteksiantoa ja kaveruutta.


Ongelmat ja vaarat uusissa saduissa ovat mietoja ja lapsellisia. Useissa kartoituksissa hylkäys- ja kidnappaustarina nimeltä Punahilkka on lasten ehdoton suosikki. Maailma ei ole vaaraton eikä äiti suojele lasta tässä tarinassa. Punahilkka onkin kamppailusaduista, heräämissaduista alkukantaisin ja Oidipus-tarinan kanssa samaa juurta.

Psykologit varoittavatkin juuri näistä nykyisistä tottelevaisuussaduista, jotka suorastaan valmistavat kuuntelijoita koulukiusatuiksi, läheisriippuviksi tai pedofiilien kilteiksi uhreiksi - eivätkä näytä todellisuuden varoja, kuten aito Punahilkka. Punahilkka kehoittaa lasta luottamaan havaintoihinsa isoäidin isoista hampaista.

.