Päivitetty
Keskustelija-toimittajat eivät välitä siitä,
että Mad Max -elokuvan katsojia hämätään kuluttajina vain ideologiselta pohjalta
Episodi-tuomiolla "Mad Max: Fury Roadin feminismi"
" Upouusi Mad Max saapui 30 vuoden odottelun jälkeen teattereihin. Vastaanotto on ollut ylistävä, mutta soraäänissä Fury Road -elokuvan tarinaa on arvosteltu feministiseksi. Tällä viikolla Tuomiolla-podcastissa pureudutaan tähän aiheeseen. Onko Fury Road feministinen ja onko se ongelma? "
a) Massaelokuvat ovat brändejä
b) Siksi katsojat luulevat menevänsä katsomaan ahdasta väkivaltaelokuvaa ja miessankarielokuvaa "MAX" koska elokuvateollisuus on itse painottanut ääretöntä brändäystä ja tiukkaa rajaamista - eivätkä katsojat/brändin kuluttajat toivo Maxin olevan sivuhenkilö. Brändi-elokuvat vaativat että olet kuluttaja ja tiedät etukäteen elokuvan sisällön ja semanttisen viitekehyksen: tuotteen paketissa kuin mättöhampurilaisen rasvaisena ja mauttomana.
c) Tämä elokuva on brändi-petoksena huikea poikkeus brändituotteistamisen konventioista sekä periaatteista ja on selvästi ideologinen korostuma vaikka ohjaaja väittää ettei saanut ohjeita feministisestä naisten elitistisestä ihailusta korkeampina olentoina maailmanlopun äärellä, kumoamaan selkeän brändin paradigmaa huikealla muutoksella. ALIEN-sarja markkinoitiin rehellisesti naissankaribrändinä, tämä ei.
d) Tietysti saa tehdä naissankarielokuvia mutta tämä on selvästi harkittu kaupallinen huijaus ja selvästi ideologisen paineen tuottama shiftaus koska teollisuus on itse määritellyt 90-vuotta ahtaan kaupallisen Hollywood-brändikulttuurin ja väkivaltaviihteen nykyiset jäykät ehdot, ehdollistanut kuluttajat brändielokuvanarkoosiin.
e) Elokuvan tuottajat ovat itse tienneet että kaupallinen tappio on hyvin todennäköinen yllättävästä brändin tuhoamisesta joten motiivi ei ole tavallinen, kaupallinen,
vaan esim armeijan taktikot, Washingtonin think tankit, ovat toivoneet maailmanlopusta naisia viehättävää ideologista tuotteistamista, mielleassosiaatiota ja visiota CIA:n valvomassa militaarikompleksin torppaamassa Holywoodissa.
Aivan samoin on Afganistanin sota myyty feministeille feministisenä sotana, samoin manipulaation ja suggestion keinoin
Suurin motiivi tässäkään Fury suggestiossa ei ole ollut kaupallinen vaan ideologinen, geopoliittinen ja elitistinen - kuten Afganistanin sodassa suurin syy ei ole tyttöjen koulunkäynti vaan kolonisaatio-keisarin uudet vaatteet.
II
Freudilaisesti:
psykologinen tehtävä naispäähenkilön nostossa, genren peruseetoksen linjan sekä karakteerirakentamisen tuhoamisessa ja hänen "tehtävänsä" latauksessa miesten tuhoamisessa.
Päähenkilöttären tynkäkäsi on korostuneen merkittävästi kuin naisen kasvattama fallos, mulkku, jota brutaalifeministi heiluttelee miehuuden kaappaamisen merkiksi miesten silmien edessä. Toimintanaisen tehtävä on kastroida ennen genren katsojille miesten roolia.
Selvästikin näyttämön kaappaavalla naiselle on symbolisia tehtäviä kerronnassa kun genren maskuliinista sankarieetosta tuhotaan dramaturgisesti ja rituaalisesti. Tynkäkäsi ruumiin falloksena kuvastaa selvasti miehuuden ottaneen naisen hahmoa ja julkeutta genren kaappaamisessa ja vanahn juonellisuuden hävittämisessä.
Tynkä ei ole aina vain tynkä.
Naisen tuhoamiskyvyn voima korvaa juonen käytännössä tässä elokuvassa mikä korostaa naisen ritualistista toimintaa hyökkäyksenä katsojien odotuksia ja leokuva-alan raskasta konventiota vastaan: ei vain miehiä tuhota vaan katsojan odotuksen ja aikaisemman rasskaan tuotantoprofiloinnin kohteena ollut genre tuhotaan elokuvassa.
Hollywood korostaa genren brändiä ja tässä se tuhotaan ällistyttävällä vimmalla pyhää kaupallisuutta vastaan.
Entäs jos Max olisikin tappanut naisen loppuvaiheessa?
Naiset ja miesfeministit katsomossa olisi ensin houkuteltu hurraamaan miehiä imitoivalle naiselle ja hän olisi kokenut miehen kohtalon miehen roolissaan (tämän genren miehen asetelmaroolissa)? Se vasta olisi ollut yllätys brutaaligenren harrastajille ja feministisestä otteesta katsomossa innostuneille brutaalissa hengessä. Naisleaderin karakteeri oli kuitenkin piirretty ideologisena valintana ja pönkitetty voittavaksi kilpailijaksi juuri naiseutensa vuoksi.
Genren ja juonen hajottaminen on selvästi painotettu kastraaliprosessiksi teleologisesti eli naista ei olisi voitu tappaa jo valittujen arvoasetelmien vuoksi. Hyvin heikko juoni kertoo vahvasta intentionaalisesta asetelmasta eikä katsojalähteisyydestä. Elokuva olisi voinut olla hyvä naispainotteisena mutta naisen rooli on korotettu vain rituaaliteurastajaksi valintana ja itse elokuvan dramaturgia on valitettavasti vain sivuosassa.
70-vuotias mummo arvioi uuden Mad Maxin, piti kovasti ja haluaa nähdä sen uudelleen - Nyt.fi
Tekstit
