maanantaina, kesäkuuta 29, 2009

Mene(s)tystalous ja Sarasvuon kirkaisu

- päivitetty ii -

Hauskaa, kuinka Sarasvuota lyödään kuin vierasta sikaa, jopa kokoomuslaiset heiluttavat remmiä, Ukkola lataa olan takaa.

Sarasvuolla on yksi ainoa hurmaava olemus, joka merkonomijohtajia viehättää - ja viehättää paljon: härskiys - siis humanismin ja seuraamusten pilkka.

Kun puhutaan työläisten orjuuttamisesta ja johtajakeskeisen, sokean hierarkian pönkittämisestä ja pomojen nuoleskelusta, Sarasvuo puhuu käänteistäen kaiken uuskielellään, esim. "vapaudesta" työskennellä ja kilpailla rajoittamattomasti pelotteiden motivoimana. Sarasvuo ei ole koskaan käsittänyt, että firma voi omistautua palvelemaan ja tuottamaan laatua ja työpaikkoja, ei nopeaa voittoa. Suomi on valitettava ykkönen Euroopassa palkattoman ylitön orjakulttuurissa. "Tehokkuudessa".

Sarasvuon verbaalihybris ja kapulakielinen uusiosanasto on vastustamatonta kamaa ehkä myös tämän pikku kriisin jälkeenkin toivoa ja muuttumattomuutta kaipaaville. Useimmille merkonomimaatiaisille naisen vaihtaminen notkeampaan versioon on toki vain totisen miehuuden osoittamista. Ei tämä ole mikään skandaali Sarasvuon opetuslapsille, jotka eivät ymmärrä sisällöntuottamisen ja -jakamisen humanistista kulttuuria.
"Ystäväni Pauli Aalto-Setälä hyppäsi suoraan jumalan palvelemisesta (Kotimaa-yhtiöt) saatanan palvelemiseen (Aller eli Seitsemän Päivää ja suomi24.fi). Aikamoinen loikka."

Sarasvuon pitäisi olla vain onnellinen julkisuudesta. Miksi ei sitten ole?

Jari Sarasvuon paha olo ilmenee taas kuten yli-narsistisessa kiusaajakulttuurissa on tyypillistä: se olo ulkoistetaan, sillä syyllistetään ja pilkataan muita ihmisiä. Koulukiusaamisessa on aivan samaa mekanismia: jos minulla on paha olo, omatunto, perhe ja tai omakuva hajoamassa, on "ainoa" keino tehdä toisten olosta pahaa. Koulukiusaajienkin oman pahan olon siirtäminen muille perustellaan myös melkein aina syyllistämällä: "kun sä olet niin ruma tai tyhmä tai et tottele mua, mä saan kiusata sua, kun sä jäät aina jalkoihin, kun sä ärsytät mua, kun sä et ole enää mun ystävä - sä olet vihollinen".

Lamantoivoja ja hyvinvoinnin velliperseiksi ivaava pelkää nyt klassisesti omaa lamaa ja kyvyttömyyttään.


Yliopistokoulutuksen saaneita halveksitaan ja torjutaan työmarkkinoilla, koska he "viisastelevat".

Nöyristelyn kulttuuria on toki juuri itse yliopistossa virkamiehinä työskentelevien kesken mitä räikeimmillään mutta akateemiset ihmiset ovat keskimäärin tiedostavia, kriittisiä ja ylpeitä, mikä ei suomalaisille työmarkkinoille kelpaa laisinkaan. Ruotsissa ja Tanskassa humanistiset opinnot ovat olleet pomoille hyvin suureksi eduksi, Suomessa vain taakaksi.

Nokian ongelma ei todellakaan ole resurssiongelma vaan vakava asenneongelma.

Nokian alkanut romahdus nykyisestä hypoteettisestä pörssiarvosta perustuu täydellisesti liberalistiseen vapaan pudotuksen firmakulttuuri-ilmiöön, kulttuurimanipulaatioon. Nokia on halunnut olla mittapuu eikä asiakkaittensa tyytyväisyyden mittaaja.

Insinöörien rautamafia on aktiivisesti torjunut ja häpäissyt 20 vuotta humanistisia sisällöntuottajia ja suunnittelijoita firman sisällä ja ulkona - ja nyt Nokia yrittää epätoivoisesti nopeaa täyskäännöstä raudan tuotosta mielekkyyden, intuitiiviseen eläymyksellisyyteen, asiakaskeskeisyyden, jopa sisällön tuottoon.

Ei onnistu, niin kauan kun vallanahneita, kasvuhormonia piikittäviä vandaalihenkilöstöpäälliköitä on talo täynnä. Nokia on ollut lumoutunut vain orjuuttavien hikipajojen hyväksikäytöstä ja rautatavaran halpuudesta, bulkkikännyköistä massatuotteina - ei tuotteidensa käyttöarvosta. Ahneutta ilman aitoa ylpeyttä.

Menestystalous sokeuttajana, brändi ylpeyden tunnottomuutena ja sisäinen sankari kvartaali-idioottina.

Nokia häviää 3 vuoden sisällä kilpailun Applelle koska Nokian insinöörikulttuurista on tehty numerokulttuuria: vain laitteen speksit ja huolimattoman tekniset suoritusluvut testilaboratoriossa ovat olleet unelmien aiheena, ei käyttäjien kokemus tai edes laitteen luotettavuus. Nokialle uskollisista asiakkaista on tullut boottareita, laitteensa nollaajia ja akkujen irtirepijöitä, kultilleen nöyriä ongelmien selittelijöitä. Jos Nokian huippukallis lippulaivakänny on taas boottikulttuurin lippulaiva niin Nokian päivät on tätä myöten luettu.


Huomiotalous on virtuaalitaloutta - mutta virtuaalitalouden, sisältötalouden ei toki tarvitse olla vähämielistä brandimättöä, sitä formaattia, mitä Herra S ja muut merkonomihypettäjät ovat meille myynyt. Viraalitalouden lähtökohta on yksilö ja yksilön ainutkertaiset taidot ja soveltavat näkemykset.

Viraalitalous on pyramidin kääntämistä ylösalaisin ja superpalkkaisten johtajien stressitalouden unohtamista. Vitaalitaloutta.


Sarasvuon prankfarm oli kulttuurin ja psykologian täydellinen väärentäjä huippupäivinään. Hänen tuotteensa oli kertakaikkiaan vastustamaton: hän puhui, mitä firmojen jehut halusivat. Nyt valheellisen globaalin talouskulttuurin raunioilla ei taida enää toivemenestykseen perustuva virnuilu niin myydä. Saatanan satiaiset.

Antakaa keinottelun luoma hyvinvointi takaisin.

* Sarasvuo-kaavion ikuinen toinen osa: katumus.

Kolmikymppiselle tämä
lama on petos




$700 for Nokia's new phone
- Are they nuts?

Miksi store.ovi.com ei skulaa - Appstoren helppous on seksikästä?


Nokia staff discount
favours iPhone



Seitsemän kuolemanhyvettä

- Tuomas Nevanlinna


" Jos johtajat ja kuluttajat luopuisivat seitsemän kuolemansynnin viljelystä, kapitalismi kuivuisi kokoon.

Jos Sarasvuo tuntisi "ikiaikaisen viisauden" lisäksi myös kapitalismin historiaa, hän tietäisi että irrottautuminen keskiaikaisista hyvekäsityksistä oli yksi varhaiskapitalismin ideologisen alustamistyön polttavimmista tehtävistä. Irrottautumisessa onnistuttiin: nykyään kirkkokin on firma. Siksi se on myös yksi niistä paikoista, joissa yrityskouluttajat päntiönään ravaavat. Nykyään konsultti onkin sen papin paikalla, joka "antaa luvan" elää niin kuin ennenkin, kunhan aika ajoin kokoonnutaan yhteiseen katumusharjoitukseen.

Siksi Sarasvuo ei myöskään ole luterilainen, vaikka antaakin niin ymmärtää. Lutherille armo on nöyryyden ja epätoivon sivutuote. Asetelma pervertoituu, jos nöyriksi ruvetaan armon saamisen vuoksi. Mutta yrityskoulutus noudattaa määritelmänsä mukaan kaavaa "ole nöyrä, uhraudu, myönnä virheesi... koska se tuottaa. "


Nokia turvautuu ilmaiseen käyttöjärjestelmään
viimeisenä keinona - myöhässä?





Asiantuntijuus
voi estää luovuuden


Statuksesta luopuminen ruokkii luovuutta.
-Tekniikka&Talous


Sarasvuon taisteluklubi - Flash in flesh


Yli-ihmisen ylistäjät



Mitä et pysty myymään, sillä et pysty syyllistämään






Silmänkääntäjäin oppipojat;
Heikki Mäki-Kulmala: Näin puhui Sarasvuo - Vastapaino




Huppuyliopiston tasapainoittelijat - VIRTA
:

Kun ”luovuudesta” tulee tietoinen päämäärä, se välineellistetään ja otetaan vallitsevien ideologioiden vangiksi. Koko luovuuden määrittely on täysin skitsofreenista, ja vain propagandafilosofia kykenee siihen. Oikeasti herkät ja älykkäät ihmiset ovat yleensä myös häveliäitä ja pitävät vaistomaisesti tällaista välineellistämistä outona. Luova luokka, jos sellaista olisi olemassa, kykenisi myymään itseään vain hammasta purren ja sadatellen. Koska se näkisi mainoskulttuurin halpamaisuuden läpi. Älkää kysykö, miksi taiteilijat eivät pidä enemmän ääntä itsestään. Vain viihteessä tehdään niin.
”Huippuyliopisto” ei tarkoita mitään. Väitöskirjoja tehtaillaan jo nyt järjettömään tyyliin. En ole vielä puhunut yhdenkään ihmisen kanssa, joka olisi tyytyväinen tutkintovaatimusten uudistuksiin ja nykyisiin tehotuotantoratkaisuihin.


.

Ei kommentteja: